{"id":7567,"date":"2022-12-21T07:58:14","date_gmt":"2022-12-21T05:58:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=7567"},"modified":"2022-12-21T08:30:50","modified_gmt":"2022-12-21T06:30:50","slug":"sivistys-ja-armo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2022\/12\/21\/sivistys-ja-armo\/","title":{"rendered":"Sivistys ja armo"},"content":{"rendered":"

Olen brittil\u00e4isen Cultural Evolution Societyn (CES) tutkimushankkeessa<\/a> tarkastellut suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelman<\/a> (2014) k\u00e4sityst\u00e4 globalisaatiosta ja kulttuurien moninaisuudesta. Opetussuunnitelmassa (2014, 15\u201316, 144, 292, 316) yhdyt\u00e4\u00e4n suosittuun n\u00e4kemykseen, ett\u00e4 kulttuurin ilmenemismuotojen kuten taiteen ja luovan ilmaisun taustalla on erilaisia arvoja ja aatevirtauksia (esim. F. Inglis, Cultural Studies<\/em>; M. Murphy, Multiculturalism: A Critical Introduction<\/em>; A. Sheppard, Aesthetics: An Introduction to the Philosophy of Art<\/em>). Niit\u00e4 voisi verrata pohjaveteen, joka virtaa maa- ja kallioper\u00e4ss\u00e4 omia reittej\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Peruskoulun opetussuunnitelma mainitsee nimelt\u00e4 kaksi aatevirtausta: humanismin ja seemil\u00e4isen monoteismin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet<\/em> 2014, 19, 412, 414). J\u00e4lkimm\u00e4inen viittaa juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin. N\u00e4ist\u00e4 kristinusko saa opetussuunnitelmassa eniten huomiota.<\/p>\n

Opetussuunnitelman lista aatevirtauksista on huomionarvoinen kahdesta syyst\u00e4. Ensimm\u00e4inen on listan lyhyys. Opetussuunnitelma ei mainitse sen paremmin sosialismia kuin kapitalismiakaan. Opetussuunnitelma ei hiiskahda my\u00f6sk\u00e4\u00e4n liberalismista tai konservatismista. Sen sijaan todetaan, ett\u00e4 opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet<\/em> 2014, 16).<\/p>\n

Aatteista vaikenemiselle voi n\u00e4hd\u00e4 muitakin syit\u00e4. Filosofia ja aatehistoria ovat vahvemmin edustettuina lukion opetussuunnitelmassa. Peruskoulun tarkoitus ei ole toimia erilaisten filosofisten, poliittisten tai uskonnollisten suuntausten messuhallina. Silti eri oppiaineiden ja teemakokonaisuuksien yhteydess\u00e4 peruskoulunkin opettaja voi tarkastella oppilaidensa ik\u00e4kauteen ja edellytyksiin sopivalla tavalla erilaisia aatevirtauksia, vaikka opetussuunnitelma (2014, 285, 416, 421) ei niit\u00e4 erikseen nime\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Toisekseen huomionarvoista on, ett\u00e4 juuri humanismi ja kristinusko mainitaan peruskoulun opetussuunnitelmassa. T\u00e4llekin on syyns\u00e4. Humanismi on ei-uskonnollinen aatevirtaus. L\u00e4nsimaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4nkatsomuksessa on molemmilla \u2013 maallisella ja hengellisell\u00e4, Ateenalla ja Jerusalemilla \u2013 ollut oma paikkansa.<\/p>\n

Siksi on mielek\u00e4st\u00e4 kysy\u00e4, mik\u00e4 on humanismin ja kristinuskon erityisanti. Molemmat ovat vaikuttaneet suuresti l\u00e4nsimaiseen kulttuuriin. Kysymys on tietenkin tavattoman, ellei mahdottoman, laaja. Yrit\u00e4n silti tiivist\u00e4\u00e4, suurista ongelmista huolimatta, mik\u00e4 humanismissa ja kristinuskossa on aatteina ainutlaatuista.<\/p>\n

Humanismi on renessanssin aikakaudella eli keskiajan ja uuden ajan taitteessa syntynyt, antiikin sivistysihanteeseen perustuva, inhimillisyytt\u00e4 korostava suuntaus (P. Matilainen, Muutoksen tekij\u00e4t: Renessanssin synty ja perint\u00f6<\/em>). Humanismin mukaan jokaisella ihmisell\u00e4 on luovuttamaton ihmisarvo. K\u00e4sityksen jakaa kristinusko. Humanismin ja kristinuskon ero liittyy siihen, ett\u00e4 humanismi ei perustele ihmisarvoa teologisilla n\u00e4k\u00f6kohdilla, vaan ihmisen kyvyll\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisesti mik\u00e4 on h\u00e4nelle parasta. Jos halutaan kuitenkin tunnistaa humanismin omintakeisin korostus, se on n\u00e4hd\u00e4kseni sivistysihanne.<\/p>\n

Ihanteensa mukaisesti humanismin ihmiskuva on optimistinen. Sen mukaan ihminen voi oppia uutta ja viljell\u00e4 tiedollisia, eettisi\u00e4 ja esteettisi\u00e4 kykyj\u00e4\u00e4n erilaisilla el\u00e4m\u00e4n vainioilla.<\/p>\n

Kristinusko ponnistaa antiikin juutalaisuudesta. Kristilliseen teologiaan ovat suuresti vaikuttaneet filosofiset perinteet platonismi, aristotelismi ja stoalaisuus. Jos humanismin tiivist\u00e4minen yhteen ajatukseen on vaikea, viel\u00e4 vaikeampaa on kristinuskon tiivist\u00e4minen.<\/p>\n

Kaiken uhallakin \u2013 ja uhka voi liitty\u00e4 muun muassa kapeakatseisuuteen tai liialliseen yksinkertaistamiseen \u2013 voidaan mielest\u00e4ni ajatella, ett\u00e4 kristinuskon omintakeisin korostus liittyy armoon ja anteeksiantoon. Niit\u00e4 ei mik\u00e4\u00e4n muu aatevirtaus ole pit\u00e4nyt yht\u00e4 vahvasti esill\u00e4.<\/p>\n

Peruskoulun opetussuunnitelma mainitsee hyvin suppean otoksen aatevirtauksia. Otokseen liittyy kuitenkin kaksi omintakeista ihannetta: sivistys ja armo. Molemmilla on eettinen pohjavire. Sivistys on tiedollinen, eettinen ja esteettinen k\u00e4site, armo taas eettinen ja uskonnollinen k\u00e4site. Armon eettinen ydin on armeliaisuudessa ja anteeksiantavaisuudessa.<\/p>\n

Opetussuunnitelma (2014, 15\u201316) mainitsee sivistyksen, mutta ei armoa. Syykin on selv\u00e4: sivistys on yleinen kasvatusihanne, kun taas armo liittyy erityisesti kristinuskoon.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Peruskoulun oppilaat tutustuvat aatevirtauksiin, joiden ihanteita ovat sivistys ja armo.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":7569,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-7567","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7567"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7567"}],"version-history":[{"count":84,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7567\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7652,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7567\/revisions\/7652"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7567"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7567"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7567"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}