{"id":79,"date":"2016-11-30T07:22:10","date_gmt":"2016-11-30T05:22:10","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6b6bcf1af43ceb6bc11e6807deba8d7ee82108210"},"modified":"2019-12-18T21:57:14","modified_gmt":"2019-12-18T19:57:14","slug":"chydeniuksen-saavutus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/11\/30\/chydeniuksen-saavutus\/","title":{"rendered":"Chydeniuksen saavutus"},"content":{"rendered":"
Maailman ensimm\u00e4inen lehdist\u00f6nvapauslaki syntyi Anders Chydeniuksen ansiosta.<\/div>\n

Suomalaisilla on maailman vanhimmat lait asiakirjojen julkisuudesta ja sananvapaudesta. Niiden 250. juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n joulukuun alussa.<\/p>\n

Anders Chydenius (1729-1803) oli Kokkolan kirkkoherra ja valtakunnan tason poliitikko. H\u00e4net tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea valistusajattelijana ja pohjoismaisen klassisen liberalismin keskushahmona. H\u00e4n uskoi yksil\u00f6n ja yhteiskunnan kehitykseen ja avoimen keskustelun voimaan.<\/p>\n

Chydeniusta pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s taloustieteen is\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 h\u00e4n esitti Kansallinen voitto<\/em> -kirjassaan (1765) taloudellisen liberalismin perusajatukset hyvin samansuuntaisesti kuin Adam Smith Kansojen varallisuus<\/em> -kirjassaan (1776). Smith ja Chydenius eiv\u00e4t tunteneet toisiaan, mutta heit\u00e4 yhdisti valistusajan muutosta ja ratkaisuja etsiv\u00e4 ilmapiiri.<\/p>\n

Monet valistushenkiset pohjalaiset katsoivat, ett\u00e4 Chydenius sopisi uudistusaatteiden puolustajaksi. Taloudellista ja sivistyksellist\u00e4 edistyst\u00e4 kannattanut Chydenius l\u00e4hetettiin Pohjanmaalta valtiop\u00e4iville edist\u00e4m\u00e4\u00e4n elinkeino- ja taloudellista vapautta. Pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 kansalaiset voisivat hy\u00f6ty\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Chydeniuksen aikaan yhteiskunta oli merkantilistinen. Se t\u00e4ht\u00e4si valtion vaurastumiseen. Yhteiskunta oli t\u00e4ynn\u00e4 s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja rajoituksia. Ne hy\u00f6dyttiv\u00e4t eliitti\u00e4 ja suurliikemiehi\u00e4, mutta rajoittivat talonpoikien ja tavallisen porvariston mahdollisuuksia.<\/p>\n

Chydeniuksen konkreettinen tavoite oli saada Pohjanlahden rannikkokaupungeille H\u00e4rn\u00f6sandille, Kokkolalle, Oululle, Porille, Raahelle, Vaasalle ja Uumajalle purjehdusvapaus. Se tarkoitti oikeutta k\u00e4yd\u00e4 ulkomaankauppaa. Aiemmin Pohjanmaan puutavara, vilja ja terva oli yleens\u00e4 myyty ja laivattu Tukholmassa.<\/p>\n

Talouden vapauden ajatuksesta alkoivat orastaa my\u00f6s uskonnon- ja sananvapauden ajatukset. Chydenius ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 niiden kaikkien edist\u00e4miseksi tarvittiin ensin painovapaus.<\/p>\n

Chydeniukselle t\u00e4m\u00e4 merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen saakoon kirjoittaa ja julkaista mit\u00e4 haluaa ja edist\u00e4\u00e4 siten julkista keskustelua. Keskustelussa argumentit taistelisivat kesken\u00e4\u00e4n ja voittajaksi nousee se, jonka argumentit ovat vahvimmat.<\/p>\n

Chydeniuksen ja kumppaneiden ponnistelut tuottivat tulosta. Ruotsissa s\u00e4\u00e4dettiin vuonna 1766 aikansa vapaamielisin painovapausasetus. Se poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta ja valtaapit\u00e4vien arvostelusta sallittua.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli samalla maailman ensimm\u00e4inen julkisuuslaki. Sill\u00e4 s\u00e4\u00e4dettiin, ett\u00e4 hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti julkisia.<\/p>\n

Chydeniuksen ty\u00f6 ei kuitenkaan viel\u00e4 1700-luvulla j\u00e4\u00e4nyt pysyv\u00e4ksi, vaan kehitys oli poukkoilevaa. Vain muutamia vuosia my\u00f6hemmin painovapaus peruttiin Ruotsissa. Suomikin siirtyi Ven\u00e4j\u00e4n ja autonomian aikaan rajoittavan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n hengess\u00e4. Suomessa julkisuusperiaate vakiintui uudelleen vasta 1900-luvulla.<\/p>\n

Vaikka nykyisin arvostamme sanan- ja ilmaisunvapautta suuresti, tapetille on noussut tarve valvoa interneti\u00e4 ja verkkokeskusteluja. T\u00e4m\u00e4 johtuu pitk\u00e4lti sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta ahdistelusta ja herjaamisesta, huijaamisesta ja identiteetin varastamisesta sek\u00e4 trollauksesta, v\u00e4kivaltaan yllytt\u00e4misest\u00e4 ja rasistisesta kirjoittelusta.<\/p>\n

Vastaavia v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4 ja laittomuuksia on ollut maailman sivu. Internet on kuitenkin muuttanut niiden muotoa, laajuutta ja levi\u00e4misnopeutta. N\u00e4in on tapahtunut tavalla, jota ei Chydeniuksen aikaan eik\u00e4 paljon my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n osattu kuvitella. Miten Chydenius suhtautuisi nettisensuuriin?<\/p>\n

\u2026<\/p>\n

Chydeniuksen nimi liittyy my\u00f6s yliopistoon. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston erillislaitos. Sen toiminnasta vastaavat Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Oulun ja Vaasan yliopistot. Yliopistokeskuksen edelt\u00e4j\u00e4 Chydenius-instituutti perustettiin vuonna 1965.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailman ensimm\u00e4inen lehdist\u00f6nvapauslaki syntyi Anders Chydeniuksen ansiosta. Suomalaisilla on maailman vanhimmat lait asiakirjojen julkisuudesta ja sananvapaudesta. Niiden 250. juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n joulukuun alussa. Anders Chydenius (1729-1803) oli Kokkolan kirkkoherra ja valtakunnan tason poliitikko. H\u00e4net tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea valistusajattelijana ja pohjoismaisen klassisen liberalismin keskushahmona. H\u00e4n uskoi yksil\u00f6n ja yhteiskunnan kehitykseen ja avoimen keskustelun voimaan. Chydeniusta pidet\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-79","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":332,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions\/332"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}