{"id":73,"date":"2017-02-22T08:18:45","date_gmt":"2017-02-22T06:18:45","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6f8c6c3fd3ca0f8c611e6aa012b8bdec6c40ac40a"},"modified":"2019-12-18T21:56:38","modified_gmt":"2019-12-18T19:56:38","slug":"arvorelativismi-ja-objektivismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/02\/22\/arvorelativismi-ja-objektivismi\/","title":{"rendered":"Arvorelativismi ja -objektivismi"},"content":{"rendered":"
Arvorelativismi ja -objektivismi hylkiv\u00e4t toisiaan kuin samanapaiset magneetit.<\/div>\n

Arvorelativismi ja -objektivismi ovat peruskannat<\/a>, kun erilaisia kulttuureja ja organisaatioita arvioidaan eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siksi t\u00e4h\u00e4n vastapariin kannattaa tutustua.<\/p>\n

Ensin on kuitenkin syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 arvolla tarkoitetaan. Arvot ovat arvostettuja eli hyvin\u00e4 ja t\u00e4rkein\u00e4 pidettyj\u00e4 ominaisuuksia. T\u00e4m\u00e4 voidaan ilmaista niin, ett\u00e4 jos A:lla on ominaisuus F ja X arvostaa F:\u00e4\u00e4, F on arvo X:lle. Ihanteina ja tavoitteina arvot ohjaavat ihmisten tekoja ja organisaatioiden toimintaa.<\/p>\n

Arvorelativismin mukaan kaikki arvot ovat suhteellisia. Ne vaihtelevat yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 ja kulttuurista toiseen. Arvo-objektivismin mukaan esimerkiksi hyvyys ja oikeudenmukaisuus ovat objektiivisia eli ihmisest\u00e4 riippumattomia ominaisuuksia. Ne voidaan tuntea moraalisen intuition tai harkinnan perusteella.<\/p>\n

Arvorelativismi kumpuaa arvojen ja kulttuurien moneudesta. Arvo-objektivismi taas kurkottaa ihannetodellisuuteen.<\/p>\n

Arvorelativismin kritiikki<\/h4>\n

Arvorelativismia voidaan (jonkun mielest\u00e4 ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en) kritisoida paitsi filosofisesti my\u00f6s empiirisesti. Filosofinen kritiikki l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 johdonmukainen relativismi suhteellistaa my\u00f6s suhteellistamisen arvon – ja siten kumoaa itsens\u00e4.<\/p>\n

Empiirinen kritiikki vetoaa siihen, ett\u00e4 eroista huolimatta eri kulttuurit my\u00f6s jakavat monia arvoja. Selvi\u00e4 viitteit\u00e4 siit\u00e4 on saatu Harvardin yliopiston laajassa kyselyss\u00e4<\/a>, johon on osallistunut jo nelj\u00e4nnesmiljoona vastaajaa 120 eri maasta. Moraalisia valintoja testaavan kyselyn v\u00e4itet\u00e4\u00e4n osoittaneen, ett\u00e4 laki, uskonto tai yhteis\u00f6n koko eiv\u00e4t vaikuta ihmisten moraalisiin valintoihin. Tutkimuksen perusteella kulttuurien moraalieroja on vahvasti liioiteltu.<\/p>\n

Tutkimuksen johtaja Marc Hauser tulkitsee t\u00e4t\u00e4 niin, ett\u00e4 kaikilla ihmisill\u00e4 on samanlainen synnynn\u00e4inen moraalitaju. Se tuottaa intuitiivisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4sitykseen moraalin intuitiivisuudesta yhtyy moraalipsykologi Jonathan Haidt. H\u00e4nen mukaansa ihminen on moraalisessa kannanmuodostuksessaan kuin elefantti, jonka sel\u00e4ss\u00e4 istuu ratsastaja. Elefantti on moraalivaistomme, joka tiet\u00e4\u00e4 sekunnin sadasosassa, mit\u00e4 mielt\u00e4 se on mist\u00e4kin moraalisesta kysymyksest\u00e4. Ratsastaja taas on ihmisen harkitseva min\u00e4. Se ei ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4se vaikuttamaan elefantin liikkeisiin. Ratsastajapoloisen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on vain j\u00e4lkik\u00e4teen perustella, miksi suunta oli oikea tai vasen.<\/p>\n

T\u00e4llainen ihmiskuva saattaa tuntua uskottavalta ja sympaattiselta. K\u00e4sitys ei ole kuitenkaan ongelmaton, sill\u00e4 voimme tarkemmin harkittuamme suhtautua kriittisesti moraalisiin ensireaktioihimme. Voimme my\u00f6s muuttaa moraalista kantaamme t\u00e4llaisen tarkastelun pohjalta. Elefantin ratsastaja ei siis ole k\u00e4det\u00f6n.<\/p>\n

Samoilla linjoilla on Daniel Kahnemanin k\u00e4sitys nopeasta ja hitaasta ajattelusta. Vaistonvaraiset moraaliset valintamme perustuvat nopeaan ajatteluun, jota Kahneman kutsuu j\u00e4rjestelm\u00e4 1:ksi. Tarvitsemme kuitenkin my\u00f6s hidasta ajattelua eli j\u00e4rjestelm\u00e4 2:ta, kun etsimme moraalisille valinnoillemme perusteita tai kun kyseenalaistamme moraalisia intuitioitamme.<\/p>\n

Arvorelativismia on my\u00f6s kritisoitu pelk\u00e4ksi oletukseksi. Monista tuntuu luontevalta ajatella, ett\u00e4 jos jokin on oikeasti arvokasta, se on tai sen pit\u00e4isi olla sit\u00e4 kaikille ihmisille kulttuurista ja aikakaudesta riippumatta. Sukupuolten tasa-arvo on esimerkki t\u00e4llaisesta (ainakin monien l\u00e4nsimaalaisten mielest\u00e4) yleisp\u00e4tev\u00e4st\u00e4 arvosta.<\/p>\n

Maltillinen arvo-objektivismi<\/h4>\n

Kulttuurien v\u00e4lill\u00e4 on suuria eroja naisten ja miesten asemassa, usein miesten eduksi. Arvo-objektivistien mielest\u00e4 t\u00e4llaista ei pid\u00e4 siet\u00e4\u00e4, vaan naisten asemaa pit\u00e4\u00e4 parantaa. Erityisesti sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 parantaa siell\u00e4, miss\u00e4 naisten asema on heikoin. Arvo-objektivistit siis olettavat, ett\u00e4 on olemassa yleiset kriteerit, jotka kertovat kenelle tahansa, mik\u00e4 on oikeasti hyv\u00e4\u00e4 ja arvokasta, kuten sukupuolten tasa-arvo. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4kemykseen johtavien arviointikriteerien uskotaan olevan j\u00e4rkiper\u00e4isi\u00e4 ja sellaisia, ett\u00e4 kuka tahansa voi ne hyv\u00e4ksy\u00e4, jos vain asiaa riitt\u00e4v\u00e4sti valaistaan h\u00e4nelle.<\/p>\n

Hyv\u00e4ksynn\u00e4n testiksi on ehdotettu rawlsilaista ideaa, jonka mukaan arvot pit\u00e4isi valita ”tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden verhon” takana – siis tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esimerkiksi omaa sukupuolta, uskontoa, kulttuuria, terveydentilaa, taloudellista tai yhteiskunnallista asemaa. Voidaan olettaa, ett\u00e4 ”tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden verhon” takana p\u00e4\u00e4dytt\u00e4isiin muun muassa sukupuolten tasa-arvoon.<\/p>\n

T\u00e4llaista ajatuskoetta on kuitenkin moitittu ep\u00e4realistiseksi, sill\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4 tyhjentymist\u00e4 kaikista tosiasiallisista ominaisuuksista, jotka tekev\u00e4t meist\u00e4 juuri sen, mit\u00e4 olemme. T\u00e4t\u00e4 Rawls ei piilota, vaan h\u00e4nen ajatuskokeensa on avoimen idealistinen. Se osoittaa, ett\u00e4 oletus yleisp\u00e4tevien ja kulttuurista riippumattomien arvojen perustasta on jollain tavalla – edes teoreettisesti – hahmotettavissa.<\/p>\n

Maltilliset arvo-objektivistit katsovat, ett\u00e4 jos eri kulttuurien j\u00e4senet saavat tutustua toisiinsa ja pohtia arvokysymyksi\u00e4 yhdess\u00e4 ja avoimesti, yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 arvoista voidaan luoda ja kehitt\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskustelun osapuolet haluavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisiaan ja ovat valmiita muuttamaan omia k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n j\u00e4rkevill\u00e4 ja eettisill\u00e4 perusteilla. My\u00f6t\u00e4tunnolle ja relativismille – ymm\u00e4rrettyn\u00e4 kyvyksi vaihtaa n\u00e4k\u00f6kulmaa – on siis tilausta my\u00f6s arvo-objektivismin yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Arvot ovat sek\u00e4 subjektiivisia ett\u00e4 objektiivisia<\/h4>\n

Sulkevatko arvorelativismi ja -objektivismi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toisensa pois? Mielest\u00e4ni vastaus on ”ei”. Maltillinen arvorelativismi ja -objektivismi voidaan yhdist\u00e4\u00e4. Ne yhdistyv\u00e4t n\u00e4kemyksess\u00e4, jonka mukaan arvoilla on<\/p>\n

    \n
  1. kivun v\u00e4ltt\u00e4misen ja onnellisuuden tavoitteluun liittyv\u00e4 ulottuvuus<\/li>\n
  2. yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen olemassaolon j\u00e4rkiper\u00e4isiin ehtoihin perustuva ulottuvuus<\/li>\n
  3. yhteis\u00f6llisiin ja kulttuurisiin normipiireihin perustuva, sosiaalisesti rakentunut ulottuvuus.<\/li>\n<\/ol>\n

    Kohdassa 1 mainittu kipu ei ole vain ruumiillista ja yksil\u00f6llist\u00e4 vaan my\u00f6s henkist\u00e4, eettist\u00e4 ja yhteis\u00f6llist\u00e4. Kohtaan 2 liittyen voidaan todeta, ett\u00e4 esimerkiksi rehellisyys ja lupausten pit\u00e4minen ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 mink\u00e4 tahansa yhteis\u00f6n s\u00e4ilymiselle. Kohdassa 3 mainitut normipiirit ovat yhteis\u00f6j\u00e4 ja ihmisryhmi\u00e4, jotka luovat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kulttuurisia ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, oikeuksia ja velvollisuuksia. Normipiirin ideaa on kehitt\u00e4nyt Dave Elder-Vass kirjassaan The Reality of Social Construction<\/em> (Cambridge University Press, 2012).<\/p>\n

    Arvot ovat edell\u00e4 esitetyn perusteella subjektiivisia ja relativistisia, koska ne ovat yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen kokemuksista riippuvaisia. Arvot ovat kuitenkin my\u00f6s objektiivisia, sill\u00e4 ne riippuvat yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen olemassaolon yleisist\u00e4 ehdoista. Arvojen objektiivista ja yliyksil\u00f6llist\u00e4 ulottuvuutta tukee se, ett\u00e4 arvoja asettavat ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t todelliset yhteis\u00f6t: normipiirit.<\/p>\n

    Arvojen perusteet voidaan n\u00e4in ollen tiivist\u00e4\u00e4 kaavaan: biologia + j\u00e4rki + kulttuuri. N\u00e4iden j\u00e4rjestys ja merkitys vaihtelevat arvosta ja arvotyypist\u00e4 toiseen. Siten jotkin arvot ovat objektiivisempia kuin toiset.<\/p>\n

    J\u00e4rjen ja kokemuksen ansiosta<\/h4>\n

    Suositun k\u00e4sityksen mukaan arvot ovat sosiaalisesti rakentuneita ja sopimuksenvaraisia eik\u00e4 niit\u00e4 voida johtaa luonnosta. Tarkkaavainen lukija huomaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys poikkeaa esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4ni biologia + j\u00e4rki + kulttuuri -kaavasta. Ero ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole suuri. Se on t\u00e4m\u00e4: vaikka arvoja ei voida johtaa luonnosta tai j\u00e4rjest\u00e4, luonnolla ja j\u00e4rjell\u00e4 on sanansa sanottavana siit\u00e4, mit\u00e4 ei kannata arvostaa, kuten luonnonvarojen ylikulutusta ja kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. J\u00e4rjen ja kokemusten teht\u00e4v\u00e4 on siis negatiivinen. Ne eiv\u00e4t osoita arvoja, vaan vain valaisevat ymm\u00e4rryst\u00e4 ja auttavat erehdysten eliminoimisessa \u2013 ja siten lis\u00e4\u00e4v\u00e4t objektiivisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Arvorelativismi ja -objektivismi hylkiv\u00e4t toisiaan kuin samanapaiset magneetit. Arvorelativismi ja -objektivismi ovat peruskannat, kun erilaisia kulttuureja ja organisaatioita arvioidaan eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siksi t\u00e4h\u00e4n vastapariin kannattaa tutustua. Ensin on kuitenkin syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 arvolla tarkoitetaan. Arvot ovat arvostettuja eli hyvin\u00e4 ja t\u00e4rkein\u00e4 pidettyj\u00e4 ominaisuuksia. T\u00e4m\u00e4 voidaan ilmaista niin, ett\u00e4 jos A:lla on ominaisuus F ja X […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-73","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":326,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73\/revisions\/326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}