{"id":6558,"date":"2022-06-22T07:59:30","date_gmt":"2022-06-22T04:59:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=6558"},"modified":"2022-06-22T08:31:48","modified_gmt":"2022-06-22T05:31:48","slug":"akateemisesta-roskanpuhumisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2022\/06\/22\/akateemisesta-roskanpuhumisesta\/","title":{"rendered":"Akateemisesta roskanpuhumisesta"},"content":{"rendered":"

Julian Kirchherr<\/a>, hollantilaisen Utrecthin yliopiston tutkija ja kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamallien asiantuntija ottaa terveellisen kriittist\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 omaan tutkimusalaansa (J. Kirchherr, \u201dBullshit in the sustainability and transitions literature: A provocation\u201d. Circular Economy and Sustainability<\/em>, 2022<\/a>).<\/p>\n

Vastuullisuuteen ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 tutkitaan paljon eri tieteenalojen n\u00e4k\u00f6kulmista maailmanlaajuisesti. On periaatteessa mahdollista, ett\u00e4 tutkimus auttaa ratkaisemaan ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia. Kirchherr kuitenkin esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jopa puolet artikkeleista, joita julkaistaan tieteidenv\u00e4lisiss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen erikoistuneissa lehdiss\u00e4, on roskaa.<\/p>\n

Kirchherrin mukaan roskapuheeksi katsottavat artikkelit k\u00e4sittelev\u00e4t tyypillisesti viimeisint\u00e4 huutoa olevia muotisanoja, kuten kiertotaloutta, mutta tarjoavat vain v\u00e4h\u00e4n, jos lainkaan uutta tietoa aiheesta.<\/p>\n

Kirchherr esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tieteellinen roskapuhe voidaan jakaa seuraaviin kategorioihin:<\/p>\n

    \n
  1. Tylsien \u200b\u200bkysymysten tutkimus (boring question scholarship<\/em>): tutkitaan jo aiemmin tutkittuja kysymyksi\u00e4, joihin on jo vastattu.<\/li>\n
  2. Kirjallisuuskatsaus kirjallisuuskatsauksista (literature review of literature reviews<\/em>): artikkelit, joissa esitet\u00e4\u00e4n yhteenveto tarkasteltavaa aihepiiri\u00e4 k\u00e4sittelevist\u00e4 aiemmista julkaisuista mukaan lukien kirjallisuuskatsaukset samasta aiheesta.<\/li>\n
  3. Tutkimuksen uudelleenkierr\u00e4tt\u00e4minen (recycled research<\/em>): tutkimusta, jossa viimeisin akateeminen muotisana p\u00e4\u00e4lleliimataan muuten j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n aiempaan tutkimukseen.<\/li>\n
  4. Gradutasoinen tutkimus (master thesis madness<\/em>): surkeaa tutkimusta, jonka ei koskaan pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 vertaisarvioituun aikakauslehteen. Tutkimus voi olla surkea muun muassa siksi, ett\u00e4 se perustuu v\u00e4h\u00e4iselle empiiriselle aineistolle, soveltaa teorioita virheellisesti tai esitt\u00e4\u00e4 perusteettomia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/li>\n
  5. Ideologinen papatus (activist rants<\/em>): tutkimusta, joka perustuu aatteellisiin ja yliampuviin v\u00e4itteisiin selv\u00e4j\u00e4rkisten, empiirisesti perusteltujen argumenttien sijasta.<\/li>\n<\/ol>\n

    Kirchherin esitt\u00e4m\u00e4 luokittelu on yleisp\u00e4tev\u00e4 ja soveltuu my\u00f6s muita aihepiirej\u00e4 kuin kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 tarkastelevaan tutkimukseen. Luokittelun ensimm\u00e4inen, kenties kolmaskin, kategoria vastaa suurin piirtein sit\u00e4, mit\u00e4 kutsutaan nollatutkimukseksi<\/a>: tuloksiltaan itsest\u00e4\u00e4n tai ennalta selv\u00e4ksi.<\/p>\n

    Kirchherr kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s tieteellisen roskapuheen saamaan ansiottomaan arvonnousuun. Koska roskapuhe liittyy uusimpiin akateemisiin muotisanoihin, se ker\u00e4\u00e4 paljon viittauksia muilta tutkijoilta. Kirchherr arvioi, ett\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 monet tieteellisten aikakauslehtien p\u00e4\u00e4toimittajat hyv\u00e4ksyv\u00e4t t\u00e4llaisia artikkeleita julkaistaviksi. Sitaateilla on v\u00e4li\u00e4 akateemisen julkaisuj\u00e4rjestelm\u00e4n metriikkavetoisessa logiikassa. Siksi Kirchherr ennakoi, ett\u00e4 tieteellinen roskapuhe ei suinkaan v\u00e4hene tulevaisuudessa, vaan k\u00e4y p\u00e4invastoin.<\/p>\n

    Kirchherr itse korostaa empiirist\u00e4 tutkimusta ja uuden tiedon merkityst\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 voi kuitenkin piill\u00e4 vaara, ett\u00e4 teoreettis-k\u00e4sitteellisen tutkimuksen merkityst\u00e4 aliarvioidaan. Eri tieteenaloilla ja eri tutkimusaiheissa voidaan eri vaiheissa tarvita paljon my\u00f6s k\u00e4sitteellist\u00e4 pohjaty\u00f6t\u00e4 ja aihealuetta koskevien perusoletusten uudelleen arviointia. T\u00e4h\u00e4n liittyy englantilaisen filosofin ja teologin William Whewellin (1794\u20131866) k\u00e4sitys tieten edistymisest\u00e4.<\/p>\n

    Whewell katsoi, ett\u00e4 tieteen edistyminen rakentuu kahden peruspilarin varaan. Niit\u00e4 ovat k\u00e4sitteiden eksplikaatio ja tosiasioiden kolligaatio (engl. colligation<\/em>: yhdistelm\u00e4, liittoutuminen, yhteenliittym\u00e4).<\/p>\n

    Whewellin k\u00e4sitys oli seuraavanlainen. Jokaisella tieteenalalla on omat perusk\u00e4sitteens\u00e4. Tieteen edistyess\u00e4 nuo k\u00e4sitteet t\u00e4smentyv\u00e4t ja samalla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t, millaisia tosiasioita ker\u00e4t\u00e4\u00e4n. Tosiasioiden kolligaatio tarkoittaa tosiasioiden ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 k\u00e4sitteiden alle.<\/p>\n

    N\u00e4m\u00e4 tieteellisen tutkimuksen perusprosessit, eksplikaatio ja kolligaatio yhdistyv\u00e4t siin\u00e4, ett\u00e4 eri yhteyksist\u00e4 ker\u00e4tty informaatio ja eri l\u00e4hteist\u00e4 per\u00e4isin olevat, t\u00e4h\u00e4n saakka toisistaan irrallisina n\u00e4hdyt tosiasioiden luokat \u201dhypp\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteen\u201d. T\u00e4t\u00e4 eri yhteyksist\u00e4 muodostettujen yleistysten yhteenlankeamista Whewell kutsui konsilienssiksi (engl. consilience<\/em>: \u201dyhteen hypp\u00e4\u00e4minen\u201d, yksiin k\u00e4yminen, yht\u00e4pit\u00e4vyys, vrt. conciliation<\/em>: sovittelu, sovinto, sovitteleminen).<\/p>\n

    Whewell n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajatelleen, ett\u00e4 on kahdentyyppist\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta. Toinen koskee tosiasioiden ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 soveltuvien k\u00e4sitteiden alle (kolligaatio) ja toinen n\u00e4iden tulosten yleist\u00e4mist\u00e4 (konsilienssi). (Matti Sintonen, \u201dAlussa oli kysymys!\u201d teoksessa J. Manninen & R. Vilkko (toim.), Ajattelun v\u00e4lineet ja maailmat: kirjoituksia Jaakko Hintikan filosofiasta<\/em>, Helsinki: Gaudeamus 2009, 112.)<\/p>\n

    Ehk\u00e4 voisi ajatella, ett\u00e4 Kirchherrin morkkaama \u201dkirjallisuuskatsaus kirjallisuuskatsauksista\u201d voi parhaimmillaan palvella eri yhteyksist\u00e4 muodostettujen yleistysten yhteenlankeamista \u2013 siis Whewellin sanoin konsilienssia.<\/p>\n

    Valitettavasti Kirchherr ei anna muita konkreettisia esimerkkej\u00e4 tieteellisest\u00e4 roskasta kuin yhden oman artikkelinsa. T\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 taitavana retorisena siirtona. Vaikeneminen muista tutkijoista on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Kirchherrin artikkelin julkaisseen lehden p\u00e4\u00e4toimittaja olisi vaarantanut asemansa, jos olisi antanut kirjoittajan esitell\u00e4 \u201dmustan listansa\u201d. Kirjoittaja itse olisi polttanut sillat takanaan ja tuhonnut yhteisty\u00f6mahdollisuudet kollegoidensa kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Hurja v\u00e4ite: jopa puolet kaikesta tutkimuksesta on roskaa.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":6561,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-6558","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6558"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6558"}],"version-history":[{"count":47,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6558\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6607,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6558\/revisions\/6607"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6561"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}