{"id":6856,"date":"2022-09-14T07:50:25","date_gmt":"2022-09-14T04:50:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=6856"},"modified":"2022-09-14T08:06:30","modified_gmt":"2022-09-14T05:06:30","slug":"ihminen-on-pohjimmiltaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2022\/09\/14\/ihminen-on-pohjimmiltaan\/","title":{"rendered":"Ihminen on pohjimmiltaan \u2026\u2026\u2026\u2026"},"content":{"rendered":"<p>Vastauksesi saattaa vaihdella tapauksesta toiseen, ja illalla voit ajatella eri tavalla kuin aamulla. Joku viel\u00e4p\u00e4 kysyy, onko muuttumatonta ihmisluontoa olemassakaan.<\/p>\n<p>Jotta n\u00e4in monitahoista kysymyst\u00e4 koskeva ymm\u00e4rrys voisi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4, on hy\u00f6dyllist\u00e4 katsoa asiaa matkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 \u2013 eri n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin tavallisesti. Mit\u00e4 ihmisluonnosta on ajateltu eri kulttuureissa? Otetaan esimerkiksi Kiina.<\/p>\n<p>Kungfutselaisuus on kiinalainen eettinen ja yhteiskunnallinen suuntaus, joka perustuu Kungfutse-nimell\u00e4kin tunnetun Kong Qiun eli Mestari Kongin (551\u2013479 eaa.) ja h\u00e4nen seuraajiensa opetuksiin. Ajantasaisen johdannon kungfutselaisuuteen tarjoaa Jyrki Kallion suomentama ja toimittama <em>Avain kungfutselaisuuteen: valittuja kirjoituksia kolmelta vuosituhannelta<\/em> (Gaudeamus 2022).<\/p>\n<p>Kungfutselaisuus on rakentunut kiinte\u00e4ksi osaksi it\u00e4aasialaisten yhteiskuntien arvoja, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tapakulttuuria. Sen ytimess\u00e4 ovat pohdinnat yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n suhteesta. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s kysymys ihmisluonnosta, josta Mestari Kongin seuraajat paljon keskustelivat ja kiisteliv\u00e4t.<\/p>\n<p>Yksi Mestari Kongin varhaisista seuraajista oli Xun Kuang eli Xunzi, joka kuoli noin 230 eaa. (Kallio 2022, 143). H\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n kantava teos <em>Xunzi<\/em> lienee suurelta osin h\u00e4nen itsens\u00e4 kirjoittama.<\/p>\n<p>Xunzin mukaan ihmisluonto on paha, ja ihmisen hyvyys on tietoisen tekeytymisen tulosta (<em>Xunzi<\/em> XXIII.1; Kallio 2022, 189). Siten my\u00f6s ep\u00e4itsekkyys on luonnon vastaista. Niinp\u00e4 jos ihminen toimii ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4sti, sen t\u00e4ytyy olla kasvatuksen ja mallioppimisen ansiota. Xunzin mukaan ihmisluonnon pahuuden vuoksi yhteiskunnassa tarvitaan lakeja ja perinn\u00e4istapoja.<\/p>\n<p>Xunzin ihmisk\u00e4sitys on synkk\u00e4, vaikka h\u00e4n uskookin kasvatuksen ja oppimisen voimaan. Kungfutselaisuudessa on ihmiskuvaltaan my\u00f6s my\u00f6nteisempi suuntaus. Sit\u00e4 edustaa Meng Ke eli Mengzi, joka kuoli noin vuonna 305 eaa. Mengzi piti ihmisluontoa synnynn\u00e4isesti hyv\u00e4n\u00e4. T\u00e4t\u00e4 Xunzi asettui kirjoituksissaan vastustamaan.<\/p>\n<p>Joku saattaa kysy\u00e4, kumpi kungfutselaisuuden suuntaus, jos kumpikaan, vaikuttaa Kiinan nykypolitiikassa ja yhteiskunnallisessa ajattelussa enemm\u00e4n. Veikkaisin, ett\u00e4 moni liputtaa Xunzin puolesta.<\/p>\n<p>Kiinan valtio on presidentti Xi Jinping johdolla tehnyt viime vuosina s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ratkaisuja niin sis\u00e4- kuin ulkopolitiikassa. Ratkaisuista ei paista usko ihmiskunnan hyvyyteen, vaan pikemmin Xunzin oppi: ihmisen luonto on paha.<\/p>\n<p>Kiinan nykyjohdon kovista puheista ja teoista huokuu kiinalaisen sananlaskun henki: \u201dPehme\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 kovaa, kova julmaa ja julma tyhm\u00e4nrohkeaa\u201d (Yu Hua, <em>Kiina kymmenell\u00e4 sanalla<\/em>, Helsinki: Aula &amp; Co, 2019, 152). Sananlasku ei heijastele uskoa ihmisen hyvyyteen, vaan pelkoon ja ep\u00e4luottamukseen.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Kiinan johto ei seuraa Mestari Kongin opetuksia <em>Keskusteluja<\/em>-teoksessa, joka on kungfutselaisuuden klassikoista t\u00e4rkein (<em>Mestari Kongin keskustelut: kungfutselaisuuden ydinolemus<\/em>, suom. ja toim. Jyrki Kallio, Gaudeamus 2014). Er\u00e4s sen kiinnostavimmista kohdista on XII.7, jossa luottamus nostetaan hyvin toimivan hallinnon kulmakiveksi:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 80px\">Zigong kysyi hallinnosta. Mestari sanoi: \u201dTarvitaan vain kylliksi ruokaa ja kylliksi aseita sek\u00e4 rahvaan luottamus hallintoon.\u201d Zigong kysyi: \u201dJos olisi pakko, niin mist\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kolmesta tulisi luopua ensiksi?\u201d Mestari vastasi: \u201dLuovuttakoon aseista.\u201d Zigong kysyi: \u201dJos olisi pakko, niin kummasta j\u00e4ljellej\u00e4\u00e4neest\u00e4 tulisi luopua ensiksi?\u201d Mestari vastasi: \u201dLuovuttakoon ruoasta. Kuolemaa on ollut muinaisuudesta saakka. Ilman kansan luottamusta hallinto ei pysy pystyss\u00e4\u201d (<em>Mestari Kongin keskustelut<\/em> 2014, 108).<\/p>\n<p>Vaikka luottamuksen t\u00e4rkeyden voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, joku voi olla pahoillaan siit\u00e4, ett\u00e4 Mestari Kong asettaa yleisen edun yksityisen edelle. Sit\u00e4h\u00e4n hallinnon ensisijaisuus yksil\u00f6n selviytymiseen n\u00e4hden tarkoittaa. Ei siis ihme, ett\u00e4 kiinalaista kollektivismia pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaisen individualismin vastakohtana.<\/p>\n<p>Yleisesti ottaen luottamus edellytt\u00e4\u00e4 uskoa jos ei ihmisen hyvyyteen, niin ainakin j\u00e4rkevyyteen. Rauhan ja yhteisen hyv\u00e4n edist\u00e4miseksi on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kohdella muita ihmisi\u00e4 hyv\u00e4ntahtoisesti.<\/p>\n<p>Luottamus edellytt\u00e4\u00e4 siis hyv\u00e4ntahtoisuutta. Siksi toisen ihmisen puhe ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen tulisi vallitsevissa olosuhteissa tulkita mahdollisimman j\u00e4rkev\u00e4ksi ja loogiseksi. L\u00e4nsimaisessa filosofiassa t\u00e4t\u00e4 kutsutaan suopeuden periaatteeksi (<em>the principle of charity<\/em>, ks. Willard Van Orman Quine, <em>Word and Object<\/em>, MIT Press 1960; Donald Davidson, <em>Inquiries into Truth and Interpretation<\/em>, Clarendon Press 1974). Suopeus on edellytys keskin\u00e4isen ymm\u00e4rryksen ja luottamuksen rakentamiselle. On j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 toimia hyv\u00e4ntahtoisesti ja johdonmukaisesti, jotta keskin\u00e4inen luottamus syntyisi ja vahvistuisi.<\/p>\n<p>Luottamus ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edellyt\u00e4 mengzim\u00e4ist\u00e4 uskoa ihmisluonnon synnynn\u00e4iseen hyvyyteen. Voidaan ajatella xunzilaisittain, ett\u00e4 luottamus nojaa kasvatukseen ja mallioppimiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 kirjoittaisit viivalle?<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":6858,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-6856","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2022\/09\/14\/ihminen-on-pohjimmiltaan\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2022-09-14T07:50:25+03:00\">14.09.2022<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2022\/09\/14\/ihminen-on-pohjimmiltaan\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2022\/09\/mielipuolten-piha-1794-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2022\/09\/mielipuolten-piha-1794-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2022\/09\/mielipuolten-piha-1794-320x180.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6856"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6856"}],"version-history":[{"count":80,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6856\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6946,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6856\/revisions\/6946"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6856"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6856"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}