{"id":71,"date":"2017-03-22T08:49:45","date_gmt":"2017-03-22T06:49:45","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e70ecbbbcd42760ecb11e7bc7bc76dddb824582458"},"modified":"2019-12-18T21:56:27","modified_gmt":"2019-12-18T19:56:27","slug":"muuttuuko-ihminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/03\/22\/muuttuuko-ihminen\/","title":{"rendered":"Muuttuuko ihminen?"},"content":{"rendered":"
Uusien tutkimusten mukaan ihmisen persoonallisuus voi muuttua el\u00e4m\u00e4n varrella perusteellisesti.<\/div>\n

Freudin jalanj\u00e4ljiss\u00e4 olemme oppineet ajattelemaan, ett\u00e4 varhaislapsuus muovaa persoonallisuutta kuin vesi joenuomaa. Tied\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 luonteenpiirteet periytyv\u00e4t. Perim\u00e4n ja opitun osuudet ovat filosofisella tarkkuudella ilmaistuna fifty-sixty.<\/p>\n

Personnallisuuden muuttumisesta on v\u00e4itelty maailman sivu. ”Big Five” -persoonallisuustestin<\/a> mukaan ihmisen luonne voi muuttua peruspiirteiden rajoissa. Ne ovat ulosp\u00e4insuuntautuneisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus, emotionaalinen tasapaino sek\u00e4 \u00e4lyllisyys ja mielikuvitus.<\/p>\n

Toinen paljon k\u00e4ytetty persoonallisuustesti on 1940-luvulla kehitetty Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori, MBTI. Se on nyttemmin kohdannut ankaraa arvostelua<\/a>. Testin oletus persoonallisuustyypeist\u00e4 on kyseenalaistettu.<\/p>\n

Uudet tutkimustulokset<\/a> eiv\u00e4t kiist\u00e4 lapsuuden ja nuoruuden merkityst\u00e4 persoonallisuuden muodostumisessa, vaan tuovat toivoa luonteen kehittymisest\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Itsess\u00e4ni tunnistan monia sellaisia piirteit\u00e4, joiden soisi muuttuvan. N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuitenkin pysyv\u00e4n kuin paska Junttilan talon sein\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 menolla toteutuu Pasi Kauniston toive: ”Koskaan et muuttua saa!”*<\/p>\n

Esimerkiksi kasvatus, johtaminen ja markkinointi edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ihminen voi muuttua. Johtamisessa on n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen unelmana tai painajaisena, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 voitaisiin ohjelmoida uudelleen.<\/p>\n

Teslan Elon Musk visioi, ett\u00e4 ihmisen \u00e4lyllisi\u00e4 kykyj\u00e4 voitaisiin parantaa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aivot tietokoneeseen. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 innostuksen lis\u00e4ksi ep\u00e4ilev\u00e4n Tuomaan. Mill\u00e4 lihaksilla esimerkiksi tunteet ja moraalitaju pysyv\u00e4t salamannopean ja veitsenter\u00e4v\u00e4n \u00e4lyn kyydiss\u00e4?<\/p>\n

Ihmisen luonteen ja kykyjen p\u00e4ivitt\u00e4minen tilanteen ja tarpeen mukaan olisi robotisaatiota 2.0. Se tuo mieleen Aldous Huxleyn hurjan tulevaisuudenkuvan Uljaassa uudessa maailmassa<\/em>.<\/p>\n

Persoonallisuuden muuttaminen on eettisesti kiper\u00e4 kysymys. Pyrkimys muuttaa yksil\u00f6n luonnetta uhkaa v\u00e4\u00e4risty\u00e4 holhoamiseksi tai aivopesuksi.<\/p>\n

Luonteen kasvatusta on kuitenkin perusteltu my\u00f6s etiikalla. Hyve-etiikan tunnetuin edustaja Aristoteles piti hyveit\u00e4 suhteellisen pysyvin\u00e4, mutta opittuina luonteenpiirtein\u00e4. Hyve-etiikassa pannaan siksi paljon painoa kasvatukselle. Siin\u00e4 uskotaan, ett\u00e4 luonnetta on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 kannustavalla harjoittelulla.<\/p>\n

My\u00f6s muilla etiikan perinteill\u00e4 on sanottavaa luonteen kehitt\u00e4misest\u00e4. Velvollisuusetiikan mukaan k\u00e4skyt, kiellot ja luvat ovat ihmiseksi kasvamisessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tienn\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Seurausetiikassa taas vedotaan siihen, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme hy\u00f6tyjen ja haittojen p\u00e4\u00e4lle. Eettisen hy\u00f6typeriaatteen mukaan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 tekoja, jotka tuottavat mahdollisimman paljon hyv\u00e4\u00e4 mahdollisimman monelle. Siksi hy\u00f6tymoralistin pit\u00e4isi kysy\u00e4, millainen muutos itsess\u00e4 tuottaisi eniten hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4litt\u00e4misen etiikka korostaa kepin ja porkkanan sijaan syli\u00e4. Jos on itse tullut rakastetuksi, on helpompi hyv\u00e4ksy\u00e4 my\u00f6s muut ihmiset. Perusluottamuksen saavuttaminen ja kokemukset v\u00e4litetyksi tulemisesta ovat ihmiseksi kasvamisessa olennaisen t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n

Kaikille n\u00e4ille etiikan malleille on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. V\u00e4litt\u00e4misen etiikan ja hyve-etiikan nostaisin kuitenkin ihmisen muutoksessa t\u00e4rkeimmiksi. Ne kannustavat siihen, ett\u00e4 hyv\u00e4n tekemist\u00e4 tulee tapa, jota ei tarvitse mietti\u00e4 tai laskelmoida.<\/p>\n

My\u00f6s itse\u00e4 koskevilla uskomuksilla on persoonallisuuden kehittymisess\u00e4 suuri merkitys. Siksi olisi parempi uskoa itsest\u00e4 ja muista hyv\u00e4\u00e4 kuin pahaa. Ei siis takerruta Junttilan talon sein\u00e4\u00e4n!<\/p>\n

Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sill\u00e4 itsetunto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 parane tahdonvoimalla. Sen sijaan terapia ja oikea seura voivat auttaa.<\/p>\n

\u2026<\/p>\n

* ”Koskaan et muuttua saa” on Pasi Kauniston l\u00e4pimurtohitti vuodelta 1969. Se on Juha Vainion suomennos Guy Boyerin ja Hubert Ballayn kappaleesta ”Adagio Cardinal”. Vainion tekstin kanssa samoilla linjoilla ollaan Egotripin ”\u00c4l\u00e4 koskaan ikin\u00e4” -biisiss\u00e4 vuodelta 2003.<\/p>\n

”Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan”, kysyi Georg Ots. H\u00e4n levytti Rauno Lehtisen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4n ja Tuula Valkaman sanoittaman ”Muuttuvat laulut” vuonna 1969. Kappale syntyi ydinaseistuksen ja kylm\u00e4n sodan varjoista. Kun oli lapsi, se soi usein radiossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uusien tutkimusten mukaan ihmisen persoonallisuus voi muuttua el\u00e4m\u00e4n varrella perusteellisesti. Freudin jalanj\u00e4ljiss\u00e4 olemme oppineet ajattelemaan, ett\u00e4 varhaislapsuus muovaa persoonallisuutta kuin vesi joenuomaa. Tied\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 luonteenpiirteet periytyv\u00e4t. Perim\u00e4n ja opitun osuudet ovat filosofisella tarkkuudella ilmaistuna fifty-sixty. Personnallisuuden muuttumisesta on v\u00e4itelty maailman sivu. ”Big Five” -persoonallisuustestin mukaan ihmisen luonne voi muuttua peruspiirteiden rajoissa. Ne ovat ulosp\u00e4insuuntautuneisuus, […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-71","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":324,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions\/324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}