{"id":64,"date":"2017-08-09T10:34:01","date_gmt":"2017-08-09T07:34:01","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e77cd51cc07a7c7cd511e7bb71930ac6f123972397"},"modified":"2019-12-18T21:55:29","modified_gmt":"2019-12-18T19:55:29","slug":"kaikki-linkit-vievat-filosofiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/08\/09\/kaikki-linkit-vievat-filosofiaan\/","title":{"rendered":"Kaikki linkit viev\u00e4t filosofiaan"},"content":{"rendered":"
Tekniikan Maailman mukaan kaikki Wikipedia-artikkelit linkittyv\u00e4t filosofiaan.<\/div>\n

Mink\u00e4 tahansa Wikipedia-artikkelin ensimm\u00e4ist\u00e4 linkki\u00e4 klikkaamalla ja samaa toistamalla p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n lopulta artikkeliin ”Filosofia”. Yleens\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarvitaan toistakymment\u00e4 klikkausta, mutta matka voi olla my\u00f6s lyhyempi.<\/p>\n

Tekniikan Maailman<\/a> mukaan t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 toistuu erikielisiss\u00e4 Wikipedioissa ja johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Wikipedia-artikkeleissa on tapana m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 aihe viittaamalla yl\u00e4k\u00e4sitteeseen. Siirrytt\u00e4ess\u00e4 yh\u00e4 yleisempiin k\u00e4sitteisiin p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n lopulta matematiikan, tieteen tai kielen kaltaisiin hakusanoihin ja niist\u00e4 filosofiaan, joka on tieteiden \u00e4iti.<\/p>\n

Wikipedia-linkkien taustalla piilee siis k\u00e4sitehierarkia, jossa ylimp\u00e4n\u00e4 on filosofisia k\u00e4sitteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y yksiin sen k\u00e4sityksen kanssa, ett\u00e4 filosofia on alaltaan laajimpien ja merkitykselt\u00e4\u00e4n yleisimpien kysymysten tarkastelua. Sellaiset kysymykset koskevat esimerkiksi olemisen mielt\u00e4 ja merkityst\u00e4 sek\u00e4 tiedon, hyvyyden ja kauneuden luonnetta.<\/p>\n

Eri tieteenalat ovat eriytyneet filosofiasta ja toisistaan. N\u00e4in muodostuneet erityistieteet ovat saavuttaneet merkitt\u00e4vi\u00e4 ja jopa maailmankuvaa mullistavia tuloksia havaintojen ja teorioiden avulla. Sen vuoksi on aiheellista kysy\u00e4 toisin kuin Tekniikan Maailman jutussa, edustavatko filosofiset k\u00e4sitteet todellakin kaikkein yleisimpi\u00e4 ja perustavimpia k\u00e4sitteit\u00e4. Vai olisiko pikemmin niin, ett\u00e4 eri tiedon alueilla on omat perusk\u00e4sitteens\u00e4 eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kaikille aloille yhteisi\u00e4 perusk\u00e4sitteit\u00e4 olekaan?<\/p>\n

Keskiajan filosofit, kuten Tuomas Akvinolainen, puhuivat transsendentaalik\u00e4sitteist\u00e4 eli lyhyesti transsendentaaleista. Niit\u00e4 ovat oleva, yksi, tosi ja hyv\u00e4. Niiden katsottiin olevan kaikkiin mahdollisiin olioihin soveltuvia yleisk\u00e4sitteit\u00e4. Tekniikan Maailman jalanj\u00e4ljiss\u00e4 voitaisiin ehdottaa, ett\u00e4 transsendentaalien kuuluisi olla Wikipedia-linkkien p\u00e4\u00e4tepys\u00e4kkej\u00e4. Lehtijutussa kerrotaankin, ett\u00e4 linkkiketjujen loppup\u00e4\u00e4n artikkeleja ovat muun muassa ”Olevainen” ja ”Olemassaolo”.<\/p>\n

Transsendentaalit vaikuttavat kuitenkin \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n niin yleisluonteisilta ja itsest\u00e4\u00e4n selvilt\u00e4, etteiv\u00e4t ne juuri her\u00e4t\u00e4 mielenkiintoa muissa kuin filosofeissa ja kielitieteilij\u00f6iss\u00e4. Filosofi voisi sanoa, ett\u00e4 transsendentaalit ovat tiedon mahdollisuusehtoja koskevia k\u00e4sitteit\u00e4. Niill\u00e4 on siten erilainen teht\u00e4v\u00e4 kuin erityistieteiden havaintoihin tai teorioihin liittyvill\u00e4 perusk\u00e4sitteill\u00e4.<\/p>\n

Otetaan esimerkiksi Leibnizin ja Heideggerin kysymys: ”Miksi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on olevaa eik\u00e4 pikemminkin ei mit\u00e4\u00e4n?” Se on my\u00f6s monien fyysikkojen k\u00e4sittelem\u00e4 kysymys, mutta fyysikot ja filosofit tarkastelevat sit\u00e4 ja muita todellisuuden perusrakennetta koskevia kysymyksi\u00e4 eri v\u00e4lineill\u00e4. Riippuu siis muun muassa asiayhteydest\u00e4 ja tieteenalasta, mit\u00e4 ovat yleisimm\u00e4t k\u00e4sitteet.<\/p>\n

Filosofiaa voidaan luonnehtia kriittiselle ajattelulle ja argumentoinnille perustuvaksi toiminnaksi. Filosofia ei siten muodostu lopullisesta tiedosta, vaan ennemmin jatkuvasta pyrkimyksest\u00e4 k\u00e4sitteiden ja ajatusten selvent\u00e4miseen, j\u00e4rjest\u00e4miseen ja uudelleen arviointiin. N\u00e4in ymm\u00e4rrettyn\u00e4 filosofian yleisyys ei liity niink\u00e4\u00e4n kaikkien k\u00e4ytt\u00e4miin k\u00e4sitteisiin kuin ajatustottumusten kyseenalaistamiseen ja kokonaiskuvien muodostamiseen erilaisista asioista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tekniikan Maailman mukaan kaikki Wikipedia-artikkelit linkittyv\u00e4t filosofiaan. Mink\u00e4 tahansa Wikipedia-artikkelin ensimm\u00e4ist\u00e4 linkki\u00e4 klikkaamalla ja samaa toistamalla p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n lopulta artikkeliin ”Filosofia”. Yleens\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarvitaan toistakymment\u00e4 klikkausta, mutta matka voi olla my\u00f6s lyhyempi. Tekniikan Maailman mukaan t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 toistuu erikielisiss\u00e4 Wikipedioissa ja johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Wikipedia-artikkeleissa on tapana m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 aihe viittaamalla yl\u00e4k\u00e4sitteeseen. Siirrytt\u00e4ess\u00e4 yh\u00e4 yleisempiin k\u00e4sitteisiin p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-64","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":317,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions\/317"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}