{"id":69,"date":"2017-04-18T15:20:40","date_gmt":"2017-04-18T12:20:40","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e724317005f966243111e7928a49a89387906d906d"},"modified":"2019-12-18T21:56:16","modified_gmt":"2019-12-18T19:56:16","slug":"investoinneilla-talouslaskuun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/04\/18\/investoinneilla-talouslaskuun\/","title":{"rendered":"Investoinneilla talouslaskuun"},"content":{"rendered":"
Taidat ajatella, ett\u00e4 otsikossa on v\u00e4\u00e4r\u00e4 sana tai muu sekaannus.<\/div>\n

Saatat my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kahdesta vastakkaisesta k\u00e4sitteest\u00e4 koostuvaa mahdottomuus eli hienommin sanottuna oksymoron. Jos ajattelet n\u00e4in, en moiti siit\u00e4.<\/p>\n

Olen kirjoittamassa artikkeliehdotusta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kysymyksi\u00e4 tarkastelevaan kansainv\u00e4liseen julkaisuun. Minulta on pyydetty k\u00e4siteanalyysi\u00e4 niinkin eksoottisesta aiheesta kuin talouslaskuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 investoinneista.<\/p>\n

Aihe liittyy kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisen sijoittamisen sivu-uomaan. Tuossa uomassa kierr\u00e4tyst\u00e4, s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 ja uusiutuvaa energiaa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ekologisesti ja sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4n maailmaan. T\u00e4m\u00e4n vihervasemmistolaiseksi leimatun suuntauksen t\u00e4rkein vaatimus on merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuotantoa ja kulutusta eli kutistaa taloutta. Siksi sit\u00e4 sanotaan degrowth<\/em>:ksi eli talouslaskuksi.<\/p>\n

Degrowth<\/em> voi pukeutua moneen asuun kuin kirpputorin asiakas. Yleisesti ottaen degrowth<\/em>:ssa on kyse ymp\u00e4rist\u00f6ajattelusta sek\u00e4 kulutuksen ja rahavallan kritiikist\u00e4. Nykyist\u00e4 kulutuksen tasoa pidet\u00e4\u00e4n kohtuuttomana ja turmiollisena. V\u00e4est\u00f6 kasvaa yli \u00e4yr\u00e4iden ja uusiutumattomat luonnonvarat ehtyv\u00e4t. Ylikulutus aiheuttaa tuhoisia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia ja monenlaista ep\u00e4tasa-arvoa.<\/p>\n

Aristotelesta pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 degrowth<\/em>-ajattelijoista. T\u00e4m\u00e4 perustuu muun muassa seuraaviin rikkauden tavoittelua kritisoiviin kohtiin Politiikan<\/em> ensimm\u00e4isen kirjan 9. luvussa:<\/p>\n

[Rikkauden hankkimistaidon] p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on [\u2026] rikkaus ja omaisuuden hankkiminen. Taloudenhoito sen sijaan asettaa rikkauden hankkimiselle rajan. Eih\u00e4n rikkauden hankkiminen sin\u00e4ns\u00e4 ole taloudenhoidon teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kaikella rikkaudella on rajansa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4emme, ett\u00e4 on k\u00e4ynyt p\u00e4invastoin. Kaikki rikkautta tavoittelevat pyrkiv\u00e4t kartuttamaan rahavarojaan rajattomasti. (1257b28\u201333)<\/p>\n

Jotkut ihmiset […] muuttavat kaikki taidot rikkauksien hankkimiseksi, ik\u00e4\u00e4n kuin se olisi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kaiken tulisi palvella sit\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 (1258a13\u201314).<\/p>\n

Aristoteles siis suosittaa rikkauden tavoittelun rajoittamista. T\u00e4llaisessa taloudenhoidossa ollaan samoilla linjoilla kuin degrowth<\/em>-liikkeen korostamassa kulutuksen rajoittamisessa ja optimoinnissa. Sen mukaan tuotanto ja kulutus tulisi palauttaa tasolle, joka on ekologisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti kest\u00e4v\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 sitten olisivat talouslaskuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t investoinnit ja degrowth<\/em>-bisnes eli se, mist\u00e4 minua on pyydetty kirjoittamaan?<\/p>\n

Osakeyhti\u00f6lain mukaan yhti\u00f6n toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 toisin (1 \u00a7 5). T\u00e4m\u00e4 ”toisin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen” sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 yhti\u00f6 voi olla my\u00f6s voittoa tavoittelematon. Sote-uudistuksessa kolmannelta sektorilta eli j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 saatetaan edellytt\u00e4\u00e4 palvelutuotannon yhti\u00f6itt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavalla perustetut yhti\u00f6t voisivat olla voittoa tavoittelemattomia.<\/p>\n

Olisivatko talouslaskuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t yritykset nimenomaan voittoa tavoittelemattomia? Se voisi tuntua luontevalta. Toisaalta voidaan huomauttaa, ett\u00e4 kai sent\u00e4\u00e4n jonkun pit\u00e4isi tavoitella voittoakin. Muuten taloudellinen toimeliaisuus ja siit\u00e4 koituvat verotulot romahtaisivat. Sen seurauksena hyvinvointiyhteiskunnalle saisi sanoa j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset. Muun muassa t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on degrowth<\/em>-ajattelijoita kuten Tim Jacksonia ja Serge Latouchea moitittu naiiveiksi ja lyhytn\u00e4k\u00f6isiksi.<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s voittoa tavoittelevat yritykset voivat er\u00e4ill\u00e4 ehdoilla olla degrowth<\/em>-bisnest\u00e4. Keskeinen vaatimus on, ett\u00e4 yritys edist\u00e4\u00e4 omalla toiminnallaan kokonaistalouden supistumista kest\u00e4v\u00e4lle tasolle. Siin\u00e4 tarvitaan tueksi keppi\u00e4 ja porkkanaa eli talouspoliittista ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ohjausta.<\/p>\n

Talouslaskun ideana on siis optimoida taloudellinen toiminta ekologisesti kest\u00e4v\u00e4lle tasolle. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tuotannon ja kulutuksen ihannetason m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4. Voi miltei kuulla Beatlesin ”Back in the U.S.S.R.”:n soivan. Silmiss\u00e4 siint\u00e4v\u00e4t viisivuotissuunnitelmat. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 markkinatalous ei optimoidu kest\u00e4v\u00e4lle tasolle itsest\u00e4\u00e4n, ilman voimakasta valtio-ohjausta.<\/p>\n

On avointa ja ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on tuotannon ja kulutuksen kest\u00e4v\u00e4 taso. Se riippuu muun muassa l\u00e4ht\u00f6tilanteesta. Jos kuitenkin oletetaan argumentin vuoksi, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n tason m\u00e4\u00e4rittely olisi mahdollista, miten sille voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4? T\u00e4ss\u00e4 kuvaan astuvat investoinnit.<\/p>\n

Investoinnit ovat t\u00e4rke\u00e4 talouskasvun veturi. Hallitussa talouslaskussa tuon veturin pit\u00e4isi kiihdytyksen sijaan jarruttaa. Todellisen el\u00e4m\u00e4n talouslaskut ovat kuitenkin olleet enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n hallitsemattomia ja ep\u00e4mieluisia. Ajatellaan vaikkapa Kreikkaa tai Suomea.<\/p>\n

Jos t\u00e4ll\u00e4 kysymyksell\u00e4 kuitenkin spekuloidaan, voidaan erottaa ainakin seuraavat talouslaskubisneksen tyypit:<\/p>\n

    \n
  1. Yhti\u00f6t, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimintansa lopettamiseen.<\/li>\n
  2. Yhti\u00f6t, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t ekologisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n yritystoiminnan ostamiseen ja alasajoon tai uudistamiseen.<\/li>\n
  3. Yhti\u00f6t, jotka toimivat bisneksess\u00e4, jossa hyv\u00e4 kasvu on mahdollista (esim. uusiutuva energia, ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen teknologia, viestint\u00e4, koulutus, terveydenhoito).<\/li>\n
  4. Yhti\u00f6t, jotka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tekev\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta vahingollista bisnest\u00e4, mutta joilla on hyv\u00e4t mahdollisuudet kehitty\u00e4 paremmiksi ja kest\u00e4v\u00e4mmiksi toimijoiksi.<\/li>\n<\/ol>\n

    Erityisesti ensimm\u00e4isen tyypin degrowth<\/em>-bisnes vaikuttaa oksymoronilta. Sit\u00e4 paitsi joku voisi huomauttaa, ett\u00e4 omaan konkurssiinsa t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 yhti\u00f6 rikkoo lakia.<\/p>\n

    Muut edell\u00e4 mainitut tyypit ovat ehk\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4mm\u00e4n tuntuisia – kolmas ja nelj\u00e4s tyyppi jopa sovinnaisia – mutta eiv\u00e4t ongelmattomia. On syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 keskeiseksi degrowth<\/em>-bisneksen kriteeriksi asetimme t\u00e4m\u00e4n: yritys edist\u00e4\u00e4 omalla toiminnallaan tuotannon ja kulutuksen supistumista kest\u00e4v\u00e4lle tasolle. T\u00e4m\u00e4 on hyvin v\u00e4lj\u00e4 ja monitulkintainen luonnehdinta.<\/p>\n

    Edell\u00e4 esitetyn perusteella voidaan siis v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 hallittu talouslasku ja siihen kuuluva tuotannon ja kulutuksen optimointi edellytt\u00e4isiv\u00e4t investointeja yritystyyppeihin 2.-4. Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki, vaan eri yhti\u00f6iden toimenpiteet pit\u00e4isi orkestroida laskevaksi, harmoniseksi kokonaisuudeksi kuin Bachin ”Toccata ja fuuga”<\/a>.<\/p>\n

    Huomioon pit\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s t\u00e4llaisen talousohjauksen ei-toivotut ja mahdollisesti tuhoisat sivuvaikutukset. Niit\u00e4 ovat teollisuuden purkamisesta ja talouden kutistumisesta johtuva ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvu sek\u00e4 verokertym\u00e4n ja elintason lasku.<\/p>\n

    On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 talouslasku johtaa elintason laskuun. Degrowth<\/em>-ajattelijoiden mukaan elintaso laskee joka tapauksessa – hallitusti tai hallitsemattomasti. Halu nostaa elintasoa on kuitenkin meihin niin vahvasti sis\u00e4\u00e4nleivottu, ett\u00e4 talouslaskun haluaminen tuntuu luonnonvastaiselta. Yht\u00e4 hyvin voisi pyyt\u00e4\u00e4 vaihtamaan seksuaalista suuntautumista!<\/p>\n

    Degrowth<\/em>-talouteen siirtymisen voidaan olettaa edellytt\u00e4v\u00e4n my\u00f6s velkojen leikkaamista ja sit\u00e4 kautta varallisuuden uusjakoa. Se onkin yksi talouslaskuliikkeen vasemmistolaisista tavoitteista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Taidat ajatella, ett\u00e4 otsikossa on v\u00e4\u00e4r\u00e4 sana tai muu sekaannus. Saatat my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kahdesta vastakkaisesta k\u00e4sitteest\u00e4 koostuvaa mahdottomuus eli hienommin sanottuna oksymoron. Jos ajattelet n\u00e4in, en moiti siit\u00e4. Olen kirjoittamassa artikkeliehdotusta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kysymyksi\u00e4 tarkastelevaan kansainv\u00e4liseen julkaisuun. Minulta on pyydetty k\u00e4siteanalyysi\u00e4 niinkin eksoottisesta aiheesta kuin talouslaskuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 investoinneista. Aihe liittyy kest\u00e4v\u00e4n kehityksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":322,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}