{"id":68,"date":"2017-05-03T10:36:16","date_gmt":"2017-05-03T07:36:16","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e72fd330f111222fd311e78076411cb50f81f781f7"},"modified":"2019-12-18T21:56:09","modified_gmt":"2019-12-18T19:56:09","slug":"vaihtoehtoinen-totuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/05\/03\/vaihtoehtoinen-totuus\/","title":{"rendered":"Vaihtoehtoinen totuus"},"content":{"rendered":"
Se on kuin keisarin uudet vaatteet.<\/div>\n

Andersenin sadussa lapsi lausuu julki sen, mink\u00e4 aikuisetkin n\u00e4kev\u00e4t, mutta mit\u00e4 he ovat siihen menness\u00e4 kielt\u00e4ytyneet uskomasta: ”Eih\u00e4n keisarin yll\u00e4 ole lainkaan vaatteita.”<\/p>\n

George Orwellin Vuonna 1984<\/em> -kirjassa itsepetosta ja uskomusten ristiriitaa sanotaan kaksoisajatteluksi. On itsepetosta havaita yht\u00e4, mutta uskoa toista. On ristiriitaista uskoa, ett\u00e4 jokin pit\u00e4\u00e4 ja ei pid\u00e4 paikkansa.<\/p>\n

Amerikasta kuuluu, ett\u00e4 Trumpin valtaannousun j\u00e4lkeen kiinnostus Orwellin dystopiaa eli painajaismaista yhteiskuntakuvitelmaa kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Syykin on selv\u00e4: kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Winston Smith on virkamies Totuusministeri\u00f6ss\u00e4, joka v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 historiaa valtaapit\u00e4vien mieleiseksi.<\/p>\n

Saatat v\u00e4r\u00e4ht\u00e4\u00e4 pelosta tai inhosta, kun kuulet ”vaihtoehtoisesta totuudesta” ja ”totuuden j\u00e4lkeisest\u00e4 ajasta”. Pelk\u00e4\u00e4t, ett\u00e4 keskin\u00e4inen luottamuksemme murenee ja valehtelusta tulee maan tapa. Inhoat sit\u00e4, ett\u00e4 valehtelijat saavat ansiotonta etua ja yhteiskunta r\u00e4mettyy moraalisesti.<\/p>\n

Joku saattaa my\u00f6s pel\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 ”vaihtoehtoisen totuuden” taustalla lymy\u00e4\u00e4 relativismin peto. Tuo peto hokee: ”Kaikki on suhteellista, kaikki on suhteellista.” T\u00e4llainen relativismi<\/a> on kuitenkin paperitiikeri ja kumoaa itsens\u00e4.<\/p>\n

Platonin Theaitetos-dialogissa esitet\u00e4\u00e4n kuuluisa tiedon m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4: ”Tieto on samaa kuin oikea k\u00e4sitys yhdess\u00e4 selityksen kanssa” (201c\u2013d). M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 tunnetaan paremmin muodossa ”tieto on perusteltu tosi uskomus”.<\/p>\n

Klassisesta tiedon m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 seuraa, ett\u00e4 ”vaihtoehtoinen totuus” olisi k\u00e4sitteellinen mahdottomuus. Sen sijaan se seuraa seuraavista lis\u00e4oletuksista:<\/p>\n

    \n
  1. Jokaisesta asiasta on pohjimmaltaan vain yksi totuus.<\/li>\n
  2. Totuuden vastakohta ei ole toinen totuus vaan ep\u00e4totuus.<\/li>\n<\/ol>\n

    ”Vaihtoehtoinen totuus” voidaan kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s toisin. Jos jokin v\u00e4ite ja sen vastakohta ovat molemmat oikeutettuja eli molempien tueksi on yht\u00e4 vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, niit\u00e4 voidaan sanoa ”vaihtoehtoisiksi totuuksiksi”. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin ehdollinen arvostelma, sill\u00e4 jos jommankumman v\u00e4itteen tueksi saadaan vakuuttavaa lis\u00e4n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, todenn\u00e4k\u00f6isyyden vaakakuppi k\u00e4\u00e4ntyy kyseisen v\u00e4itteen puolelle.<\/p>\n

    Konkreettinen esimerkki on s\u00e4\u00e4tiedotus, joka ennustaa sadetta 50 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4. On siis yht\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ettei sada. Sataa ja ei sada ovat ”vaihtoehtoisia totuuksia”. Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kumpi ennustus on luotettavampi.<\/p>\n

    Amerikan nykyinen presidentti pit\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta kiinalaisten huijauksena ja omaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n ”vaihtoehtoisena totuutena”. H\u00e4n antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen tutkijat ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Tieteellisen tiedon valossa ilmastonmuutoksen kielt\u00e4minen on kuitenkin yht\u00e4 kaukana totuudesta kuin it\u00e4 on l\u00e4nnest\u00e4.<\/p>\n

    T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni perusteella vaihtoehtoisen totuuden k\u00e4site on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4. Jos ”vaihtoehtoisen totuuden tunkiota” k\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n kuitenkin oikein olan takaa, l\u00f6ytyyk\u00f6 sielt\u00e4 jotain arvokasta? Seuraavaa k\u00e4y ilmi.<\/p>\n

    Kertomus norsua tutkivista sokeista<\/a> havainnollistaa, miten tiedonhankinta on n\u00e4k\u00f6kulmasidonnaista. Kertomus opettaa, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulman rajallisuus johtaa helposti v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin, mittakaavavirheisiin ja liiallisiin yksinkertaistuksiin.<\/p>\n

    N\u00e4k\u00f6kulmamme on aina rajallinen ja sama asia voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 erilaisena riippuen siit\u00e4, mihin seikkaan tarkastelussa keskityt\u00e4\u00e4n ja mitk\u00e4 ovat tarkastelun v\u00e4lineet. Erilaiset, mutta yhteensopivat k\u00e4sitykset voivat siksi olla toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 osatotuuksia enemmin kuin ”vaihtoehtoisia totuuksia”.<\/p>\n

    Toisessa mieless\u00e4 ”vaihtoehtoisista totuuksista” on kyse siin\u00e4, mit\u00e4 sanotaan ”valkoiseksi valheeksi”. Paljon k\u00e4ytetty esimerkki ”valkoisesta valheesta” liittyy kysymykseen, pit\u00e4isik\u00f6 kuolemansairaalle kertoa totuus. Riippuen henkil\u00f6st\u00e4 ja tilanteesta meill\u00e4 voi olla voimakas halu ja tarve kertoa ”vaihtoehtoinen totuus” – esimerkiksi, ett\u00e4 ”aina on toivoa” tai ett\u00e4 ”ihmeit\u00e4 voi tapahtua”.<\/p>\n

    Kovin pitk\u00e4\u00e4 miinusta ei voi antaa t\u00e4llaisista rohkaisuksi tai lohdutukseksi tarkoitetuista tai oman pelon ja avuttomuuden takia esitetyist\u00e4 ”valkoisista valheista”. Ne ovat inhimillisi\u00e4. Ei ole kuitenkaan hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurvallan presidentti viljelee ”vaihtoehtoisia totuuksia” ja asettuu tiedeyhteis\u00f6\u00e4 vastaan. Sellaiset ”vaihtoehtoiset totuudet” ansaitsevat tulla tyrm\u00e4tyksi.<\/p>\n

    Matematiikassa ja ep\u00e4tarkemmissakin tieteiss\u00e4 voidaan tulla oikeaan tulokseen useampaa eri tiet\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 teiss\u00e4 ei kuitenkaan ole kyse ”vaihtoehtoisista totuuksista”, vaan eri tavoista saada samoja tuloksia.<\/p>\n

    Yhteiskuntatieteiss\u00e4 ja humanistisissa tieteiss\u00e4 voidaan tutkia ilmi\u00f6it\u00e4, jotka er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 luodaan enemmin kuin l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisia ilmi\u00f6it\u00e4 voidaan k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 eri tavoin. Esimerkiksi sosialismin k\u00e4sitteill\u00e4 rakennetaan erilaista yhteiskuntak\u00e4sityst\u00e4 kuin uusliberalismin k\u00e4sitteill\u00e4. Erilaisissa yhteiskuntak\u00e4sityksiss\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole kuitenkaan kyse ”vaihtoehtoisista totuuksista”, vaan erilaista arvoista ja poliittisista tavoitteista.<\/p>\n

    Olen yritt\u00e4nyt tarkastella suopean kriittisesti vaihtoehtoisen totuuden k\u00e4sitett\u00e4. Lopputulos on, ett\u00e4 k\u00e4teen j\u00e4\u00e4 vain k\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Se on kuin keisarin uudet vaatteet. Andersenin sadussa lapsi lausuu julki sen, mink\u00e4 aikuisetkin n\u00e4kev\u00e4t, mutta mit\u00e4 he ovat siihen menness\u00e4 kielt\u00e4ytyneet uskomasta: ”Eih\u00e4n keisarin yll\u00e4 ole lainkaan vaatteita.” George Orwellin Vuonna 1984 -kirjassa itsepetosta ja uskomusten ristiriitaa sanotaan kaksoisajatteluksi. On itsepetosta havaita yht\u00e4, mutta uskoa toista. On ristiriitaista uskoa, ett\u00e4 jokin pit\u00e4\u00e4 ja ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-68","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":321,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions\/321"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}