{"id":6421,"date":"2022-06-08T07:54:54","date_gmt":"2022-06-08T04:54:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=6421"},"modified":"2022-08-17T11:52:08","modified_gmt":"2022-08-17T08:52:08","slug":"ikkuna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2022\/06\/08\/ikkuna\/","title":{"rendered":"Ikkuna"},"content":{"rendered":"

Maapallolla el\u00e4m\u00e4 on alkanut kerran ja jatkunut jo nelj\u00e4n miljardin vuoden ajan. Vaikka uskoisimme suurin piirtein tiet\u00e4v\u00e4mme oman kokemuksemme pohjalta, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on, el\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4rittely on osoittautunut, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ei, vaikeaksi.<\/p>\n

Biologisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan el\u00e4m\u00e4 on syntym\u00e4n ja kuoleman rajaama tila. Sellainen tila voi olla eli\u00f6ll\u00e4, kuten bakteerilla, sienell\u00e4, kasvilla tai el\u00e4imell\u00e4. Niiden tunnusmerkeiksi mainitaan itsen\u00e4isyys, vastaaminen \u00e4rsykkeisiin, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja kyky lis\u00e4\u00e4nty\u00e4.<\/p>\n

Koulujen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 monelta nuorelta kysyt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 h\u00e4n haluaa el\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00e4n. El\u00e4m\u00e4n suunnittelu ja vaihtoehtojen punninta ovat ihmisen yksinoikeus. Nuori ylioppilas pohtii el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suuntaa. Eri asia on, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin h\u00e4n on vapaa ja mit\u00e4 tapahtuu h\u00e4nest\u00e4 riippumatta.<\/p>\n

Kaikki el\u00e4m\u00e4 ei ole tietoista, mutta ihmisen lis\u00e4ksi monien muiden el\u00e4inlajien yksil\u00f6t ovat tietoisia. Tietoisuuteen vaikuttavat lukuisat fyysiset ja psyykkiset tekij\u00e4t, ja tietoisuuden aste vaihtelee valveilla ja unessa.<\/p>\n

Tietoisuuden perusedellytys on informaation ja aisti\u00e4rsykkeiden vastaanotto- ja k\u00e4sittelykyky. Tietoisuuden muita tunnuspiirteit\u00e4 ovat intentionaalisuus ja representatiivisuus. Kun katson taivaalla kiit\u00e4v\u00e4\u00e4 pilve\u00e4 tai muistelen viimeviikkoista hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynti\u00e4, tietoisuuteni suuntautuu eri kohteisiin. Suuntautuminen tapahtuu kohdetta koskevan mentaalisen representaation eli mielikuvan kautta.<\/p>\n

Tietoisuus on my\u00f6s subjektiivinen ja perspektiivinen eli erityisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta maailmaa tarkasteleva. Lis\u00e4ksi tietoisuus on laadullinen siten, ett\u00e4 se tuntuu kokemuksellisesti joltakin. Tuntuu erilaiselta sy\u00f6d\u00e4 pinaattikeittoa kuin katsoa t\u00e4ysikuuta.<\/p>\n

Ihmisen tietoisuudella voi olla monenlaisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, kuten aistimukset, el\u00e4mykset, tunteet, muistikuvat ja ajatukset. Monet ajatuksistamme ovat sanallisia, mutta ehk\u00e4 viel\u00e4 useammin kuvallisia. Puheen tai s\u00e4velm\u00e4n ajattelu on puolestaan \u00e4\u00e4nellist\u00e4, vaikka ajattelu tapahtuukin \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

Ihminen voi olla tietoinen my\u00f6s itsest\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tarkoittaa ainakin sit\u00e4, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme olevamme ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4mme ja muista yksil\u00f6ist\u00e4 erillisi\u00e4. Lis\u00e4ksi itsetietoisuuteen kuuluu tietoisuus omasta tilasta ja siit\u00e4, ett\u00e4 tuo tila kuuluu itselle. Er\u00e4iden tutkimusten mukaan itsest\u00e4\u00e4n tietoisia voivat olla my\u00f6s varikset, delfiinit, norsut ja siat<\/a>.<\/p>\n

Ihmisen tietoisuuden sis\u00e4ll\u00f6t ovat riippuvaisia ensinn\u00e4kin henkil\u00f6n kehosta, sen tilasta ja sijainnista. Tietoisuuden sis\u00e4lt\u00f6ihin vaikuttavat vahvasti my\u00f6s vallitsevat aineelliset ja henkiset olosuhteet, kulttuuri ja yhteiskunta, jossa yksil\u00f6 on kasvanut ja jossa h\u00e4n el\u00e4\u00e4. Ajattelun voimaa ja vapautta osoittaa kuitenkin se, ett\u00e4 ajattelu voi ylitt\u00e4\u00e4 ajan ja paikan rajat.<\/p>\n

Viime aikoina olen miettinyt paljon, voisiko tietoisuuden hahmottaa edes periaatteessa universaalina ja sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 riisuttuna. Tietoisuuden sis\u00e4ll\u00f6th\u00e4n ovat oman kokemuksemme mukaan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n yksil\u00f6llisi\u00e4, vaikkakaan eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 erityisen ainutlaatuisia.<\/p>\n

Universaalilla eli yleisell\u00e4 en tarkoita t\u00e4ss\u00e4 sellaista kuin Platonin \u201dmaailmansielu\u201d tai Hegelin \u201dabsoluuttinen henki\u201d, vaan pikemmin sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki eri tietoisuudet ovat vertauskuvallisesti sanottuna \u201dikkunoita\u201d johonkin. N\u00e4ist\u00e4 ikkunoista avautuu erilaisia n\u00e4kymi\u00e4 ulkoiseen ja sis\u00e4iseen todellisuuteen riippuen siit\u00e4, miss\u00e4 sijaitsemme fyysisesti, henkisesti ja yhteiskunnallisesti.<\/p>\n

N\u00e4ihin \u201dikkuna-aukkoihin\u201d perim\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6 opittuine vaikutteineen ja k\u00e4sitteineen kurovat erilaisia \u201druutuja\u201d ja \u201dlinssej\u00e4\u201d. Niiden l\u00e4pi ulkoisen ja sis\u00e4isen todellisuuden piirteet siivil\u00f6ityv\u00e4t eri aikoina eri valaistuksessa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 \u201dlinssit\u201d (mm. k\u00e4sitteet ja aatteet, tiedot ja taidot, arvot ja ihanteet) sek\u00e4 niiden kautta ilmenev\u00e4t ja niiden avulla tulkitut sis\u00e4ll\u00f6t tuottavat eri tietoisuuksien v\u00e4liset erot. Pohjimmiltaan yleist\u00e4 ja yhteist\u00e4 meiss\u00e4 ihmisiss\u00e4 on kuitenkin kyky kokea ja tulkita niin todellisuutta kuin kuvitelmaa eri muodoissaan. Ihminen on tietoisuuspiste, ja tietoisuus avautuu miljardeista ja taas miljardeista pisteist\u00e4, jotka vaeltavat eri puolilla maailmaa ja suuntautuvat milloin mihinkin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tietoisuuden yleinen piirre voisi olla samalla vastaus kysymykseen, miksi emme keskittyneess\u00e4k\u00e4\u00e4n introspektiossa eli itsetarkastelussa tavoita \u201dsielun pohjaa\u201d eli oman itseytemme ydint\u00e4, vaan on kuin tyhj\u00e4\u00e4 kaapisi. Kenties yksil\u00f6llist\u00e4 ydint\u00e4, \u201dperimm\u00e4ist\u00e4 katsojaa\u201d, ei ole olemassakaan, vaan on vain yleinen tietoisuuden kyky, joka toimii alustana ja \u201dikkunana\u201d vaihtuville sis\u00e4ll\u00f6ille. N\u00e4in on ainakin, jos uskomme postmodernisteja.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 voi olla merkityst\u00e4 my\u00f6s sille, miten ymm\u00e4rr\u00e4mme teko\u00e4lyn ja siihen mahdollisesti liittyv\u00e4n keinotietoisuuden. Teko\u00e4lyn kehitt\u00e4misen tavoitteena voisi ensisijaisesti pit\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 avustavan ja t\u00e4m\u00e4n kykyj\u00e4 vahvistavan \u201dlinssin\u201d hiomista siten, ett\u00e4 teko\u00e4ly tukee tiedollisia ja muita eettisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 pyrkimyksi\u00e4mme.<\/p>\n

Tietokonettahan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihminen, tietoinen olento, joka koneen avulla ratkaisee erilaisia teht\u00e4vi\u00e4. Tietokoneen toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4minen ei onnistu ilman k\u00e4sityst\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja tarkoituksesta (Olli Lagerspetz, \u201dOnko tietoisuus elimist\u00f6n organisaatiotaso?\u201d, Niin & n\u00e4in: filosofinen aikakauslehti<\/em>, nro 20, 1999, 5).<\/p>\n

Teko\u00e4lyn kehitt\u00e4misen ensisijaisena tavoitteena ei siis olisi itsen\u00e4isen keinotietoisuuden (tai keinoitsetietoisuuden) luominen. Emmeh\u00e4n edes tied\u00e4, mit\u00e4 tietoisuutta luotaessa olisi pohjimmaltaan tarkoitus luoda. Teko\u00e4ly\u00e4 voisi kenties verrata silm\u00e4laseihin \u2013 v\u00e4lineeseen, jota ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos tietoisuus on ikkuna, kuka sielt\u00e4 kurkistaa ja mit\u00e4 sielt\u00e4 n\u00e4kyy?<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":6422,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-6421","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6421"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6421"}],"version-history":[{"count":133,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6421\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6776,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6421\/revisions\/6776"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6421"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6421"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6421"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}