{"id":8612,"date":"2023-06-07T08:39:15","date_gmt":"2023-06-07T05:39:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=8612"},"modified":"2023-06-08T07:26:17","modified_gmt":"2023-06-08T04:26:17","slug":"sosiaalinen-ja-kulttuurinen-paaoma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/06\/07\/sosiaalinen-ja-kulttuurinen-paaoma\/","title":{"rendered":"Sosiaalinen ja kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma"},"content":{"rendered":"

Yleisesti ottaen p\u00e4\u00e4oma tarkoittaa varoja ja omaisuutta, varsinkin sellaista, joka tuottaa omistajalleen voittoa tai muuta hy\u00f6ty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon keskustelua siit\u00e4, miten hy\u00f6ty ja voitto tulisi jakaa, jotta jako olisi oikeudenmukainen. Keskustelua on viritt\u00e4nyt muun muassa Marxin P\u00e4\u00e4oma<\/em> (1. osa 1867, 2. ja 3. osa postuumisti 1885 ja 1894).<\/p>\n

Laajemmassa merkityksess\u00e4 p\u00e4\u00e4omalla on arvoa, joka voi olla luonteeltaan esimerkiksi taloudellista, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 tai henkist\u00e4. Siksi erotetaan muun muassa rahap\u00e4\u00e4oma, osakep\u00e4\u00e4oma, sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma ja inhimillinen p\u00e4\u00e4oma. P\u00e4\u00e4oman j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja s\u00e4\u00e4st\u00e4miseen liittyy arvoja eli hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina pidettyj\u00e4 ominaisuuksia, kuten kest\u00e4vyys ja vastuullisuus.<\/p>\n

Kest\u00e4vyydell\u00e4 ja vastuullisuudella ajatellaan olevan ainakin kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ekologista vastuuta kutsutaan ymp\u00e4rist\u00f6vastuuksi ja sosiaalista vastuuta yhteiskuntavastuuksi. Lis\u00e4ksi puhutaan kulttuurisesta vastuusta ja kest\u00e4vyydest\u00e4. Kulttuurista vastuuta voidaan pit\u00e4\u00e4 yhteiskuntavastuun alalajina.<\/p>\n

My\u00f6s p\u00e4\u00e4omalla on sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus, oli p\u00e4\u00e4oma sitten varoja, sosiaalisten verkostojen antamaa tukea ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, tai ihmisten yhteis\u00f6\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4vi\u00e4 kykyj\u00e4 ja taitoja. Sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman ja kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman k\u00e4sitteet kietoutuvat toisiinsa.<\/p>\n

Sosiologi Pierre Bourdieu katsoi, ett\u00e4 kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma on yksi kolmesta sosiaalisen vuorovaikutuksen tekij\u00e4st\u00e4, jota k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksil\u00f6 lis\u00e4\u00e4 toimintamahdollisuuksiaan yhteiskunnassa (P. Bourdieu, \u201cCultural reproduction and social reproduction\u201d teoksessa R. Brown (toim.), Knowledge, Education, and Social Change<\/em>, Tavistock Publications, London, 1973, 71\u201284). Bourdieun mukaan p\u00e4\u00e4omien muut muodot ovat taloudellinen ja sosiaalinen.<\/p>\n

Seuraavassa luon lyhyen katsauksen sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman ja kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman eri merkityksiin. Erottelu on hy\u00f6dyksi, kun yritet\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sosiaalisen ja kulttuurisen vastuun ja kest\u00e4vyyden kysymyksi\u00e4. Lopuksi esit\u00e4n aiheesta pari kokoavaa huomautusta.<\/p>\n

1.1 Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma asemana, valtana ja statuksena<\/h4>\n

Bourdieun mukaan sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma tarkoittaa asemaa, valtaa ja statusta (P. Bourdieu, \u201dThe forms of capital\u201d teoksessa J. G. Richardson (toim.), Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education<\/em>, Greenwood Press, 1986, 241\u2013258). Henkil\u00f6n asema, rooli ja teht\u00e4v\u00e4 yhteiskunnassa tuovat h\u00e4nelle valtaa ja oikeuksia, joita h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen.<\/p>\n

Bourdieulle sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma liittyy erottamattomasti yhteiskuntaluokkaan ja muihin yhteiskunnallisen kerrostumisen muotoihin. Ne puolestaan vaikuttavat erilaisiin etuihin ja etenemismahdollisuuksiin, joita yksil\u00f6ll\u00e4 voi olla.<\/p>\n

Bourdieun mukaan sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma muodostaa k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa perusteella erilaisia kentti\u00e4 eli sosiaalisen toiminnan alueita (P. Bourdieu, \u201dThe field of cultural production, or: The economic world reversed\u201d, Poetics<\/em> 12(4\u20135): 311\u2013356). Kent\u00e4t muodostuvat hierarkkisista yhteis\u00f6ist\u00e4 ja verkostoista,\u00a0joissa ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaa toisiinsa n\u00e4hden. T\u00e4llaisia kentti\u00e4 ovat esimerkiksi ty\u00f6, yst\u00e4v\u00e4t ja kansalaisuus.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 kentill\u00e4 ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa vallan ja vaihdon v\u00e4lineen\u00e4. Kentill\u00e4 on omat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 sille, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa (kuten varoja, tietoa, taitoa, kykyj\u00e4 jne.) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja miten p\u00e4\u00e4oma vaikuttaa haltijansa asemaan. P\u00e4\u00e4oma vaikuttaa muun muassa siihen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yksil\u00f6 voi antaa tai ottaa vastaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Vallan m\u00e4\u00e4r\u00e4 riippuu siis yksil\u00f6n hallitsemasta p\u00e4\u00e4omasta.<\/p>\n

1.2 Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma jaettuina arvoina ja normeina<\/h4>\n

Toinen n\u00e4kemys sosiaalisesta p\u00e4\u00e4omasta on normatiivinen. Sen mukaan jaetut arvot ja normit ovat kaiken rakentavan toiminnan perusta. Francis Fukuyama m\u00e4\u00e4ritteli sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman ryhm\u00e4n j\u00e4senten jakamiksi arvoiksi ja normeiksi, jotka mahdollistavat j\u00e4senten v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n (F. Fukuyama, \u201dSocial capital and the modern capitalist economy: Creating a high trust workplace\u201d, Stern Business Magazine<\/em>, 1997, 4(1): 1\u201316). N\u00e4kemyksen juuret ulottuvat sosiologi \u00c9mile Durkheimin tutkimuksiin siit\u00e4, miten uskonto jumalineen ja rituaaleineen esitt\u00e4\u00e4 vertauskuvallisesti yhteiskunnan valtaa yksil\u00f6ihin n\u00e4hden (E. Durkheim,\u00a0Uskontoel\u00e4m\u00e4n alkeismuodot: Australialainen toteemij\u00e4rjestelm\u00e4<\/em>, Tammi, 1980). T\u00e4m\u00e4n vallan muotoja ovat yhteiskunnassa jaetut arvot ja normit sek\u00e4 tavat ja uskomukset.<\/p>\n

1.3 Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma ihmisten v\u00e4lisin\u00e4 suhteina<\/h4>\n

Bourdieu (1986, 248) m\u00e4\u00e4ritteli sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman my\u00f6s resursseiksi, jotka tukevat erilaisia ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja verkostoja. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan yksil\u00f6n sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma muodostuu suhteista ja verkostoista, joissa yksil\u00f6 on osallisena ja joihin h\u00e4nell\u00e4 on p\u00e4\u00e4sy. T\u00e4m\u00e4 tulee l\u00e4hell\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4, jossa sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa tarkastellaan sosiaalisena asemana ja valtana. Sosiaaliset verkostot eiv\u00e4t kuitenkaan ole vain vallan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6j\u00e4, vaan niiss\u00e4 syntyy my\u00f6s luottamusta ja vastavuoroisuutta \u2013 siis sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4omaan vaikuttaa paljon se, mik\u00e4 on yksil\u00f6n suhteiden ja verkostojen sijainti ja asema laajemmassa sosiaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Vaikka esimerkiksi luottamus saattaa olla erityisen vahvaa pienen ja tiiviin ryhm\u00e4n j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4, heid\u00e4nkin luottamustaan voi vahvistaa se, mit\u00e4 laajemmin ja enemm\u00e4n luottamusta tunnetaan koko yhteiskunnassa.<\/p>\n

1.4 Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma ryhmiin sitoutumisen asteena<\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman merkitys liittyy l\u00e4heisesti edelliseen ja perustuu ajatukseen, ett\u00e4 sitoutuminen yhteiskuntaan ja yhteiseen toimintaan tuottaa hy\u00f6ty\u00e4 sek\u00e4 osallistujille itselleen ett\u00e4 koko yhteiskunnalle. Sitoutumisen aste voi kuitenkin vaihdella: kaikki eiv\u00e4t sitoudu yhteiskuntaan yht\u00e4 vahvasti kuin toiset, vaan jotkut ottavat yhteiskuntaan et\u00e4isyytt\u00e4, ja jotkut j\u00e4\u00e4v\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta yhteiskunnan ulkopuolelle. Robert Putnamin teoksessa Bowling Alone<\/em> (1995, 2000) tarkastellaan sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa yhteis\u00f6\u00f6n sitoutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkastelutavalla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman k\u00e4sitteen popularisoinnissa.<\/p>\n

2.1 Kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma arvoina ja asenteina<\/h4>\n

Kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma voi tarkoittaa ensinn\u00e4kin jaettuja arvoja ja asenteita, jotka ovat yhteis\u00f6ss\u00e4 toimimisen kannalta rakentavia ja hy\u00f6dyllisi\u00e4. Esimerkkin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 kulttuuria ja yhteis\u00f6\u00e4, jossa vanhemmat opettavat lapsiaan palauttamaan l\u00f6yt\u00f6tavarat ja kertomaan aina totuuden. T\u00e4llainen kasvatus ilmaisee rehellisyyden ja toisen oman kunnioittamisen arvoja, joiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 toteutumista voidaan pit\u00e4\u00e4 kulttuurisena p\u00e4\u00e4omana.<\/p>\n

2.2 Kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina tapoina<\/h4>\n

Kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman toinen merkitys keskittyy yhteis\u00f6n arvostamiin tapoihin. Ne tuovat hy\u00f6ty\u00e4 niille, joilla tavat ovat hallussa. Esimerkkein\u00e4 voidaan mainita oikeanlainen aksentti eli \u00e4\u00e4nt\u00e4mys ja pukeutumistapa, joka viittaa erityiseen sosiaaliseen asemaan. Bourdieu (1986) tarkoitti kulttuurisella p\u00e4\u00e4omalla sis\u00e4istettyj\u00e4 tapoja ja tunnusmerkkej\u00e4, joiden perusteella yksil\u00f6\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sosiaalisen ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4. Verrattuna kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman ensin mainittuun merkitykseen toinen merkitys liittyy vahvemmin yksil\u00f6n asemaan, josta yksil\u00f6 voi hy\u00f6ty\u00e4 monin tavoin. Ensin mainittu merkitys liittyy vahvemmin sosiaalisen ryhm\u00e4n ominaisuuksiin, joista on hy\u00f6ty\u00e4 sek\u00e4 yhteis\u00f6lle ett\u00e4 yksil\u00f6lle.<\/p>\n

2.3 Kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma tietoina ja taitoina<\/h4>\n

Kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman kolmas merkitys liittyy tiet\u00e4miseen ja taiteelliseen ilmaisuun niin informaationa ja taideteoksina kuin kykyin\u00e4 ja luomisprosesseina. Erikseen voidaan mainita tieteellisen ja taiteellisen ty\u00f6n edellytt\u00e4m\u00e4t tiedot ja taidot sek\u00e4 tiedett\u00e4 ja taidetta yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t instituutiot. Voidaan ajatella, ett\u00e4 tieteellinen tutkimus samoin kuin taide, musiikki ja kirjallisuus sek\u00e4 niit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t rakenteet ja organisaatiot, kuten koulut ja yliopistot, kirjastot ja museot, ovat osa kulttuurista p\u00e4\u00e4omaamme. T\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4omalla on my\u00f6s taloudellista arvoa. Moni lis\u00e4isi listalle my\u00f6s ruumiin kulttuurin, urheilun ja sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t rakenteet ja instituutiot, kuten urheiluseurat ja -tapahtumat.<\/p>\n

Sosiaalisen ja kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta<\/h4>\n

Sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman merkitys, jossa keskityt\u00e4\u00e4n vain sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liity kovin l\u00e4heisesti kulttuuriseen p\u00e4\u00e4omaan. Jos kuitenkin suhteiden ominaisuudet (kuten luottamus ja vastavuoroisuus) otetaan huomioon, kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma tulee mukaan kuvaan: kulttuuri tapoineen ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ineen vaikuttaa suhteiden luonteeseen, olivatpa nuo suhteet yksil\u00f6iden tai ryhmien v\u00e4lisi\u00e4. Jos lis\u00e4ksi sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n laajempi sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 (kuten sosiaaliset arvot ja normit), m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 voi olla huomattavaa p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyytt\u00e4 kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman merkitysten kanssa.<\/p>\n

Sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu liittyv\u00e4t erityisesti sosiaalisen ja kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman normatiivisiin m\u00e4\u00e4ritelmiin, joissa kannetaan huolta ihmisten v\u00e4listen suhteiden ja verkostojen sek\u00e4 koko yhteiskunnan elinvoimasta ja s\u00e4ilymisest\u00e4. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta sosiaalisen ja kulttuurisen vastuun l\u00e4hestymistapa saattaa olla vakiinnuttava (etabloiva) ja kevyesti uudistava (revisionistinen) pikemmin kuin vallankumouksellinen (vrt. Marxin k\u00e4sitys kapitalismin tuhosta). Toisaalta vahvaa sosiaalista ja kulttuurista vastuunkantoa voivat edustaa my\u00f6s radikaalit uudistukset, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteiskunnallisten rakenteiden, valta-asemien tai ajattelu- ja toimintatapojen mullistukseen pikku korjailun sijaan. Esimerkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ovat ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6aktivismi.<\/p>\n

Sosiaalinen ja kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma ovat paitsi kest\u00e4vyystavoite my\u00f6s kest\u00e4vyyden edellytys ja mahdollistaja. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta sosiaalisesta ja kulttuurisesta p\u00e4\u00e4omasta.<\/p>\n

On kuitenkin syyt\u00e4 pohtia my\u00f6s, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sosiaalinen ja kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma voivat olla kest\u00e4vyyden este. Kysymysmerkkej\u00e4 piirtyy sellaisten kulttuuriperinteiden, tapojen, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja uskomusten eteen, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t luontokatoa ja ilmastonmuutosta tai heikent\u00e4v\u00e4t tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.<\/p>\n

Kyky kulttuuriseen itsekritiikkiin on osa kulttuurista p\u00e4\u00e4omaa. Se on metakyky, joka s\u00e4\u00e4telee muiden kulttuuristen kykyjen, kuten tietojen ja taitojen sek\u00e4 tapojen ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen, toteutumista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaalinen ja kulttuurinen p\u00e4\u00e4oma ovat yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuitenkin vaihtelee yksil\u00f6llisesti.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":8614,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-8612","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8612"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8612"}],"version-history":[{"count":127,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8612\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8816,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8612\/revisions\/8816"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8612"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8612"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8612"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}