{"id":8137,"date":"2023-03-15T08:39:49","date_gmt":"2023-03-15T06:39:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=8137"},"modified":"2023-03-15T08:44:15","modified_gmt":"2023-03-15T06:44:15","slug":"kouraantuntuva-kadenjalki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/03\/15\/kouraantuntuva-kadenjalki\/","title":{"rendered":"Kouraantuntuva k\u00e4denj\u00e4lki"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n suuntainen ajatus on kaikessa yksinkertaisuudessaan jalanj\u00e4ljen ja k\u00e4denj\u00e4ljen vertauskuvien taustalla. Hiilijalanj\u00e4lki kertoo toiminnan ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t. K\u00e4denj\u00e4lki taas kertoo toiminnan my\u00f6nteisist\u00e4 vaikutuksista ja hiilik\u00e4denj\u00e4lki ilmastos\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Luokittelujen v\u00e4kivalta<\/h4>\n

Jacques Derrida (1930\u20132004) oli aikoinaan yksi j\u00e4lkistrukturalistisen ja postmodernin filosofian kuumimmista nimist\u00e4. H\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 kielest\u00e4 erojen ja jaottelujen tuottamisen v\u00e4lineen\u00e4 her\u00e4tti paljon huomiota. Derridan mukaan sanat j\u00e4rjestyv\u00e4t kieless\u00e4 binaarisesti eli kaksijakoisesti. Jaottelut kuten lyhyt\u2012pitk\u00e4, lihava\u2012laiha, mies\u2012nainen ja homoseksuaali\u2012heteroseksuaali ovat ihmisen luomia. Derrida piti kielen avulla tuotettuja eroja ja vastakkainasetteluja v\u00e4kivaltaisina. K\u00e4sitys on relevantti my\u00f6s translain kannalta, mutta en nyt mene siihen.<\/p>\n

Kaksijakoisuus yleisen\u00e4 kielt\u00e4 luonnehtivana piirteen\u00e4 on sittemmin moneen kertaan kumottu. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan kumoa Derridan perusajatusta, ett\u00e4 kieli on muiden teht\u00e4viens\u00e4 ohella vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4line. On tunnettua, ett\u00e4 sanavalinnat ovat tarkoitushakuisia.<\/p>\n

Erilaisten hy\u00f6ty- ja valtan\u00e4k\u00f6kohtien sek\u00e4 historiallisten ja kulttuurisidonnaisten tottumusten lis\u00e4ksi k\u00e4sitteellisill\u00e4 erotteluilla voi olla my\u00f6s biologisia tai fysikaalisia perusteita. Niist\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat eli\u00f6iden luokitteluj\u00e4rjestelm\u00e4 ja alkuaineiden jaksollinen j\u00e4rjestelm\u00e4. Eli\u00f6it\u00e4 voidaan luokitella esimerkiksi muodon ja solurakenteen mukaan, ja alkuaineet ryhmitell\u00e4\u00e4n elektronirakenteen mukaan. My\u00f6s luonnontieteelliset luokittelut ovat siis valitusta kriteerist\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuvaisia. Valinnalle voi olla hyv\u00e4 peruste, eik\u00e4 valinnan tarvitse siis olla mielivaltainen.<\/p>\n

Derridan jalanj\u00e4ljiss\u00e4 voidaan kysy\u00e4, onko hiilijalanj\u00e4ljen ja hiilik\u00e4denj\u00e4ljen erottelu vain osa valtapeli\u00e4, jossa suurimmat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttajat yritt\u00e4v\u00e4t oikeuttaa ja viherpest\u00e4 toimintaansa sen my\u00f6nteisiin vaikutuksiin vetoamalla. Kysymys her\u00e4\u00e4 erityisesti, koska hiilik\u00e4denj\u00e4lki on tapana m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 vastinparinsa, hiilijalanj\u00e4ljen avulla. Hiilijalanj\u00e4lki tarkoittaa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joita syntyy ihmisen toiminnan seurauksena. Hiilik\u00e4denj\u00e4lki taas tarkoittaa ihmistoiminnan my\u00f6nteist\u00e4 ilmastovaikutusta. T\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4 on esimerkki binaarisesta erottelusta, jonka kohteet ovat ihmisen toiminnan tulosta.<\/p>\n

Julian periaate<\/h4>\n

Derridan mukaan kielelliset erottelut ovat siis n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuvaisia, tulkinnanvaraisia ja jopa mielivaltaisia. H\u00e4vi\u00e4v\u00e4tk\u00f6 siis puheena olevat ilmi\u00f6t \u2013 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t ja -s\u00e4\u00e4st\u00f6t \u2013 savuna ilmaan, kun sanat ja niiden avulla tehty erottelu paljastuvat ihmisteoksi? Eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, jos uskomme Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4n Juliaa: \u201dMit\u00e4 ruusuks kutsut, yht\u2019 ihanasti toisin nimin tuoksuu\u201d (Paavo Cajanderin suomennos 1881, Romeon ja Julian<\/em> toisen n\u00e4yt\u00f6ksen ensimm\u00e4isest\u00e4 kohtauksesta) (Julian periaatteesta ks. Jose Luis Bermudez (2020), Frame It Again: New Tools for Rational Decision-Making<\/em>, Cambridge University Press, s. 67).<\/p>\n

Samaa asiaa voidaan siis kutsua eri nimill\u00e4 ilman ett\u00e4 itse asia siit\u00e4 miksik\u00e4\u00e4n muuttuu \u2013 tai n\u00e4in ainakin Julia olettaa. Oletuksesta seuraa, ett\u00e4 vaikka nimet ovat keksittyj\u00e4 ja ihmistekoa, nime\u00e4minen ei tee kohteestaan kuvitteellista. Kuvitteellisia ovat sellaiset kohteet, joita ei ole olemassa. Silti niill\u00e4kin voi olla nimi kuten \u2019kentauri\u2019 tai \u2019yksisarvinen\u2019. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 eri asiat voivat olla olemassa eri tavalla. Ajattele vaikkapa hiilt\u00e4 ja tasa-arvoa.<\/p>\n

Vaikka ajattelisimme Julian tavoin, ett\u00e4 ei nimi itse asiaa muuta tai tee tyhj\u00e4ksi, k\u00e4denj\u00e4ljen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n liittyy monia ongelmia. On siksi syyt\u00e4 tarkentaa, miss\u00e4 mieless\u00e4 hiilik\u00e4denj\u00e4lki on hiilijalanj\u00e4ljen eli ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen vastakohta.<\/p>\n

Hiilik\u00e4denj\u00e4lki vastakohtana hiilijalanj\u00e4ljelle<\/h4>\n

Voidaan helposti tunnistaa ainakin kolme ehdokasta ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen vastakohdaksi. Ensimm\u00e4inen on p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n tilanne: sellainen, miss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei synny. Toinen on tilanne, jossa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen vastapainoksi saadaan aikaan ilmastonmuutokseen liittym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ikin\u00e4 se onkaan, esimerkiksi verotuloja ja ty\u00f6paikkoja. (T\u00e4llaista \u201dmuuta hyv\u00e4\u00e4” kuulee tarjottavan paitsi ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen my\u00f6s esimerkiksi turkistarhauksen ik\u00e4vien puolten \u2013 el\u00e4inten oikeuksien tallomisen \u2013 vastapainoksi.) Kolmas on tilanne, jossa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kumotaan kasvattamalla hiilinieluja tai rakentamalla uusiutuvaa energiaa, jolla v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n tulevia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Kolmatta pidet\u00e4\u00e4n yleisesti uskottavimpana ehdokkaana hiilijalanj\u00e4ljen vastakohdaksi. Siksi sanotaan, ett\u00e4 hiilijalanj\u00e4lki kertoo toiminnan ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t, kun taas hiilik\u00e4denj\u00e4lki mittaa toiminnan ilmastos\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 \u2013 tai ainakin niin toivottaisiin. K\u00e4denj\u00e4ljen mittaamiseen liittyy kuitenkin monia ongelmia.<\/p>\n

Hiilik\u00e4denj\u00e4lki organisaation p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskykyn\u00e4<\/h4>\n

Hiilik\u00e4denj\u00e4ljest\u00e4 puhutaan tavallisimmin organisaatioiden kuten yritysten ja laitosten yhteydess\u00e4. K\u00e4denj\u00e4ljell\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 organisaation tarjoamat tuotteet ja palvelut voivat pienent\u00e4\u00e4 asiakkaan \u2012 yksil\u00f6n tai toisen organisaation \u2012 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 (VTT ja LUT University, Carbon Handprint Guide<\/a>, 2018, s. 4\u20135, 9\u201311).<\/p>\n

Hiilik\u00e4denj\u00e4lki mittaa siis tuotteen, toiminnan tai palvelun ilmastohy\u00f6tyj\u00e4 eli p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskyky\u00e4. Se esitt\u00e4\u00e4 arvion siit\u00e4, miten paljon muut toimijat voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n organisaation tarjoamien koneiden, laitteiden, tietojen tai uusien toimintatapojen avulla.<\/p>\n

Kun organisaatio keskittyy omaa toimintaansa koskevien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten lis\u00e4ksi siihen, ett\u00e4 sen tarjoamat tuotteet tai palvelut auttavat muita toimijoita v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n omia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n, voi organisaation k\u00e4denj\u00e4lki olla parhaimmillaan suurempi kuin sen jalanj\u00e4lki. T\u00e4llaista tilannetta sanotaan nettopositiiviseksi<\/a>.<\/p>\n

Miten arvioida sellaista, mit\u00e4 ei ole?<\/h4>\n

Jos hiilijalanj\u00e4ljen laskemiseen liittyy monia kysymyksi\u00e4, viel\u00e4 enemm\u00e4n niit\u00e4 liittyy hiilik\u00e4denj\u00e4ljen mittaamiseen. Helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 on kysymys, miten arvioida p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joita ei synny eli jotka v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n tarjottavan tuotteen tai palvelun avulla. Suoraviivainen vastaus on, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 verrata p\u00e4\u00e4st\u00f6tilannetta ennen ja j\u00e4lkeen eli ennen kuin tarjottava tuote tai palvelu oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton j\u00e4lkeen. Erotus kertoo hiilik\u00e4denj\u00e4ljen.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6tilannetta ennen kuin tuote tai palvelu otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kutsutaan l\u00e4ht\u00f6- tai vertailukohdaksi (baseline<\/em>). Sen m\u00e4\u00e4rittely ei kuitenkaan ratkaise kaikkia hiilik\u00e4denj\u00e4ljen arviointiin ja laskentaan liittyvi\u00e4 ongelmia. Miten varmistua, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n juuri oletetusta eik\u00e4 muusta syyst\u00e4? Onhan mahdollista, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notetun tuotteen tai palvelun sijasta \u2013 tai ohella \u2013 muu tekij\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Ent\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin voidaan todentaa ja mitata sellaisia vaikutuksia, jotka ovat toiminnalla luotaviin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin perustuvia sek\u00e4 mahdollisesti vasta kaukana tulevaisuudessa realisoituvia? T\u00e4h\u00e4n voidaan todeta, ett\u00e4 on ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin mahdollista ohjata ihmisi\u00e4 esimerkiksi s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyyteen ja kulutustottumusten kohtuullistamiseen. T\u00e4llaiselle kasvatukselle voitaisiin ainakin teoriassa arvioida ja laskea hiilik\u00e4denj\u00e4lki edell\u00e4 esitetyll\u00e4 tavalla: oletetut ilmastohy\u00f6dyt miinus l\u00e4ht\u00f6tilanne, hiilidioksidiekvivalentteina tonneina ilmoitettuna.<\/p>\n

Arviointia vaikeuttaa kuitenkin se, ett\u00e4 eri ihmiset voivat toimia samalla tavalla eri syist\u00e4 ja eri tavoilla samasta syyst\u00e4. Psykologisten syysuhteiden kuten kasvatusvaikutuksen todentaminen voi siksi olla vaikeaa: osa opiskelijoista omaksuu yliopistossa opetetun kohtuullistavan el\u00e4m\u00e4ntavan ja osa taas ei; osa omaksuu tuon el\u00e4m\u00e4ntavan yliopistolla saamansa koulutuksen vuoksi ja osa taas muusta syyst\u00e4. Lis\u00e4ksi jos syyn ja seurauksen ajallinen et\u00e4isyys on hyvin pitk\u00e4, se entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 syysuhteen olemassaolosta ja laadusta.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 perusteilla on tarpeen erottaa aktuaalinen ja potentiaalinen k\u00e4denj\u00e4lki. On j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 olettaa, ett\u00e4 aktuaalinen eli todellinen k\u00e4denj\u00e4lki on todenn\u00e4k\u00f6isesti pienempi kuin potentiaalinen eli (periaatteessa) mahdollinen k\u00e4denj\u00e4lki. N\u00e4in on erityisesti sellaisten organisaatioiden kuin koulutuslaitosten tapauksessa, joiden toiminnan my\u00f6nteiset vaikutukset ovat pitk\u00e4lti psykologisia, tietoihin, taitoihin ja asenteisiin perustuvia.<\/p>\n

Rebound-vaikutus: hyv\u00e4tkin asiat voivat lis\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/h4>\n

Yhdenlainen tieto ja osaaminen, kuten v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isen teknologian kehitt\u00e4minen ja entist\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n kulutukseen tyytyv\u00e4n eli kohtuullistavan el\u00e4m\u00e4ntavan edist\u00e4minen, voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kaikki uusi tieto tai osaaminen ei kuitenkaan vaikuta n\u00e4in. Voi k\u00e4yd\u00e4 niinkin, ett\u00e4 uuden tiedon avulla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 yht\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun taas hiilijalanj\u00e4lki vain kasvaa uuden tiedon vuoksi toisaalla. Esimerkiksi yksi ja sama yliopisto voi kasvattaa ymp\u00e4rist\u00f6tietoisia kansalaisia ja kehitt\u00e4\u00e4 teknologiaa, jonka tuotantoprosessit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti\u00a0ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 ja kriittisten luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan rebound-vaikutukseksi eli takapotkuksi.<\/p>\n

Kun mitataan hiilik\u00e4denj\u00e4lke\u00e4, pit\u00e4\u00e4 siis ottaa huomioon my\u00f6s mahdollinen takapotku. Lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon se, ett\u00e4 todellinen k\u00e4denj\u00e4lki on todenn\u00e4k\u00f6isesti pienempi kuin potentiaalinen k\u00e4denj\u00e4lki.<\/p>\n

Yhteenveto<\/h4>\n

K\u00e4denj\u00e4ljen ongelmat voidaan tiivist\u00e4\u00e4 seuraavaan listaan, jonka kohdat kytkeytyv\u00e4t toisiinsa:<\/p>\n

1.1 Aktuaalinen ja potentiaalinen k\u00e4denj\u00e4lki<\/p>\n

1.2 Aktuaalisen k\u00e4denj\u00e4ljen todentaminen<\/p>\n

2 Mitattavuus<\/p>\n

3 Takapotku.<\/p>\n

N\u00e4iden ongelmien k\u00e4sittelyss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6sarkaa, eik\u00e4 niit\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4sti ratkaise VTT:n ja LUT-yliopiston hiilik\u00e4denj\u00e4lkiopaskaan<\/a> (2018).<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jalat tallovat ja k\u00e4det hoitavat.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":8141,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-8137","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8137"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8137"}],"version-history":[{"count":115,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8255,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8137\/revisions\/8255"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}