{"id":81,"date":"2016-11-02T07:55:34","date_gmt":"2016-11-02T05:55:34","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6a0c0f8448b52a0c011e6a0fd89fe36db093e093e"},"modified":"2019-12-18T21:57:20","modified_gmt":"2019-12-18T19:57:20","slug":"yrittajan-paassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/11\/02\/yrittajan-paassa\/","title":{"rendered":"Yritt\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Yritt\u00e4j\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla optimisti.<\/div>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen ajattelu on monen tekij\u00e4n summa. Se syntyy muun muassa yritysideasta, yritt\u00e4misen halusta, osaamisesta, kysynn\u00e4n arvioinnista ja riskinotosta.<\/p>\n<p>Pohjanmaata pidet\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4maakuntana. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s seutuna, jossa ollaan ylpeit\u00e4 omasta kulttuurista, murteesta ja historiasta. Onko Pohjanmaan maine oikeutettu vai trossataanko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4?<\/p>\n<p>Vaasan, Kokkolan ja Sein\u00e4joen seuduilla teollisuus on muuttunut suuresti viime vuosikymmenin\u00e4. Uutta teollisuutta on syntynyt ja vanhaa on h\u00e4vinnyt. Pohjalaismaakuntien elinkeinoel\u00e4m\u00e4 on monipuolistunut.<\/p>\n<p>Tuoreen selvityksen mukaan Vaasa on kehittynyt suomalaisista kaupungeista ja seutukunnista parhaiten vuodesta 2008 nykyhetkeen. Vaasan perusta on vahva ja monipuolinen elinkeinorakenne, jossa teollisuus on p\u00e4rj\u00e4nnyt hyvin. Kaupungin ty\u00f6paikkaomavaraisuus on korkea. Vuonna 2014 se oli l\u00e4hes 127 prosenttia.<\/p>\n<p>Vaasa on my\u00f6s korkeakoulupaikkakunta, jossa riitt\u00e4\u00e4 osaamista ja imua. Seutu on nostettu muun Suomen esikuvaksi vahvan vientiteollisuuden, Pohjoismaiden suurimman energiateollisuuskeskittym\u00e4n ja yleisen yritteli\u00e4isyyden tyyssijana.<\/p>\n<p>Energiateollisuuskeskittym\u00e4 ei ole syntynyt Vaasaan sattumalta, vaan historiallisten ja maantieteellisten syiden siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Vaasalaisen teollisuushistorian merkkipaaluja ovat tervanpoltto, h\u00f6yrymylly, puuvillatehdas, laivanvarustus ja venemoottoriteollisuus. T\u00e4rke\u00e4 rooli kaupungin teollistumisessa on ollut sellaisilla yritt\u00e4jill\u00e4 kuin August Lev\u00f3n ja John Wickstr\u00f6m.<\/p>\n<p>Kuluneen vitsin mukaan paras rokotus yritt\u00e4jyytt\u00e4 vastaan on kauppatieteen opinnot. Kuten monet muut vitsit t\u00e4m\u00e4kin liioittelee. Jos vitsiss\u00e4 piilee totuuden siemen, se kai liittyy Saarnaajan viisauteen: tieto lis\u00e4\u00e4 tuskaa. Voisi kuvitella, ett\u00e4 kauppatieteilij\u00f6iden laaja tiet\u00e4mys erilaisista yritt\u00e4jyyteen liittyvist\u00e4 vaatimuksista ja riskeist\u00e4 hillitsee heid\u00e4n intoaan ryhty\u00e4 yritt\u00e4jiksi.<\/p>\n<p>Tuore vastaesimerkki on <a title=\"Vaasa Entrepreneurship Society\" href=\"http:\/\/ves.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Vaasa Entrepreneurship Society<\/a> (VES). Se on Vaasan yliopiston opiskelijoiden vuonna 2015 perustama yhdistys, joka kokoaa yhteen yritt\u00e4jyydest\u00e4 kiinnostuneita korkeakouluopiskelijoita. Yhdistys haluaa edist\u00e4\u00e4 opiskelijoiden yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 ajattelua.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen ajattelu? Mieleen saattaa tulla kliseit\u00e4 huikeista innovaatioista, Saarij\u00e4rven Paavon k\u00e4rsiv\u00e4llisyydest\u00e4 sek\u00e4 mahdollisuuksien n\u00e4kemisest\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 muut n\u00e4kev\u00e4t ongelmia. N\u00e4m\u00e4kin voivat kuulua yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4iseen ajatteluun, mutta monessa tapauksessa kysymys on jostain paljon arkisemmasta.<\/p>\n<p>T\u00e4rke\u00e4 motiivi monille yritt\u00e4jille on halu ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 itse itsens\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s halu tehd\u00e4 oman ty\u00f6n muotoa ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset mahdollisimman itsen\u00e4isesti. T\u00e4h\u00e4n liittyy toive, ett\u00e4 saisi olla oman ty\u00f6ns\u00e4 herra. Se ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteudu yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kovin hyvin tai helposti. Sen sijaan moni yritt\u00e4j\u00e4 kertoo pitkist\u00e4 ty\u00f6p\u00e4ivist\u00e4 ja lyhyist\u00e4 lomista. My\u00f6s muun muassa tulojen ep\u00e4varmuuteen sek\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4n el\u00e4kkeeseen ja muihin ansiosidonnaisiin etuuksiin liittyv\u00e4t ep\u00e4kohdat saavat monet miettim\u00e4\u00e4n, olisiko helpompaa olla toisen palveluksessa.<\/p>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 ajattelussa keskeist\u00e4 on yritystoiminnan taloudellisten, teknisten ja oikeudellisten vaatimusten tunnistaminen. Omia edellytyksi\u00e4 ja mahdollisuuksia on arvioitava n\u00e4iden vaatimusten valossa. Aivan keskeist\u00e4 on kysynn\u00e4n ja tarjonnan arviointi. Koska kysynn\u00e4n olemassaolo on yritystoiminnan ratkaiseva edellytys, yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 ajattelussa tarvitaan my\u00f6s markkinoinnin ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei sulje pois sit\u00e4, ett\u00e4 jotkut yritt\u00e4j\u00e4t onnistuvat taidolla ja tuurilla ilman huolellista suunnittelua ja markkina-analyysi\u00e4.<\/p>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelun ydin on todellisuudentajussa ja yritt\u00e4misen halussa. Todellisuudentajuun kuuluu t\u00e4ss\u00e4 ainakin kolme elementtiryhm\u00e4\u00e4: (i) oma osaaminen, toteuttamiskelpoinen yritysidea ja rahoitus, (ii) asiakkaan ja kysynn\u00e4n tunnistaminen sek\u00e4 (iii) riskien tunnistaminen ja hallinta. Todellisuudentaju ei lannista yritt\u00e4j\u00e4\u00e4, vaan saa h\u00e4net ponnistelemaan yrityksens\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4miseksi ja kehitt\u00e4miseksi. Yritt\u00e4jyyteen kuuluu my\u00f6s aina riskinotto ja ep\u00e4onnistumisen mahdollisuus. Ep\u00e4onnistunutta ei pid\u00e4 tyrm\u00e4t\u00e4, vaan kannustaa aloittamaan uudelleen.<\/p>\n<p>Moni yritt\u00e4j\u00e4 on erityisen innostunut omien tuotteidensa tai palveluidensa kehitt\u00e4misest\u00e4. Toisten yritt\u00e4jien vahvuudet liittyv\u00e4t erityisesti myyntiin ja markkinointiin. Moni haluaa my\u00f6s ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 muita ja verkottua toisten yritt\u00e4jien kanssa, sill\u00e4 yksityisyritt\u00e4j\u00e4k\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 halua olla yksin. Yhteis\u00f6n tuen tarve on my\u00f6s Vaasa Entrepreneurship Societyn taustalla.<\/p>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4t tarvitsevat eri vaiheissa erilaista tukea. Heit\u00e4 kannattaa tukea, sill\u00e4 pienten ja keskisuurten yritysten yritt\u00e4j\u00e4t ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t Suomessa eniten.<\/p>\n<p>\u2026<\/p>\n<p>Vaasan yliopistolla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n yritt\u00e4jyysaiheinen Oiva Ketonen -seminaari Tritonian Nissi-auditoriossa tiistaina 15.11.2016 klo 18. Puheenvuoroissa pureudutaan pohjalaisen yritt\u00e4miseen vahvuuksiin ja heikkouksiin. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena M\u00f6rttinen puhuu aiheesta \u201dMiksi Suomessa ja Pohjanmaalla kannattaa yritt\u00e4\u00e4\u201d. Wapice Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tuominen puhuu yritt\u00e4misen haasteista ja riskeist\u00e4. Esityksi\u00e4 kommentoi professori Jussi Kantola.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yritt\u00e4j\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla optimisti. Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen ajattelu on monen tekij\u00e4n summa. Se syntyy muun muassa yritysideasta, yritt\u00e4misen halusta, osaamisesta, kysynn\u00e4n arvioinnista ja riskinotosta. Pohjanmaata pidet\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4maakuntana. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s seutuna, jossa ollaan ylpeit\u00e4 omasta kulttuurista, murteesta ja historiasta. Onko Pohjanmaan maine oikeutettu vai trossataanko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4? Vaasan, Kokkolan ja Sein\u00e4joen seuduilla teollisuus on muuttunut suuresti viime [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-81","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/11\/02\/yrittajan-paassa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2016-11-02T07:55:34+02:00\">02.11.2016<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/11\/02\/yrittajan-paassa\/\"><img src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2019\/12\/ruokolahden_eukkoja_kirkonmaella_1887-640x360.jpg\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":334,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions\/334"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=81"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}