{"id":76,"date":"2017-01-11T07:28:52","date_gmt":"2017-01-11T05:28:52","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6d7bed67ee24ed7be11e6851255f6635ad4c5d4c5"},"modified":"2019-12-18T21:56:52","modified_gmt":"2019-12-18T19:56:52","slug":"minervan-pollo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/01\/11\/minervan-pollo\/","title":{"rendered":"Minervan p\u00f6ll\u00f6"},"content":{"rendered":"
Miksi p\u00f6ll\u00f6 on sek\u00e4 viisauden tunnus ett\u00e4 typer\u00e4n vastine?<\/div>\n

Minervanp\u00f6ll\u00f6 (athene noctua<\/em>) on pieni ja pulska. Sellaisen voi n\u00e4hd\u00e4 istuvan esimerkiksi nimikkokaupunkinsa Ateenan iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Lempipaikaltaan aidantolpalta se seuraa ohi ajavaa liikennett\u00e4.<\/p>\n

Antiikissa minervanp\u00f6ll\u00f6 oli viisauden, onnen ja maltillisuuden vertauskuva. Kreikkalaisessa mytologiassa sen paikka on sotataidon, tiedon ja viisauden jumalattaren Athenen olkap\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4h\u00e4n perustuu p\u00f6ll\u00f6n pit\u00e4minen viisauden ja filosofian tunnusel\u00e4imen\u00e4.<\/p>\n

P\u00f6ll\u00f6ksi sanotaan kuitenkin my\u00f6s typer\u00e4\u00e4 ja ajattelematonta. Suomen kieless\u00e4 t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t p\u00f6lj\u00e4<\/em> ja p\u00f6lv\u00e4sti<\/em>, jotka tarkoittavat samaa kuin typer\u00e4 ja h\u00f6lm\u00f6. P\u00f6lj\u00e4-sanan alkuper\u00e4st\u00e4 ei ole tietoa, mutta sana liittyy selv\u00e4sti samaan sanailuun kuin p\u00f6hk\u00f6, p\u00f6hl\u00f6, p\u00f6lh\u00f6 ja p\u00f6ll\u00f6. P\u00f6lv\u00e4sti<\/em> esiintyy jo vuonna 1745 Jusleniuksen sanakirjassa ja sanan levikkialue on l\u00e4hinn\u00e4 l\u00e4nsimurteissa. Huuhkajaa on l\u00e4nsimurteissa kutsuttu hyypi\u00e4ksi ja hyypi\u00f6ksi. On siksi osuvaa, ett\u00e4 Sami Hyypi\u00e4 toimi Huuhkajien eli Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteenina.<\/p>\n

P\u00f6ll\u00f6\u00e4 on pidetty p\u00f6lj\u00e4n\u00e4 ja pelottavana, koska se huhuilee ja sen p\u00e4\u00e4 py\u00f6rii oudosti. Lis\u00e4ksi se nukkuu p\u00e4ivisin ja mets\u00e4st\u00e4\u00e4 \u00f6isin. Siksi p\u00f6ll\u00f6\u00e4 on monissa kulttuureissa pidetty kuoleman enteen\u00e4.<\/p>\n

Aikoinaan Akropolis vilisi minervanp\u00f6ll\u00f6j\u00e4. Niille avautuivat kukkulan pylv\u00e4ilt\u00e4 laajat n\u00e4kym\u00e4t Ateenaan, sivistyksen kehtoon. Suomenkielisen nimens\u00e4 minervanp\u00f6ll\u00f6 on saanut Minervalta, joka oli Athenen vastine roomalaisessa jumaltarustossa. Minervanp\u00f6ll\u00f6 on tavattu Suomessa kaksi kertaa.<\/p>\n

P\u00f6ll\u00f6 esiintyy my\u00f6s intialaisessa mytologiassa. Siell\u00e4 p\u00f6ll\u00f6 yhdistet\u00e4\u00e4n Lakshmiin, joka on hindulaisten rikkauden ja hyvinvoinnin, mutta my\u00f6s tiedon jumalatar.<\/p>\n

P\u00f6ll\u00f6 on Lakshmin vaahana<\/em> eli kulkuv\u00e4line. Hindujumalat kuvataan tavallisesti yhdess\u00e4 kulkuv\u00e4lineens\u00e4 kanssa. Sarasvatin, taiteen, oppimisen ja viisauden jumalattaren kulkuv\u00e4line on puolestaan joutsen.<\/p>\n

Hegel kutsui filosofiaa Minervan p\u00f6ll\u00f6ksi ja kirjoitti siit\u00e4 Oikeusfilosofian<\/em> (1821) esipuheessa n\u00e4in: ”Minervan p\u00f6ll\u00f6 l\u00e4htee lentoon vasta h\u00e4m\u00e4r\u00e4n laskeutuessa”. T\u00e4ll\u00e4 Hegel tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 filosofiassa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n todellisuutta jo tapahtuneen pohjalta. Samoin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ajan henke\u00e4 vasta, kun aikakausi l\u00e4henee loppuaan. Filosofia ei siis m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, millainen todellisuuden pit\u00e4isi olla, vaan edustaa er\u00e4\u00e4nlaista j\u00e4lkiviisautta. T\u00e4llainen filosofiak\u00e4sitys eroaa klassisesta n\u00e4kemyksest\u00e4, jonka mukaan filosofinen tieto on apriorista eli kokemusta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 – siis pikemmin esitietoa kuin j\u00e4lkiviisautta.<\/p>\n

Siihen, ett\u00e4 filosofinen tieto edelt\u00e4\u00e4 kokemusta, liittyy k\u00e4sitem\u00e4\u00e4rittelyn menetelm\u00e4, jota Sokrates kutsui maieutiikaksi<\/em> eli lapsenp\u00e4\u00e4st\u00f6taidoksi. Niin kuin k\u00e4til\u00f6 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 lapsen maailmaan, filosofi tuo p\u00e4iv\u00e4nvaloon ja tutkimuksen kohteeksi k\u00e4sitteen, joka on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 muodossa mielen h\u00e4m\u00e4riss\u00e4. Johdattelemalla taitavasti keskustelukumppaniaan kysymyksill\u00e4\u00e4n Sokrates saa h\u00e4net oivaltamaan asioita, joita h\u00e4n ei ollut aikaisemmin tiennyt, tai joita h\u00e4n ei oikeastaan tiennyt tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4. T\u00e4h\u00e4n perustuu klassinen n\u00e4kemys, jonka mukaan filosofia on jo tiedetyn mieleen palauttamista (kreik. anamneesis<\/em>).<\/p>\n

Sokraattista ajattelun k\u00e4til\u00f6inti\u00e4 ja Hegelin filosofiak\u00e4sityst\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4. Sokrateelle suunta on h\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 valoon. Minervan p\u00f6ll\u00f6 taas lent\u00e4\u00e4 vasta h\u00e4m\u00e4r\u00e4n laskeutuessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miksi p\u00f6ll\u00f6 on sek\u00e4 viisauden tunnus ett\u00e4 typer\u00e4n vastine? Minervanp\u00f6ll\u00f6 (athene noctua) on pieni ja pulska. Sellaisen voi n\u00e4hd\u00e4 istuvan esimerkiksi nimikkokaupunkinsa Ateenan iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Lempipaikaltaan aidantolpalta se seuraa ohi ajavaa liikennett\u00e4. Antiikissa minervanp\u00f6ll\u00f6 oli viisauden, onnen ja maltillisuuden vertauskuva. Kreikkalaisessa mytologiassa sen paikka on sotataidon, tiedon ja viisauden jumalattaren Athenen olkap\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4h\u00e4n perustuu p\u00f6ll\u00f6n pit\u00e4minen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-76","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":329,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions\/329"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=76"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=76"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}