{"id":85,"date":"2016-09-07T07:31:47","date_gmt":"2016-09-07T04:31:47","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e674b3fcf7479a74b311e6adaae941de6923802380"},"modified":"2019-12-18T21:58:20","modified_gmt":"2019-12-18T19:58:20","slug":"sisu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/09\/07\/sisu\/","title":{"rendered":"Sisu"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Sisulla on kahdet kasvot: valoisat ja synk\u00e4t.<\/div>\n<p>Valitaan sitkeys, sinnikkyys, hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, lannistumattomuus ja tahdonvoima. Kun viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n yritteli\u00e4isyys, raatajaluonne, el\u00e4m\u00e4nuskallus ja voitontoivo, ollaan sisun ytimess\u00e4.<\/p>\n<p>Monet tunnetuimmista sisuesimerkeist\u00e4 liittyv\u00e4t urheiluun. Lasse Viren kaatui vuoden 1972 olympialaisten 10 000 metrill\u00e4, mutta juoksi voittajana maaliin. Juhan Miedon n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 jalankurotus vuoden 1982 MM-viestiss\u00e4 on oikea sisukkuuden ikoni. Kuvat suolla harjoittelevasta Mika Myllyl\u00e4st\u00e4 ovat painuneet tuhansien suomalaisten mieleen.<\/p>\n<p>Sisua tarvitaan kipe\u00e4sti t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4. Taloudellinen ja maailmanpoliittinen tilanne on vaikea, mutta suomalainen ei anna periksi! Vai pit\u00e4isik\u00f6 mieluummin taipua kuin katketa?<\/p>\n<p>Olemme tottuneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sisua puhtaasti my\u00f6nteisen\u00e4 asiana, luonteen vahvuutena ja hyveen\u00e4. Sisuun voi kuitenkin liitty\u00e4 my\u00f6s ongelmallisia piirteit\u00e4 kuten uhmaa ja j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyytt\u00e4, turhaa ja tuhoisaa n\u00e4ytt\u00e4misen halua sek\u00e4 ylpeytt\u00e4 ja korosteista itsetietoisuutta. Sisun kielteisell\u00e4 puolella on oma nimens\u00e4kin: pahansisuinen. Sellaiseksi sanotaan kiukkuista ja kiivasluonteista, itsep\u00e4ist\u00e4 ja uppiniskaista.<\/p>\n<p>Fiksu osaa kuitenkin hellitt\u00e4\u00e4 ja antaa periksi ennen kuin katkeaa turhaan. Aito sisu ei ole ep\u00e4toivoista yritt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka sisu on hyve, se vaatii harkintaa ja kokemusta oppaakseen. T\u00e4m\u00e4 on suuri vaatimus, koska sisua tarvitaan vaikeuksissa, joihin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yht\u00e4 oikeaa ratkaisua. Sit\u00e4 paitsi t\u00e4llaisissa tilanteissa saattaa harkinnalle j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n aikaa ja tilaa. Harkintakyvyn pit\u00e4\u00e4 siksi olla teroitettu ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tulla selk\u00e4ytimest\u00e4.<\/p>\n<p>Sisu on hyveen\u00e4 kultainen keskitie, jota reunustaa yhdelt\u00e4 puolelta heikkotahtoisuus ja toiselta puolelta j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyys. Molemmat ovat paheita ja niit\u00e4 on syyt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Heikkotahtoinen lannistuu ja luovuttaa liian helposti. Sanotaan, ett\u00e4 menee sisu kaulaan. J\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4ist\u00e4 taas uhkaa itsetuho. Sisukas v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 molemmat \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t.<\/p>\n<p>Aristoteleen mukaan hyveet ovat suhteellisen pysyvi\u00e4, mutta opittuja luonteenpiirteit\u00e4. Sisun kuten muidenkin hyveiden perusta luodaan lapsuudessa. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 sisua voisi kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6hemminkin.<\/p>\n<p>Sisua ja tahdon lujuutta voivat opettaa niin hyv\u00e4t kuin huonot el\u00e4m\u00e4n kokemukset. Huomaa <em>voivat<\/em>. Vaikeudet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 opeta mit\u00e4\u00e4n, vaan voivat olla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ik\u00e4vi\u00e4. Sisua voi siis oppia puolivahingossa el\u00e4m\u00e4nkoulussa, mutta my\u00f6s tietoisen ja kannustavan kasvatuksen avulla. Jos sisua halutaan kasvattaa, tulisi n\u00e4hd\u00e4kseni keskitty\u00e4 sellaisiin luonteenpiirteisiin kuin rohkeus ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyys sek\u00e4 oikeuden- ja velvollisuudentunto.<\/p>\n<p>\u2026<\/p>\n<p>Sisu on aiheena <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/groups\/629370503753221\/\" target=\"_blank\" title=\"Lapuan IX filosofiap\u00e4iv\u00e4\" rel=\"noopener noreferrer\">Lapuan filosofiap\u00e4ivill\u00e4<\/a> kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa lauantaina 17.9.2016 klo 10-14.30. Tilaisuuteen on vapaa p\u00e4\u00e4sy. Professori Pirkko Nuolij\u00e4rvi tarkastelee sisu-sanan historiaa ja sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eri aikoina suomen eri kielimuodoissa. Filosofian tohtori Tuomas Tepora tarkastelee historiallisten esimerkkien pohjalta, miss\u00e4 tilanteissa ja mill\u00e4 tavalla sisu on suomalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja yhteiskunnassa ilmentynyt ja mit\u00e4 mahdollisia ongelmia sisuun liittyy historiallisessa katsannossa. Professori Tommi Lehtonen keskittyy sisuun yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n ominaisuutena psykologian ja filosofian n\u00e4k\u00f6kulmista. Lopuksi taiteilija Panu Hemminki esittelee p\u00e4iv\u00e4n aikana maalaamansa sisuaiheisen teoksen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sisulla on kahdet kasvot: valoisat ja synk\u00e4t. Valitaan sitkeys, sinnikkyys, hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, lannistumattomuus ja tahdonvoima. Kun viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n yritteli\u00e4isyys, raatajaluonne, el\u00e4m\u00e4nuskallus ja voitontoivo, ollaan sisun ytimess\u00e4. Monet tunnetuimmista sisuesimerkeist\u00e4 liittyv\u00e4t urheiluun. Lasse Viren kaatui vuoden 1972 olympialaisten 10 000 metrill\u00e4, mutta juoksi voittajana maaliin. Juhan Miedon n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 jalankurotus vuoden 1982 MM-viestiss\u00e4 on oikea sisukkuuden ikoni. Kuvat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/09\/07\/sisu\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2016-09-07T07:31:47+03:00\">07.09.2016<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/09\/07\/sisu\/\"><img src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2019\/12\/ruokolahden_eukkoja_kirkonmaella_1887-640x360.jpg\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":358,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions\/358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}