{"id":7702,"date":"2023-01-04T08:11:41","date_gmt":"2023-01-04T06:11:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=7702"},"modified":"2023-01-04T08:11:41","modified_gmt":"2023-01-04T06:11:41","slug":"elaman-arvo-multiversumissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/01\/04\/elaman-arvo-multiversumissa\/","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4n arvo multiversumissa"},"content":{"rendered":"

\u2019On\u2019 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 multiversumihypoteesi (ks. M. Rees, Ennen alkua: Oma maailmankaikkeutemme ja muut<\/em>, Ursa, 2000). Hypoteesi voi vaikuttaa my\u00f6s siihen, mit\u00e4 ajatella el\u00e4m\u00e4n arvosta. T\u00e4m\u00e4n havainnollistamiseksi esit\u00e4n seuraavassa muutamia rinnakkaisiin maailmankaikkeuksiin liittyvi\u00e4 skenaarioita.<\/p>\n

Ensin on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 todeta, ett\u00e4 alan asiantuntijat, fyysikot ja kosmologit ovat erimielisi\u00e4 multiversumin k\u00e4sitteest\u00e4 ja olemassaolosta. Vaikka asiantuntijakonsensus puuttuu, multiversumin k\u00e4sitteen tarkastelu voi olla valaisevaa my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n arvon ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta.<\/p>\n

Skenaario 1<\/h4>\n

Olettakaamme, ett\u00e4 on ollut olemassa maailmankaikkeus, jossa on kehittynyt \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Tuo el\u00e4m\u00e4 on synnytt\u00e4nyt tietoa, kulttuuria ja etiikkaa. (Kuulostaako tutulta? Oma maailmankaikkeutemme on t\u00e4llainen.) Olettakaamme lis\u00e4ksi, ett\u00e4 tuon maailmankaikkeuden tiedet\u00e4\u00e4n olleen olemassa. Muuta siit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiedet\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Skenaario 2<\/h4>\n

Muuten sama kuin edell\u00e4, mutta tuosta maailmankaikkeudesta ei tiedet\u00e4, ett\u00e4 se on ollut olemassa.<\/p>\n

Skenaario 3<\/h4>\n

Ei ole ollut olemassa edell\u00e4 mainittua maailmankaikkeutta.<\/p>\n

Skenaario 4<\/h4>\n

Olettakaamme, ett\u00e4 edell\u00e4 mainittu maailmankaikkeus on omamme eli t\u00e4m\u00e4, jossa el\u00e4mme. Skenaario 3 on siten ep\u00e4tosi, koska oma maailmankaikkeutemme on (kaikesta p\u00e4\u00e4tellen) olemassa. Olettakaamme lis\u00e4ksi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maailmankaikkeus tuhoutuu jossain vaiheessa, pitk\u00e4n ajan kuluttua.<\/p>\n

Skenaario 5<\/h4>\n

Olettakaamme, ett\u00e4 skenaariot 1 ja 4 ovat tosia. Olettakaamme lis\u00e4ksi, ett\u00e4 aika on kulunut ja maailmankaikkeutemme tuhoutunut \u2012 kukaties<\/em> palautunut kuumaksi alkeishiukkaspuuroksi, vaikka sit\u00e4 ei kukaan olekaan todistamassa ja p\u00e4ivittelem\u00e4ss\u00e4 sosiaalisessa mediassa. Silloin t\u00e4ytyy olla olemassa ainakin yksi toinen maailmankaikkeus, jonka asukkaat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 oma maailmankaikkeutemme on ollut olemassa. Sivuuttakaamme t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ongelmat, jotka liittyv\u00e4t siihen, miten muiden maailmankaikkeuksien olemassaolosta voidaan saada tietoa.<\/p>\n

Skenaario 6<\/h4>\n

Olettakaamme, ett\u00e4 skenaariot 2 ja 4 ovat tosia. Silloin olemme muuten samassa tilanteessa kuin skenaariossa 5, mutta sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 maailmankaikkeutemme ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole viel\u00e4 tuhoutunut. Niin tai n\u00e4in, mahdollisissa muissa maailmankaikkeuksissa ei tiedet\u00e4 oman maailmankaikkeutemme olemassaolosta.<\/p>\n

Skenaario 7<\/h4>\n

Olettakaamme, ett\u00e4 vain skenaario 4 on tosi. Olettakaamme lis\u00e4ksi, ett\u00e4 muita maailmankaikkeuksia ei ole olemassa. Jos t\u00e4m\u00e4 skenaario on tosi, h\u00e4vi\u00e4\u00e4k\u00f6 el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 arvo, mieli ja merkitys? Riippuuko siis el\u00e4m\u00e4n arvo ja merkitys siit\u00e4, jatkuuko el\u00e4m\u00e4 my\u00f6s meid\u00e4n j\u00e4lkeemme, tai siit\u00e4, tiet\u00e4v\u00e4tk\u00f6 muut (muiden maailmankaikkeuksien asukkaat), ett\u00e4 olemme olleet olemassa? On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 kysymyksell\u00e4 on ontologinen (\u201djatkuuko el\u00e4m\u00e4\u201d) ja epistemologinen (\u201dtiet\u00e4v\u00e4tk\u00f6 muut, ett\u00e4 olemme olleet olemassa\u201d) ulottuvuus. Er\u00e4s (mielest\u00e4ni ongelmallinen) el\u00e4m\u00e4n arvoa koskeva k\u00e4sitys l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei voi olla ainakaan pysyv\u00e4\u00e4 arvoa, jos (ja kun) el\u00e4m\u00e4 loppuu koko maailmankaikkeudesta enemmin tai my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Veikkaisin monen ajattelevan, ett\u00e4 vain ihminen itse voi antaa el\u00e4m\u00e4lle arvon. Jos siis ihmiskunta (tai muu \u00e4lyllinen ja arvotajuinen el\u00e4m\u00e4) tuhoutuu, niin my\u00f6s arvonanto el\u00e4m\u00e4lle p\u00e4\u00e4ttyy. Se on kuitenkin eri asia kuin el\u00e4m\u00e4n muuttuminen arvottomaksi. T\u00e4st\u00e4 esimerkki on, ett\u00e4 tuhon edell\u00e4 joku voi herooisesti ajatella, ett\u00e4 on parempi ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on joskus ollut kuin ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei olisi koskaan ollutkaan.<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 tekee multiversumihypoteesi? \u2012 Sen voi n\u00e4hd\u00e4 p\u00f6nkitt\u00e4v\u00e4n ajatusta el\u00e4m\u00e4n arvosta. Antaahan hypoteesi jos ei lupausta, niin ainakin viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 oman maailmamme loppu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 merkitse rinnakkaisten maailmankaikkeuksien loppua.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 voidaan tehd\u00e4 ainakin nelj\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4:<\/p>\n

(1) Oman maailmamme loppu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 merkitse el\u00e4m\u00e4n absoluuttista loppua kaikissa rinnakkaisissa maailmankaikkeuksissa.<\/p>\n

(2) El\u00e4m\u00e4n ei tarvitse olla arvotonta ainakaan sen takia, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 enemmin tai my\u00f6hemmin varmasti loppuu sanan absoluuttisessa merkityksess\u00e4 eik\u00e4 voi miss\u00e4\u00e4n olosuhteissa synty\u00e4 aineesta uudestaan.<\/p>\n

3) El\u00e4m\u00e4n arvon eksistentiaalisena horisonttina (eli el\u00e4m\u00e4n arvon arviointiin vaikuttavana t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmana) ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yksil\u00f6n kuolema tai ihmiskunnan loppu. Horisonttina voi olla my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n mahdollisuus ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. Multiversumihypoteesin mukaan alkeishiukkaspuuro on el\u00e4m\u00e4n mahdollisuusehto.<\/p>\n

(4) On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 rooli el\u00e4m\u00e4n arvon kannalta on ep\u00e4varmuudella, joka koskee el\u00e4m\u00e4n jatkumista. El\u00e4m\u00e4n jatkuminen voidaan kehyst\u00e4\u00e4 eri tavoin: yksil\u00f6n, ihmiskunnan ja el\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Er\u00e4s n\u00e4ist\u00e4 kehyst\u00e4misen tavoista on multiversumin k\u00e4site, joka \u2012 kuten olemme n\u00e4hneet \u2012 liittyy erityisesti el\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmaan.<\/p>\n

Kehyst\u00e4misen tavasta ja n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen ep\u00e4varmuuden tiedollinen ja emotionaalinen k\u00e4sittely on erilaista. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y helposti ilmi, kun el\u00e4m\u00e4n jatkumista rinnakkaisissa maailmankaikkeuksissa verrataan el\u00e4m\u00e4n jatkumiseen lapsissa ja lastenlapsissa. Suhde lapsiin on ainakin vanhemmille l\u00e4heisempi kuin suhde rinnakkaisiin maailmankaikkeuksiin!<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n jatkumista koskevan ep\u00e4varmuuden vuoksi voidaan ajatella, ett\u00e4 eettisesti vakuuttavampi tapa perustella el\u00e4m\u00e4n arvo on tehd\u00e4 se itseisarvon k\u00e4sitteen avulla, vaikka sek\u00e4\u00e4n ei ole ongelmatonta. Silloin el\u00e4m\u00e4n arvoa ei tarvitse sitoa muuttuviin teorioihin maailmankaikkeuden rakenteesta, vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n arvokkaana perustelematta sit\u00e4 mill\u00e4\u00e4n muulla kuten el\u00e4m\u00e4n jatkuvuudella. Joku voi lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 samalla v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n naturalistinen virhep\u00e4\u00e4telm\u00e4: se, ett\u00e4 jostain luonnollisesta eli ei-moraalisesta ominaisuudesta kuten hy\u00f6dyst\u00e4, onnellisuudesta tai jatkuvuudesta yritet\u00e4\u00e4n johtaa se, miten asioiden pit\u00e4isi olla (G. E. Moore, Principia Ethica<\/em>, I \u00a7 10).<\/p>\n

Ensin pit\u00e4isi vain selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 itseisarvo tarkoittaa ja miten sellaista voi jollain kuten el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 olla (ks. W. K. Frankena, Ethics<\/em>, second edition, Prentice-Hall, 1973; A. Sen, Resources, Values, and Development<\/em>, Harvard University Press, 1984). T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 todettakoon itseisarvon (engl. intrinsic value<\/em>) k\u00e4sitteest\u00e4 vain seuraava seikka, joka ei kuitenkaan ole edell\u00e4 esitetyn kannalta v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen: itseisarvon k\u00e4sitteen ei tarvitse kielt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 arvon antaja on aina ihminen (tai muu arvotietoinen olento). Itseisarvon k\u00e4site ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edellyt\u00e4, ett\u00e4 nuo arvot ovat luonnollisia (engl. inherent values<\/em>) eli ihmisen arvottavasta toiminnasta riippumattomia. T\u00e4m\u00e4 voi olla helpotus ainakin niille, jotka vierastavat platonistista k\u00e4sityst\u00e4 arvoista.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Onko oman maailmankaikkeutemme lis\u00e4ksi muita?<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":7704,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-7702","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7702"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7702"}],"version-history":[{"count":120,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7702\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7823,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7702\/revisions\/7823"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7704"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7702"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7702"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7702"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}