{"id":8404,"date":"2023-04-26T07:47:32","date_gmt":"2023-04-26T04:47:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=8404"},"modified":"2023-05-10T08:43:29","modified_gmt":"2023-05-10T05:43:29","slug":"ilo-olla-onneton","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/04\/26\/ilo-olla-onneton\/","title":{"rendered":"Ilo olla onneton"},"content":{"rendered":"

Monet tunnetut artistit kuten Frank Sinatra<\/a> (1955), Billie Holiday<\/a> (1958), The Mamas and the Papas<\/a> (1967) ja Barbara Streisand<\/a> (1973) ovat levytt\u00e4neet laulun \u201dGlad to Be Unhappy\u201d. Richard Rodgersin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja Lorenz Hartin sanoittama laulu on per\u00e4isin On Your Toes<\/em> (Varpaillasi) -musikaalista vuodelta 1936. Ray Enright ohjasi musikaaliin perustuvan elokuvan, joka ilmestyi toisen maailmansodan alettua vuonna 1939.<\/p>\n

\u201dGlad to Be Unhappy\u201d -laulu kertoo romanttiseen rakkauteen liittyv\u00e4st\u00e4 surusta ja ik\u00e4v\u00e4st\u00e4 \u2013 paljon vatvotusta aiheesta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sanoituksen perusteella ei voi kuitenkaan olla varma, mist\u00e4 laulussa on tarkalleen ottaen kyse. Pienell\u00e4 taustaty\u00f6ll\u00e4<\/a> sain selville, ett\u00e4 laulu kertoo yksipuolisesta rakkaudesta.<\/p>\n

Laulu kuvaa tunteiden j\u00e4nnitett\u00e4: samanaikaista surua ja iloa eli onnettoman iloa sek\u00e4 tilanteeseen liittyv\u00e4\u00e4 itseironiaa. Laulun mukaan voi siis samanaikaisesti ja samaan tilanteeseen liittyen kokea eri suuntiin vet\u00e4vi\u00e4 tunteita.<\/p>\n

Vaasan kaupunki on kertonut tavoitteekseen olla maailman onnellisin kaupunki, jossa asuvat maailman onnellisimmat asukkaat<\/a>. Mahtuisiko t\u00e4llaiseen kaupunkiin my\u00f6s ilo olla onneton?<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 tarvetta on. Onnettoman ilo voi n\u00e4et liitty\u00e4 musikaalissa k\u00e4sitellyn yksipuolisen rakkauden lis\u00e4ksi moniin muihin tilanteisiin. Seuraavassa esit\u00e4n pienen katsauksen niihin.<\/p>\n

1) Ensin\u00e4kin voimme helposti kuvitella tilanteen, jossa rakastunut on pettynyt tultuaan j\u00e4tetyksi. Samalla h\u00e4n kuitenkin toivoo, ett\u00e4 pett\u00e4j\u00e4 palaisi ja suhde elpyisi tai ett\u00e4 muuta my\u00f6nteist\u00e4 tapahtuisi. T\u00e4llaisen toiveajattelun el\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 on ilo olla onneton. T\u00e4h\u00e4n liittyy yleisempikin rohkaisu: onnettomalla on kaikki syy iloita, koska pohjakosketus on saavutettu ja tie on vain yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n

2) Toinen tapaus on itses\u00e4\u00e4liss\u00e4 vellominen, jota luonnehtii omien vaikeuksien ja ep\u00e4onnistumisten karhean suloinen muistelu sek\u00e4 voimakas empatia itse\u00e4 kohtaan. Itses\u00e4\u00e4lin alhoon laskeutumisella voi olla kohottava vaikutus, johon liittyy iloa.<\/p>\n

3) On olemassa my\u00f6s j\u00e4lkiviisauden tuomaa iloa, jossa henkil\u00f6 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 surustaan huolimatta oli parempi, ett\u00e4 asiat meniv\u00e4t niin kuin meniv\u00e4t eiv\u00e4tk\u00e4 alun perin toivotulla tavalla, koska surua ja pahaa mielt\u00e4 olisi joka tapauksessa seurannut ennemmin tai my\u00f6hemmin.<\/p>\n

4) Surullinen ihminen voi optimistisesti ajatella olevansa kokemusta rikkaampi. T\u00e4llainen ajatus saattaa olla melko tavallinenkin, vaikka lohdutuksesi ajatuksesta tuskin on silloin, kun suru kouristaa pahimmillaan. Ajatus voi lohduttaa kuitenkin jonkin ajan \u2012 muutaman viikon, kuukauden tai vuoden \u2012 kuluttua, kun malttaa odottaa.<\/p>\n

5) Terapeuttisen ohjeen mukaan on parempi tunnistaa ja tunnustaa itselleen tunteensa ja k\u00e4yd\u00e4 vaikeatkin tunteet kuten suru ja pettymys l\u00e4pi eik\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 unohtaa, mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 tai tukahduttaa niit\u00e4. T\u00e4llaiseen prosessiin kykenev\u00e4 voi tuntea surustaan iloa, koska prosessi osoittaa, ett\u00e4 on henkisesti vahva ja kyps\u00e4.<\/p>\n

6) Joku saattaa my\u00f6s olettaa, ett\u00e4 suru, murhe ja ik\u00e4v\u00e4 ovat syv\u00e4llisempi\u00e4 kuin ilo, onni ja riemu. T\u00e4llainen oletus on kuin Y\u00f6-yhtyett\u00e4 Abbaan vertaisi. Surullinen voi syv\u00e4llisen tunteensa vuoksi ajatella olevansa onnellinen. Sukua t\u00e4lle on k\u00e4sitys, ett\u00e4 tosi taidetta syntyy vain k\u00e4rsimyksest\u00e4 ja ett\u00e4 luovien taitelijoiden \u201dsoitto on suruista tehty, murehista muovaeltu\u201d (Elias L\u00f6nnrot, Kanteletar<\/em>, ensimm\u00e4inen kirja).<\/p>\n

7) Roomalaisen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijan Titus Maccius Plautuksen (254\u2013184 eea.) mukaan tajuamme onnemme vasta, kun olemme menett\u00e4neet sen (Captivi<\/em> 142\u2013143). My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 voi olla syyn\u00e4 onnettoman ilolle. Se on my\u00f6s yksi antiikissa esitetyist\u00e4 vastauksista pahan ongelmaan: pahaa tarvitaan, jotta hyv\u00e4 havaittaisiin. T\u00e4ss\u00e4 aika lohduttomassa mieless\u00e4 pahasta voi seurata hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Peruspiirre n\u00e4iss\u00e4 kaikissa onnettoman ilon muodoissa on se, ett\u00e4 surun ja murheen oletetaan olevan tavalla tai toisella opettavaista ja kohottavaa. Voi kuitenkin olla, ett\u00e4 k\u00e4rsimys ei kasvata eik\u00e4 kohota vaan tuntuu vain pahalta ja katkeroittaa.<\/p>\n

Erilaisten el\u00e4m\u00e4nfilosofioiden historiasta tunnetaan edell\u00e4 esiteltyjen kanssa vastakkaisiakin n\u00e4kemyksi\u00e4. Niit\u00e4 ovat muun muassa stoalainen asenne ja buddhalainen k\u00e4sitys.<\/p>\n

Roomassa vaikuttanut stoalainen filosofi Epiktetos (55\u2013n. 135) totesi, ett\u00e4 eiv\u00e4t asiat sin\u00e4ns\u00e4 vaivaa meit\u00e4 vaan k\u00e4sitykset, jotka meill\u00e4 on n\u00e4ist\u00e4 asioista (Enchiridion<\/em> 5). Samalla Epiktetos tuli tunnistaneeksi keskeisen piirteen asenteista: asenne on taipumus arvioida kohdetta my\u00f6nteisesti tai kielteisesti.<\/p>\n

Stoalaisen el\u00e4m\u00e4nfilosofian yhten\u00e4 tunnuspiirteen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n apatian ihannetta. Sana \u2019apatia\u2019 on per\u00e4isin kreikan kielen sanasta \u2019apatheia\u2019. Stoalaiset viittasivat sill\u00e4 tilaan, jossa ihminen on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n sellaisten asioiden suhteen, jotka eiv\u00e4t ole h\u00e4nen omassa vallassaan: turha murehtia sit\u00e4, mille ei itse voi mit\u00e4\u00e4n. Nykyisin apatialla tarkoitetaan turtuneisuutta ja henkist\u00e4 lamaannusta, mik\u00e4 ei vastaa stoalaista ihannetta.<\/p>\n

Buddhalaisuuden ydinopetus tiivistyy \u201dnelj\u00e4\u00e4n jaloon totuuteen\u201d, joissa l\u00e4ht\u00f6kohtana on yleisinhimillinen kokemus el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kohdattavasta k\u00e4rsimyksest\u00e4. Jos buddhalaista k\u00e4sityst\u00e4 vahvasti yksinkertaistetaan, voidaan k\u00e4rsimyksen ongelman ratkaisuksi esitt\u00e4\u00e4 seuraavaa: (henkinen) k\u00e4rsimys loppuu, kun k\u00e4rsimyksen syyn\u00e4 oleva haluaminen loppuu. Tavoitteena olisi siis p\u00e4\u00e4st\u00e4 tilaan, jossa mik\u00e4\u00e4n vahingollinen halu tai himo \u2013 kohdistui se sitten rahaan, rakkauteen, ihailun saamiseen tai tupakkaan \u2013 ei pid\u00e4 ihmist\u00e4 vallassaan.<\/p>\n

Buddhalaisuuden mukaan surusta tai murheesta ei ole syyt\u00e4 olla iloinen. Sen sijaan pit\u00e4isi sammuttaa niiden juurisyy, haluaminen, jos haluamisesta on tullut tarrautumista tai jos halun kohde on vahingollinen. Nikotiinipurukumi on jo keksitty. Miten on muiden halujen hoitamisen laita?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Henkil\u00f6n omasta surustaan kokema ilo kuulostaa mahdottomalta, vaikka sellainenkin ihme on n\u00e4hty.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":8407,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-8404","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8404"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8404"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8404\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8567,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8404\/revisions\/8567"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8407"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}