Greenhouse Gas Protocol<\/em>) -standardia eli Kasvihuonekaasuprotokollaa. Siin\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t jaetaan kolmeen luokkaan. Scope 1 -luokkaan kuuluvat organisaation kaikki suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t: sen omistamien kiinteist\u00f6jen, oman energiantuotannon sek\u00e4 organisaation omistamien tai hallinnoimien ajoneuvojen p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Scope 2 -luokkaan kuuluvat ep\u00e4suorat ostoenergiaan liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t s\u00e4hk\u00f6n- ja l\u00e4mm\u00f6ntuotannosta sek\u00e4 j\u00e4\u00e4hdytyksest\u00e4. Scope 3 -luokkaan kuuluvat kaikki muut ep\u00e4suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t kuten myytyjen tuotteiden loppuk\u00e4yt\u00f6st\u00e4, tavaroiden ja palveluiden hankinnasta sek\u00e4 siivouksesta ja j\u00e4tehuollosta syntyneet p\u00e4\u00e4st\u00f6t. N\u00e4ihin luokkiin organisaation hiilijalanj\u00e4lki voidaan siis jakaa.<\/p>\nHiilik\u00e4denj\u00e4lki mittaa toiminnan ilmastos\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/h4>\n Hiilik\u00e4denj\u00e4lki tarkoittaa hiilijalanj\u00e4ljen vastakohtaa: ihmistoiminnan my\u00f6nteist\u00e4 ilmastovaikutusta.<\/p>\n
K\u00e4denj\u00e4ljen k\u00e4sitteest\u00e4 voidaan erottaa liberaali ja konservatiivinen versio. Liberaali k\u00e4site viittaa mihin tahansa my\u00f6nteisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, joita organisaation toiminnalla on, kuten ty\u00f6paikkoihin ja verotuloihin. Konservatiivinen k\u00e4site keskittyy organisaation tuotteisiin, toimintoihin tai palveluihin, joiden avulla yksil\u00f6t tai muut organisaatiot voivat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 omia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Hiilik\u00e4denj\u00e4ljest\u00e4 puhutaan tavallisimmin organisaatioiden kuten yritysten ja laitosten yhteydess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti konservatiivista k\u00e4denj\u00e4ljen k\u00e4sitett\u00e4. Kuten todettu, sen mukaan hiilik\u00e4denj\u00e4lki viittaa siihen, ett\u00e4 organisaation tarjoamat tuotteet ja palvelut voivat pienent\u00e4\u00e4 asiakkaan \u2012 yksil\u00f6n tai toisen organisaation \u2012 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 (eli toiminnan aiheuttamia suoria ja ep\u00e4suoria p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4).<\/p>\n
Hiilik\u00e4denj\u00e4lki mittaa siis tuotteen, toiminnan tai palvelun ilmastohy\u00f6tyj\u00e4 eli p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskyky\u00e4. Se esitt\u00e4\u00e4 arvion siit\u00e4, miten paljon muut toimijat voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n organisaation tarjoamien koneiden, laitteiden, tietojen tai uusien toimintatapojen avulla.<\/p>\n
Organisaation omaa toimintaa koskevia p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ei sanota k\u00e4denj\u00e4ljeksi, vaikka v\u00e4hennys syntyisi omia tuotteita tai palveluja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Kun organisaatio keskittyy omaa toimintaansa koskevien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten lis\u00e4ksi siihen, ett\u00e4 sen tarjoamat tuotteet tai palvelut auttavat muita toimijoita v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n omia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n, voi organisaation k\u00e4denj\u00e4lki olla parhaimmillaan suurempi kuin sen jalanj\u00e4lki. T\u00e4llaista tilannetta sanotaan nettopositiiviseksi.<\/p>\n
Nettopositiivisuus<\/h4>\n Ideaa esittelev\u00e4t Oras Tynkkynen ja Kati Berninger kirjassaan Nettopositiivisuus: menestyv\u00e4n ja vastuullisen liiketoiminnan uusi taso<\/em> (2017). Tynkkysen ja Berningerin mukaan huomion kiinnitt\u00e4minen hiilik\u00e4denj\u00e4lkeen voi auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia, ilmaston kannalta parempia tuotteita ja palveluja. My\u00f6nteisen ilmastovaikutuksen lis\u00e4ksi voidaan siis vahvistaa yrityksen kehityst\u00e4 ja kilpailuetua.<\/p>\nNettopositiivisuuden perusajatus on yksinkertainen: tehd\u00e4 kokonaisuutena enemm\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 kuin pahaa. Siin\u00e4 ei riit\u00e4, ett\u00e4 korjataan vahinkoja ja estet\u00e4\u00e4n lis\u00e4tuhoja, vaan pit\u00e4\u00e4 antaa takaisin enemm\u00e4n kuin otetaan. Tavoitteena on pienent\u00e4\u00e4 jalanj\u00e4lki mahdollisimman pieneksi ja kasvattaa k\u00e4denj\u00e4lki mahdollisimman suureksi.<\/p>\n
Tynkkysen ja Berningerin optimistisen k\u00e4sityksen mukaan nettopositiivinen yritys on yhteiskunnalle sit\u00e4, mit\u00e4 mehil\u00e4iset ovat ekosysteemille. Mehil\u00e4iset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen kukkien mett\u00e4. Samalla ne p\u00f6lytt\u00e4v\u00e4t kasveja, mist\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t kokonaiset ekosysteemit.<\/p>\n
Kaunis ajatus, sanovat kriitikot, mutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t samaan hengenvetoon, ett\u00e4 nettopositiivisuus on toiveajattelua, jossa unohtuvat kasvun ekologiset ja sosiaaliset rajat.<\/p>\n
Nettopositiivisuuden ideaa voidaan t\u00e4sment\u00e4\u00e4 seuraavasti: tavoitteena on tarkasteltavan toiminnan hiilik\u00e4denj\u00e4ljen ja hiilijalanj\u00e4ljen suhdeluvun eli osam\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattaminen suuremmaksi kuin 1. Osam\u00e4\u00e4r\u00e4n osoittajana on hiilik\u00e4denj\u00e4lki eli v\u00e4ltetyt p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja nimitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 hiilijalanj\u00e4lki eli aiheutetut p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Lis\u00e4ksi oletetaan, ett\u00e4 hiilik\u00e4denj\u00e4lki on suurempi tai yht\u00e4 suuri kuin nolla ja ett\u00e4 hiilijalanj\u00e4lki on suurempi kuin nolla. Oletus johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6 kuluttaa aina energiaa, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuota hiilik\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 eli auta v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. K\u00e4den- ja jalanj\u00e4lke\u00e4 koskevien laskelmien tulee perustua empiiriseen tietoon ja olla yhteismitallisia eli olla yleisen standardin mukaisesti laskettuja hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (tn CO2<\/sub>e).<\/p>\nNettopositiivisuuden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 voi vaikeuttaa se, ett\u00e4 asiaan liittyy t\u00e4ysin vastakkaiselta kuulostava hiilinegatiivisuus. Hiilinegatiivisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 toiminnasta syntyy v\u00e4hemm\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin niit\u00e4 sidotaan hiilinieluihin kuten metsiin ja soihin. Silloin ollaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen suhteen nettopositiivisia! Siksi hiilinegatiivisuutta kutsutaankin ilmastopositiivisuudeksi.<\/p>\n
Jos hiilijalanj\u00e4ljen laskemiseen liittyy monia vaikeuksia ja kysymyksi\u00e4, viel\u00e4 suurempia liittyy hiilik\u00e4denj\u00e4ljen mittaamiseen. Helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 lienee kysymys, miten arvioida p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joita ei synny eli jotka v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n tarjottavan tuotteen tai palvelun avulla. Mutta miten varmistua, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n juuri oletetusta eik\u00e4 muusta syyst\u00e4? Ent\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin voidaan mitata toiminnan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia, jotka ovat aluksi abstrakteja, toiminnalla luotaviin tietoihin ja taitoihin perustuvia sek\u00e4 mahdollisesti vasta kaukana tulevaisuudessa realisoituvia?<\/p>\n
Voi hyvin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hiilik\u00e4denj\u00e4ljen mittaamiseen liittyv\u00e4ss\u00e4 puolih\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 organisaatioilla on houkutus liioitella oman k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4 suuruutta ja v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 jalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 kompensaatiotarvetta. N\u00e4ist\u00e4 haasteista p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin yliopistojen hiilik\u00e4denj\u00e4lkeen.<\/p>\n
Yliopistojen k\u00e4denj\u00e4lki ja kompensaatiot<\/h4>\n Yliopistolain mukaan yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 vapaata tutkimusta sek\u00e4 tieteellist\u00e4 ja taiteellista sivistyst\u00e4, antaa tutkimukseen perustuvaa ylint\u00e4 opetusta sek\u00e4 kasvattaa opiskelijoita palvelemaan is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa. Teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.<\/p>\n
Kuulostaa ylev\u00e4lt\u00e4, eik\u00f6? Samalla her\u00e4\u00e4 kysymys, viittaako laki siihen, mit\u00e4 voitaisiin kutsua yliopistojen k\u00e4denj\u00e4ljeksi.<\/p>\n
Yliopistolakiin sis\u00e4ltyv\u00e4 luonnehdinta yliopistojen teht\u00e4vist\u00e4 voidaankin tulkita liberaalin k\u00e4denj\u00e4ljen k\u00e4sitteen avulla seuraavasti: ydinteht\u00e4vi\u00e4\u00e4n toteuttaessaan yliopisto saa aikaan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia kuten sivistyst\u00e4 ja uutta tietoa.<\/p>\n
Yliopistojen k\u00e4denj\u00e4ljest\u00e4 voidaan puhua sek\u00e4 omana kysymyksen\u00e4\u00e4n ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioiden yhteydess\u00e4. Kompensaatiossa on kyse yliopistojen aiheuttamien luontohaittojen kuten hiilijalanj\u00e4ljen hyvitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Kompensaation tarkoitus on viimeisen\u00e4 keinona hyvitt\u00e4\u00e4 sellaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joita ensisijaiset keinot eli hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet \u2013 energian s\u00e4\u00e4st\u00e4minen, j\u00e4tteen v\u00e4hent\u00e4minen ja investoinnit hiilineutraaliin energiantuotantoon \u2013 eiv\u00e4t pysty est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kompensaatio koskee siis syntyneit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, kun taas hiilik\u00e4denj\u00e4lki koskee p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joita ei synny.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio tarkoittaa hyvityst\u00e4, joka ostetaan tai toteutetaan korvauksena aiheutuneista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Kompensaatiot, kuten metsityshankkeet ja investoinnit muihin hiilinieluihin, ovat kuitenkin vasta vihonviimeinen keino tiell\u00e4 hiilineutraaliuteen eli siihen, ett\u00e4 nettop\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat py\u00f6re\u00e4 nolla (tai jopa v\u00e4hemm\u00e4n, mit\u00e4 kutsutaan hiilinegatiivisuudeksi). Ensisijaisia ovat hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t keinot: kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen, energian ja luonnonvarojen s\u00e4\u00e4st\u00e4minen sek\u00e4 kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen uusiutuvalla energialla. Jalanj\u00e4lke\u00e4 ei voi kuitenkaan saada pienemm\u00e4ksi kuin nolla (ja nollaksi se saadaan vain lopettamalla toiminta), mist\u00e4 seuraa, ett\u00e4 hiilinegatiivisuutta ei voida saavuttaa pelkill\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6toimilla ja omilla p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksill\u00e4.<\/p>\n
Sanotaan, ett\u00e4 palkka on korvaus tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. T\u00e4llainen saatu korvaus on eri asia kuin suoritettu korvaus, josta p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiossa on kyse. Kompensaatiomaksuilla ja -toiminnalla yksil\u00f6 tai organisaatio hyvitt\u00e4\u00e4 ja korjaa aiheuttamiaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu sitomalla hiilidioksidia hiilinieluihin tai osallistumalla hiilik\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 kasvattaviin hankkeisiin kuten uusiutuvan energian rakentamiseen. N\u00e4in kompensaatiot ja hiilik\u00e4denj\u00e4lki kytkeytyv\u00e4t toisiinsa.<\/p>\n
On siis kahdenlaista kompensaatiota: 1) hiilinielukompensaatiota (metsityskompensaatiota), jolla poistetaan ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilidioksidia ja 2) k\u00e4denj\u00e4lkikompensaatiota, jolla rakennetaan uusiutuvaa energiaa ja autetaan sen avulla eri toimijoita pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa hiilijalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kuten todettu, kompensaatio koskee jo syntyneit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Hiilik\u00e4denj\u00e4lki puolestaan viittaa p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, joita ei synny, koska k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 teknologiaa tai toimintatapaa.<\/p>\n
Menneisyys\u2013tulevaisuus ja syntyneet\u2013syntym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t -akseleilla tarkasteltuna kompensaation ja hiilik\u00e4denj\u00e4ljen v\u00e4linen ero ei ole kuitenkaan veitsenter\u00e4v\u00e4. Kompensoivilla metsityshankkeilla luotavat hiilinielut voivat kasvaa hitaasti, ja tuoreen tutkimuksen mukaan\u00a0kaupunkipuiden istuttaminen voi olla p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde yli kymmenen vuotta<\/a>\u00a0(M. Havu ym., 2022, Carbon sequestration potential of street tree plantings in Helsinki, Biogeosciences<\/em> 19(8): 2121\u20132143). Lis\u00e4ksi kompensaatiosta puhutaan my\u00f6s silloin, kun uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen investoimalla tavoitellaan muiden kuin oman organisaation hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\nN\u00e4iden mutkikkuuksien takia tarvitaan seuraava lis\u00e4t\u00e4smennys: kompensaatio koskee organisaation oman hiilijalanj\u00e4ljen hyvitt\u00e4mist\u00e4, siis organisaation omia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Hiilik\u00e4denj\u00e4lki taas koskee sit\u00e4, miten muiden toimijoiden hiilijalanj\u00e4lki voi pienenty\u00e4 oman organisaation tarjoamien tuotteiden, toimintojen tai palvelujen avulla.<\/p>\n
Kompensaatioon liittyy monia ongelmia kuten kaksoislaskenta (engl. double counting<\/em>). Kaksoislaskenta tarkoittaa, ett\u00e4 esimerkiksi Suomessa yksil\u00f6n tai yrityksen rahoittama p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio lasketaan mukaan my\u00f6s Suomen valtion ilmastotavoitteisiin. Erilaisissa metsitys- ja hiilensidontahankkeissa t\u00e4t\u00e4 voi olla vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4: sama hiilinielun lis\u00e4ys hyv\u00e4ksiluetaan (engl. double claiming<\/em>) sek\u00e4 yritykselle ett\u00e4 kohdemaalle.<\/p>\nVaikka k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan tarkoitettu kompensaatioksi tai edes sen korvikkeeksi tai h\u00f6ysteeksi, k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 pohtivan mieleen voi sellainenkin ajatus juolahtaa. Toimisiko k\u00e4denj\u00e4lki kompensaationa? Kysymys saattaa nousta mieleen erityisesti, jos kompensaation toteuttaminen on taloudellisesti tai teknisesti vaikeaa, ellei mahdotonta, tai ekologisesti kyseenalaista ja viherpesuep\u00e4ilyj\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Oma kysymyksens\u00e4 on, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensointi kiinnostaa sellaista organisaatiota, joka pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n nettopositiivisena. Kiinnostus kompensaatiota kohtaan voi hiipua, jos organisaatio n\u00e4kee tekev\u00e4ns\u00e4 jo muutenkin enemm\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 kuin pahaa. (Eiv\u00e4tk\u00f6 kaikki organisaatiot n\u00e4e itsens\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla? My\u00f6s sellaiset organisaatiot kuin mafia?)<\/p>\n
Sen pohtimisessa, toimisiko k\u00e4denj\u00e4lki kompensaationa, on kyse yksinkertaisesti seuraavasta: jos aiheutettuja vahinkoja ei kyet\u00e4k\u00e4\u00e4n suoranaisesti korvaamaan, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse j\u00e4\u00e4d\u00e4 seisomaan tumput suorina anteeksi pyydellen. Vahinkoja voi olla mahdollista hyvitt\u00e4\u00e4 muilla hyvill\u00e4 teoilla edes jossain m\u00e4\u00e4rin. Siis jotenkin t\u00e4h\u00e4n tapaan: jos ikkunaan kiven heitt\u00e4nyt ei osaa eik\u00e4 voi itse hankkia uutta lasiruutua ja sill\u00e4 tavalla korvata aiheuttamaansa vahinkoa, h\u00e4n voi kuitenkin hyvitt\u00e4\u00e4 tekonsa vaikkapa siivoamalla sirut ja olemalla oikein kiltti ja ahkera muilla el\u00e4m\u00e4n vainioilla.<\/p>\n
Joku voisi ajatella, ett\u00e4 korkeakoulujen tuottama uusi tieto ja osaaminen pit\u00e4\u00e4 lukea jos ei kompensaatioksi, niin ainakin k\u00e4denj\u00e4ljeksi. Jos aidon k\u00e4denj\u00e4ljen kriteerin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n mitattavuutta tai empiirist\u00e4 koeteltavuutta, ongelmaksi voi muodostua, ett\u00e4 uuden tieteellisen tiedon ja osaamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysvaikutusta voi olla hyvin vaikea, ellei mahdotonta, arvioida. V\u00e4hennys, jos sit\u00e4 on, tapahtuu ep\u00e4suorasti ja mahdollisesti vasta vuosikymmenten kuluttua.<\/p>\n
Yhdenlainen tieto ja osaaminen, kuten v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isen teknologian kehitt\u00e4minen ja entist\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n kulutukseen tyytyv\u00e4n eli kohtuullistavan el\u00e4m\u00e4ntavan edist\u00e4minen, voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kaikki uusi tieto tai osaaminen ei kuitenkaan vaikuta n\u00e4in. Voi k\u00e4yd\u00e4 niinkin, ett\u00e4 uuden tiedon avulla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 yht\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun taas hiilijalanj\u00e4lki vain kasvaa ja rehottaa uuden tiedon vuoksi toisaalla. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan rebound-vaikutukseksi eli kimmokkeeksi ja takapotkuksi. Kumpaa yliopistot tuottavat enemm\u00e4n: hiilik\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 vai takapotkua?<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hiilijalanj\u00e4ljen pit\u00e4isi pienenty\u00e4 ja -k\u00e4denj\u00e4ljen kasvaa.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":7825,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-7824","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>01.02.2023<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2023\/01\/hiilijalanjalki-hiilikadenjalki-300x260.jpg\")
<\/p>\n