{"id":75,"date":"2017-01-25T08:16:42","date_gmt":"2017-01-25T06:16:42","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6e2c5d6c66eaee2c511e695121363b28fa94ea94e"},"modified":"2019-12-18T21:56:48","modified_gmt":"2019-12-18T19:56:48","slug":"empatia-ja-valittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/01\/25\/empatia-ja-valittaminen\/","title":{"rendered":"Empatia ja v\u00e4litt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"
Ihmisist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4miseen tarvitaan my\u00f6t\u00e4tuntoa. Asioista huolehtimiseen piisaa velvollisuudentunto.<\/div>\n

Jotkut ovat etevi\u00e4 asettumaan toisen asemaan ja katsomaan asioita toisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4llaisilla ihmisill\u00e4 on tapana kysy\u00e4, mit\u00e4 sinulle kuuluu. He my\u00f6s oikeasti kuuntelevat, mit\u00e4 sanot. Toisille taas t\u00e4llainen n\u00e4k\u00f6kulman vaihto on vaikeampaa. Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa tavatessa he puhuvat vain itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Empatia eli my\u00f6t\u00e4tunto on toki paljon muutakin kuin tilannetajua ja taitoa kysy\u00e4 oikeita kysymyksi\u00e4. My\u00f6t\u00e4tuntoon kuuluu my\u00f6s kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja jakaa toisen tilanne, suopea tunne toisen puolesta ja valmius toimia tuon tunteen pohjalta.<\/p>\n

Kyvyss\u00e4mme tuntea my\u00f6t\u00e4tuntoa on eroja kuten yhteis\u00f6llisiss\u00e4 asenteissa yleens\u00e4kin. Osa n\u00e4ist\u00e4 eroista on synnynn\u00e4isi\u00e4 ja osa taas opittuja. Empatiaa voi siis oppia ja kehitt\u00e4\u00e4. Kannattaa siksi odottaa hyv\u00e4\u00e4 ja ajatella, ett\u00e4 kukaan ei ole toivottoman ep\u00e4empaattinen.<\/p>\n

Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuuden lukeminen kehitt\u00e4\u00e4 empaattisuutta. Romaanihenkil\u00f6iden kohtalot her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t my\u00f6t\u00e4tuntoa, mik\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 lukijan kyky\u00e4 tuntea my\u00f6t\u00e4tuntoa tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin. My\u00f6s monissa oppikirjoissa opetetaan harjoittelemaan empatiaa. Esimerkiksi Donna Ladkin kirjassa Mastering the Ethical Dimension of Organizations<\/em> (2015) on empatiaa ja moraalista mielikuvitusta kehitt\u00e4vi\u00e4 harjoituksia.<\/p>\n

Ihmisten lis\u00e4ksi monet el\u00e4inlajit kykenev\u00e4t tuntemaan empatiaa. My\u00f6t\u00e4tunto edellytt\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toinen tuntevaksi olennoksi. Evoluutiobiologian mukaan empatia edist\u00e4\u00e4 lajin sopeutumista uusiin olosuhteisiin. My\u00f6t\u00e4tunto auttaa siis lajia s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n ja on siten rationaalinen ominaisuus.<\/p>\n

Evoluutiolla ei voida kuitenkaan perustella mink\u00e4\u00e4n ominaisuuden moraalista hyvyytt\u00e4, koska silloin langettaisiin naturalistiseen virhep\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n: yritykseen johtaa olemassa olevasta asiaintilasta se, miten asioiden pit\u00e4isi olla. Empatiaa on silti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 niin yksil\u00f6n kuin yhteiskunnankin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siksi yhteiskunnassa kannattaa luoda empatian kehitykselle suotuisat olosuhteet. T\u00e4h\u00e4n kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota v\u00e4litt\u00e4misen etiikaksi kutsutussa teoriassa.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4misen eli huolenpidon etiikka (care ethics<\/em>) on etiikan teorioista nuorin ja syntynyt vasta 2000-luvulla. Teorian luojana pidet\u00e4\u00e4n Nel Noddingsia. H\u00e4n tarkastelee v\u00e4litt\u00e4misen etiikan l\u00e4ht\u00f6kohtia ja edellytyksi\u00e4 kirjoissaan Starting at Home: Caring and Social Policy<\/em> (2002) ja Caring: A Feminine Approach to Ethics and Moral Education<\/em> (2003). Noddingsin mukaan v\u00e4litt\u00e4minen on etiikan perusk\u00e4site.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4misen etiikka syntyi kritiikist\u00e4, jonka mukaan vallitsevat etiikan perinteet ja teoriat ovat rationalistisia, mieskeskeisi\u00e4 ja dogmaattisia. V\u00e4litt\u00e4misen etiikan my\u00f6nteisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on feminismi.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4misen etiikkaa on kuitenkin moitittu siit\u00e4, ett\u00e4 se yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 perinteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 naisista huolenpit\u00e4jin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on yksipuolinen. V\u00e4litt\u00e4misen etiikka ei est\u00e4 miehi\u00e4 osallistumasta perheist\u00e4\u00e4n, yst\u00e4vist\u00e4\u00e4n ja yhteis\u00f6ist\u00e4\u00e4n huolehtimiseen, vaan kannustaa heit\u00e4 siihen.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4misen etiikan mukaan empatia on moraalinen perustunne. Sen mukaan eettinen yksil\u00f6 on my\u00f6t\u00e4tuntoinen ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 muista ihmisist\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, saamistaan teht\u00e4vist\u00e4 ynn\u00e4 muusta. Jos siis joku huolehtii vain omasta hyvinvoinnistaan ja onnellisuudestaan, h\u00e4n ei toimi eettisesti, vaikka olisi t\u00e4ysin rationaalinen.<\/p>\n

Monet v\u00e4litt\u00e4misen etiikan esimerkit liittyv\u00e4t lapsista ja muista perheenj\u00e4senist\u00e4 huolehtimiseen. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 vanhemmilla on yleens\u00e4 vahvempi tunneside omiin lapsiinsa kuin muiden lapsiin.<\/p>\n

Voimme kuitenkin tuntea my\u00f6t\u00e4tuntoa my\u00f6s meille tuntemattomia ihmisi\u00e4 kohtaan. Siksi v\u00e4litt\u00e4misen etiikkaa voidaan kehitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hisuhteisiin liittyv\u00e4st\u00e4 huolenpidosta laajaan yhteiskunnalliseen ja ekologiseen huolenpitoon asti. Esimerkiksi tulevista sukupolvista v\u00e4litt\u00e4minen voi ohjata meit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaiseen toimintaan.<\/p>\n

Alussa sanoin, ett\u00e4 asioista huolehtimiseen riitt\u00e4\u00e4 velvollisuudentunto, kun taas ihmisist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4miseen tarvitaan my\u00f6t\u00e4tuntoa. Joku voisi my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 empatian tarve erottaa ihmisten johtamisen asioiden johtamisesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmisist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4miseen tarvitaan my\u00f6t\u00e4tuntoa. Asioista huolehtimiseen piisaa velvollisuudentunto. Jotkut ovat etevi\u00e4 asettumaan toisen asemaan ja katsomaan asioita toisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4llaisilla ihmisill\u00e4 on tapana kysy\u00e4, mit\u00e4 sinulle kuuluu. He my\u00f6s oikeasti kuuntelevat, mit\u00e4 sanot. Toisille taas t\u00e4llainen n\u00e4k\u00f6kulman vaihto on vaikeampaa. Pitk\u00e4st\u00e4 aikaa tavatessa he puhuvat vain itsest\u00e4\u00e4n. Empatia eli my\u00f6t\u00e4tunto on toki paljon muutakin kuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":328,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions\/328"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}