{"id":83,"date":"2016-10-05T12:06:19","date_gmt":"2016-10-05T09:06:19","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e68adafac5f7908ada11e6a5f8d7b8034e05710571"},"modified":"2019-12-18T21:57:24","modified_gmt":"2019-12-18T19:57:24","slug":"osa-aikatyota-kaikille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/10\/05\/osa-aikatyota-kaikille\/","title":{"rendered":"Osa-aikaty\u00f6t\u00e4 kaikille"},"content":{"rendered":"
Palkka- ja hoivaty\u00f6n tasaisempi jakaminen auttaisi ratkaisemaan monia yhteiskunnallisia ongelmia.<\/div>\n

Amerikkalainen oikeushistorioitsija Jennifer Nedelsky ehdottaa kumouksellista ty\u00f6reformia<\/a>. Sen mukaan l\u00e4nsimaissa kaikkien ty\u00f6ik\u00e4isten pit\u00e4isi tehd\u00e4 palkkaty\u00f6t\u00e4 korkeintaan 30 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 tuntia viikossa. Lis\u00e4ksi kaikkien ty\u00f6ik\u00e4isten pit\u00e4isi tehd\u00e4 palkatonta hoivaty\u00f6t\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 ja enint\u00e4\u00e4n 30 tuntia viikossa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sek\u00e4 palkka- ett\u00e4 hoivaty\u00f6n uusjakoa.<\/p>\n

Ehdotus on h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n idealistinen. Enemmist\u00f6n saaminen sen taakse on suomalaisella palkka- ja verotasolla mahdotonta. Pienimm\u00e4t palkat eiv\u00e4t tahdo riitt\u00e4\u00e4 el\u00e4miseen ja veroprogressiomme on kire\u00e4\u00e4. Toisaalta ty\u00f6n uusjako olisi keino nostaa ty\u00f6llisyysaste 72 prosenttiin, jota maamme hallitus tavoittelee julkisen talouden ongelmien ratkaisemiseksi. Miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ehdotusta ei kannata sivuuttaa olankohautuksella. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n realistit seisovat eilisp\u00e4iv\u00e4n idealistien olkap\u00e4ill\u00e4.<\/p>\n

Hoivaty\u00f6n pit\u00e4minen erityisesti naisille kuuluvana ilment\u00e4\u00e4 ja vahvistaa kaavamaisia sukupuolirooleja. Jos naisten ja miesten vastuu hoivaty\u00f6st\u00e4 jaettaisiin tasan, samalla tasoittuisivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n julkilausumattomiin arvoj\u00e4rjestyksiin perustuvat erot sukupuolten v\u00e4lill\u00e4. Huolenpidosta tulisi julkisesti arvostettua. Poliitikotkin n\u00e4kisiv\u00e4t hoivaty\u00f6n todellisuuden ja ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t sit\u00e4 paremmin. Siksi he osaisivat tehd\u00e4 entist\u00e4 parempia sotep\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. My\u00f6s ihmissuhteemme paranisivat.<\/p>\n

T\u00e4llainen ty\u00f6reformi edellytt\u00e4\u00e4 sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvo on kuitenkin laajempi kuin vain ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja sukupuolikysymys. Robottien ja digitalisaation odotetaan viev\u00e4n palkkaty\u00f6n yh\u00e4 useammilta ihmisilt\u00e4. Silti erilaiselle huolenpidolle on jatkuvasti tarvetta ja tarve vain kasvaa.<\/p>\n

On olemassa hoivaavaa ja ei-hoivaavaa huolenpitoa. Edellist\u00e4 ovat esimerkiksi omien tai muiden lasten hoitaminen sek\u00e4 vanhusten- ja sairaanhoito. Ei-hoivaavaa huolenpitoa ovat esimerkiksi pihaty\u00f6t ja lumen luonti.<\/p>\n

Voitaisiinko opiskelu ja muu itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen lukea ei-hoivaavaksi huolenpidoksi? Opiskeluhan lis\u00e4\u00e4 kykyj\u00e4mme ja mahdollisuuksiamme pit\u00e4\u00e4 huolta muista ihmisist\u00e4 ja monista asioista. T\u00e4h\u00e4n viittaa Suomen yliopistolakikin, jonka mukaan yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kasvattaa opiskelijoita palvelemaan is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa. My\u00f6s ei-hoivaavan huolenpidon voidaan kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4 koskevan toista ihmist\u00e4 niin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 saattaa tuntea, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n huolta kyseisen toiminnan avulla. Opiskelu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ehtoa.<\/p>\n

Olennaista t\u00e4ss\u00e4 esitetyss\u00e4 ty\u00f6reformissa on ihmissuhteiden kehitt\u00e4minen. Huolenpidon antaminen ja saaminen ilmaisevat ja luovat ihmissuhteita. Ihmissuhteiden parantaminen on my\u00f6s t\u00e4rkeimpi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ratkaisuja.<\/p>\n

Silti her\u00e4\u00e4 kriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Toistuvien ja suhteellisen yksinkertaisten teht\u00e4vien jakaminen olisi helpointa. Vaativan asiantuntijaty\u00f6n jakaminen on vaikeampaa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6n uusjako edellytt\u00e4isi merkitt\u00e4vi\u00e4 panostuksia uudelleenkoulutukseen.<\/p>\n

Palkka- ja hoivaty\u00f6n uusjako puuttuisi voimakkaasti ty\u00f6markkinoihin. Toisaalta voidaan kysy\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ty\u00f6markkinat ovat vapaat t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n hetkell\u00e4. Suomessa ammattiliittojen rooli on vahva ja ty\u00f6ehtosopimukset ovat yleissitovia. Ammattiyhdistysliike on suhteellisen hyvin onnistunut puolustamaan vakituisessa ty\u00f6suhteessa olevien asemaa. Sen sijaan p\u00e4tk\u00e4- ja osa-aikaty\u00f6t\u00e4 tekevien sek\u00e4 freelancereiden suhteen ammattiyhdistysliike n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 neuvottomalta.<\/p>\n

Uusjaon ongelmat eiv\u00e4t kuitenkaan rajoitu palkkaty\u00f6h\u00f6n. Ratkaistavia kysymyksi\u00e4 on my\u00f6s palkattomassa hoivaty\u00f6ss\u00e4. Jos meid\u00e4n oletetaan huolehtivan hoivavelvoitteestamme, muodostuuko esimerkiksi puhelinsoitoista ik\u00e4\u00e4ntyville vanhemmille tai vierailuista heid\u00e4n luonaan velvollisuus vailla rakkautta ja pyyteett\u00f6myytt\u00e4? Voidaan kysy\u00e4, teemmek\u00f6 hyv\u00e4\u00e4, koska oikeasti v\u00e4lit\u00e4mme, vai vain siksi, ett\u00e4 se on velvollisuutemme.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4minen ja velvollisuudentunto voivat kuitenkin kohdata. Molempia tarvitaan: v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 ja velvollisuutensa tekemist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n voisi joku huomauttaa, ett\u00e4 teot ratkaisevat, eiv\u00e4t motiivit. Toisaalta huolenpidosta n\u00e4kee nopeasti, onko se pakkopullaa vai hyv\u00e4syd\u00e4mist\u00e4. Palkka- ja hoivaty\u00f6n uusjako sin\u00e4ns\u00e4 ei edellyt\u00e4 kansalaisilta erityisen rakastettavia motiiveja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palkka- ja hoivaty\u00f6n tasaisempi jakaminen auttaisi ratkaisemaan monia yhteiskunnallisia ongelmia. Amerikkalainen oikeushistorioitsija Jennifer Nedelsky ehdottaa kumouksellista ty\u00f6reformia. Sen mukaan l\u00e4nsimaissa kaikkien ty\u00f6ik\u00e4isten pit\u00e4isi tehd\u00e4 palkkaty\u00f6t\u00e4 korkeintaan 30 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 tuntia viikossa. Lis\u00e4ksi kaikkien ty\u00f6ik\u00e4isten pit\u00e4isi tehd\u00e4 palkatonta hoivaty\u00f6t\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 ja enint\u00e4\u00e4n 30 tuntia viikossa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sek\u00e4 palkka- ett\u00e4 hoivaty\u00f6n uusjakoa. Ehdotus on […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-83","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":336,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions\/336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}