{"id":80,"date":"2016-11-16T07:33:18","date_gmt":"2016-11-16T05:33:18","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6abbe2dcbe10aabbe11e6a2005bd5ece7248b248b"},"modified":"2019-12-18T21:57:11","modified_gmt":"2019-12-18T19:57:11","slug":"trump-brexit-ja-demokratia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/11\/16\/trump-brexit-ja-demokratia\/","title":{"rendered":"Trump, Brexit ja demokratia"},"content":{"rendered":"
Kansan kahtiajako yhdist\u00e4\u00e4 Britanniaa ja Yhdysvaltoja.<\/div>\n

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja Britannian Brexit-\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 (p\u00e4\u00e4)vaihtoehdot saivat l\u00e4hes yht\u00e4 suuren kannatuksen. T\u00e4llaista tilannetta voidaan kutsua kollektiiviseksi monivieh\u00e4ttyneisyydeksi. Siin\u00e4 kilpailevat n\u00e4k\u00f6kohdat vet\u00e4v\u00e4t tasaisesti puoleensa kokonaista kansaa tai muuta yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Vaikka kaikki kansalaiset olisivat poliittisilta mielipiteilt\u00e4\u00e4n yksioikoisia ja seisoisivat suoraselk\u00e4isesti oman ehdokkaansa takana, kansa voi olla kokonaisuutena monivieh\u00e4ttynyt. N\u00e4in on k\u00e4ynyt juuri Britanniassa ja Yhdysvalloissa.<\/p>\n

Olen aiemmin esitt\u00e4nyt<\/a>, ett\u00e4 monivieh\u00e4ttyneill\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4 on tilanteesta riippuen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n yksi tai useampia seuraavista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekostrategioista. N\u00e4m\u00e4 strategiat soveltuvat tapauskohtaisesti my\u00f6s yhteis\u00f6jen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

    \n
  1. Synteesin etsint\u00e4<\/em>: uusien ideoiden syntyminen vastakkaisten k\u00e4sitysten yhdist\u00e4misen kautta (a) liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eri vaihtoehtojen osia yhteen uuden kokonaisuuden muodostamiseksi tai (b) luomalla uusi vaihtoehto alkuper\u00e4isten vaihtoehtojen innoittamana, mutta ei suoraan niiden pohjalta.<\/li>\n
  2. Vaihtoehtojen poissulkeminen<\/em> valitsemalla ja keskittym\u00e4ll\u00e4 yhteen vaihtoehtoon, mik\u00e4 voi tapahtua uuden n\u00e4yt\u00f6n perusteella tai sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4 (yksil\u00f6 tai yhteis\u00f6) tarkistaa eri vaihtoehtoja koskevien halujensa voimakkuutta tai uskomustensa vahvuutta.<\/li>\n
  3. Vaihtoehtojen mukaan ottaminen<\/em> pit\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 eri vaihtoehtoihin ja yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 harjoittaa niit\u00e4 kaikkia.<\/li>\n
  4. Uusien itsen\u00e4isten vaihtoehtojen etsint\u00e4<\/em> p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valita alkuper\u00e4isist\u00e4 vaihtoehdoista riippumatonta.<\/li>\n
  5. Passiivisuus<\/em>: valitsemasta pid\u00e4ttyminen.<\/li>\n<\/ol>\n

    Edustukselliseen demokratiaan liittyvien puutteiden ja ep\u00e4kohtien takia on virinnyt keskustelua suoran demokratian lis\u00e4\u00e4misest\u00e4. Yksi sen muodoista on deliberatiivinen eli julkisen keskustelun demokratia. Siin\u00e4 voidaan ottaa kollektiivinen monivieh\u00e4ttyneisyys entist\u00e4 paremmin huomioon. Deliberatiivinen demokratia tarjoaa kansalaisraateineen ja -kahviloineen erityisesti 1., 2. ja 4. strategialle sopivia v\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n

    Brexit-neuvotteluja voidaan k\u00e4yd\u00e4 monella eri strategialla. Lopputulokseen vaikuttaa paljon se, mik\u00e4 niist\u00e4 valitaan. T\u00e4ss\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 h\u00e4vinnyt EU-my\u00f6nteinen puoli.<\/p>\n

    Yhdysvaltain tilanne on toisenlainen. Silti siell\u00e4kin on olemassa kansallisen yhten\u00e4isyyden rakentamiseksi monia mahdollisuuksia. Niit\u00e4 kaikkia yhdist\u00e4\u00e4 kuitenkin se, ett\u00e4 kortit ovat vaalivoittajan k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n

    Voittopuheessaan Donald Trump lupaili olevansa koko kansan presidentti. H\u00e4n on voittonsa j\u00e4lkeen esiintynyt muutenkin sovittelevammin kuin vaalikampanjassaan. T\u00e4m\u00e4 on huomattu ja otettu tyytyv\u00e4isyydell\u00e4 vastaan muun muassa osakemarkkinoilla. Sovittelevan vireen jatkuminen tarkoittaisi, ett\u00e4 poliittinen pluralismi ja kollektiivinen monivieh\u00e4ttyneisyys otetaan huomioon amerikkalaisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on kuitenkin viel\u00e4 hyvin ep\u00e4varmaa.<\/p>\n

    L\u00e4nsimaisen demokratian juuret ovat antiikin Kreikassa. Ateenan kaupunkivaltiossa \u00e4\u00e4nioikeutettuja olivat kuitenkin vain vapaat miehet.<\/p>\n

    Aristoteles piti enemmist\u00f6n valtaa parhaana poliittisena j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4, koska siin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n silm\u00e4ll\u00e4 yhteist\u00e4 etua. Aristoteles kuitenkin arvosteli er\u00e4it\u00e4 demokratian piirteit\u00e4. H\u00e4n piti ongelmana sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00f6yhien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 rikkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se johtaa siihen, ett\u00e4 k\u00f6yhill\u00e4 (sic<\/em>) on enemm\u00e4n valtaa kuin rikkailla. Aristoteles selv\u00e4stikin ep\u00e4ili kansan syvien rivien harkintakyky\u00e4 ja poliittista ymm\u00e4rryst\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ei ole omena pudonnut kauas puusta, sill\u00e4 Aristoteleen opettaja Platon ep\u00e4ili samaa:<\/p>\n

    Eih\u00e4n kuulu asiaan, ett\u00e4 per\u00e4mies pyyt\u00e4\u00e4 laivamiehi\u00e4 asettumaan h\u00e4nen p\u00e4\u00e4llikkyyteens\u00e4 tai ett\u00e4 viisaat tulevat rikkaiden oville. [\u2026] jokaisen, joka tarvitsee hallitsijaa, on ment\u00e4v\u00e4 sen ovelle, joka pystyy hallitsemaan – ei ett\u00e4 hallitsijan, joka ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 johonkin pystyy, pit\u00e4isi anella alamaisia hallittavikseen (Valtio<\/em> VI, 489b-c).<\/p>\n

    Platon suhtautui kriittisesti kansanvaltaan tai ”hallittujen valtaan” niin kuin h\u00e4n itse sit\u00e4 kutsui. Sen sijaan h\u00e4n kannatti er\u00e4\u00e4nlaista ylimys- ja asiantuntijavaltaa.<\/p>\n

    Kaksi tuhatta vuotta my\u00f6hemmin demokratian puutteista oli huolissaan Amerikkaan matkannut ranskalainen aatelinen Alexis de Tocqueville. H\u00e4n otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Demokratia Amerikassa<\/em> -kirjassaan (1835) kansanvaltaa arvostelevan ilmauksen ”enemmist\u00f6n tyrannia”. Ilmaus p\u00e4\u00e4tyi pian John Stuart Millin Vapaudesta<\/em> -kirjan (1859) esipuheeseen. Keskustelu enemmist\u00f6n tyranniasta ei ole sittemmin laantunut, vaan jatkuu t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Kansan kahtiajako yhdist\u00e4\u00e4 Britanniaa ja Yhdysvaltoja. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja Britannian Brexit-\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 (p\u00e4\u00e4)vaihtoehdot saivat l\u00e4hes yht\u00e4 suuren kannatuksen. T\u00e4llaista tilannetta voidaan kutsua kollektiiviseksi monivieh\u00e4ttyneisyydeksi. Siin\u00e4 kilpailevat n\u00e4k\u00f6kohdat vet\u00e4v\u00e4t tasaisesti puoleensa kokonaista kansaa tai muuta yhteis\u00f6\u00e4. Vaikka kaikki kansalaiset olisivat poliittisilta mielipiteilt\u00e4\u00e4n yksioikoisia ja seisoisivat suoraselk\u00e4isesti oman ehdokkaansa takana, kansa voi olla kokonaisuutena monivieh\u00e4ttynyt. N\u00e4in on k\u00e4ynyt […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-80","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":333,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/333"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}