L\u00e4hi\u00f6-Inno -hankkeessa yhteis\u00f6llisyys m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden v\u00e4liseksi merkitykselliseksi vuorovaikutukseksi ja ihmissuhteiksi, jotka luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteis\u00f6llisyys merkitsee siten yhteishenke\u00e4 ja koettua vuorovaikutusta ihmisten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Hankkeessa tehdyist\u00e4 haastatteluista on tunnistettavissa kolme tapaa hahmottaa ja tematisoida yhteis\u00f6llisyytt\u00e4:<\/p>\n
- \n
- Yhteisten tapahtumien ja toimintojen kautta toteutuva yhteis\u00f6llisyys (mm. makkaranpaisto ja lentopallo)<\/li>\n
- \u201dRomahtava yhteis\u00f6llisyys\u201d: nostalgia, menneisyyden muistelu ja ihannointi (\u201dennen oltiin yhteis\u00f6llisempi\u00e4\u201d)<\/li>\n
- Maahanmuuttajien yhteis\u00f6llisyys (esim. suuret perheet, yhteiset p\u00e4iv\u00e4lliset, \u00e4\u00e4nekkyys)<\/li>\n<\/ol>\n
N\u00e4iden tematisointien perusteella yhteis\u00f6llisyys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n deskriptiivinen (tosiasioita kuvaileva) k\u00e4site, vaan sill\u00e4 on my\u00f6s normatiivinen ja ihanteellinen ulottuvuus.<\/p>\n
Yhteis\u00f6n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/h4>\n
Englantilainen runoilija John Donne (1572\u20131631) esitti, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n ihminen ei ole saari, t\u00e4ydellinen itsest\u00e4\u00e4n (No man is an island entire of itself<\/em>) (Devotions upon Emergent Occasions<\/em>, Meditation<\/em> 17<\/a>). Lausuma kuvastaa yksil\u00f6n riippuvaisuutta muista ja yhteis\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyys liittyy my\u00f6s n\u00e4in\u00e4 aikoina paljon esill\u00e4 oleviin vastuullisuuden ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen<\/a> kysymyksiin. Voidaan sanoa, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisyys on olennainen osa vastuullisuuden sosiaalista ja kulttuurista ulottuvuutta.<\/p>\n
Joukon ja yhteis\u00f6n v\u00e4linen ero<\/h4>\n
Kun puhutaan yhteis\u00f6llisyydest\u00e4, voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota joukon ja yhteis\u00f6n v\u00e4liseen eroon. Joukon muodostamiseksi riitt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 tahansa satunnainen yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Esimerkiksi bussin matkustajia yhdist\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 tavoite p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille, kuka mihinkin.<\/p>\n
It\u00e4valtalaisen kirjailijan Peter Handken kirjassa Toiston pysyvyys<\/em> (Die Widerholung<\/em>, 1986) min\u00e4kertoja kuvaa tuntemaansa voimakasta yhteytt\u00e4 bussin matkustajiin, jotka ovat h\u00e4nelle tuntemattomia ja joiden kanssa h\u00e4n ei vaihda sanaakaan (s. 49\u201353). Yhteytt\u00e4 voi siis ainakin periaatteessa tuntea my\u00f6s joukon j\u00e4seni\u00e4 kohtaan.<\/p>\n
Yhteis\u00f6 on joukkoa kiinte\u00e4mpi ihmisryhm\u00e4, jonka j\u00e4senet jakavat yhdess\u00e4 sovittuja ja yhteisty\u00f6t\u00e4 vaativia tavoitteita. T\u00e4llaisia ryhmi\u00e4 ovat esimerkiksi perhe, harrastusseura ja ty\u00f6yhteis\u00f6.<\/p>\n
Yhteis\u00f6\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t siis jaetut tavoitteet, arvot ja normit. Niiden perusteella yhteis\u00f6n j\u00e4senet tiet\u00e4v\u00e4t ainakin suurin piirtein teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja vastuunsa.<\/p>\n
\u201dIhminen on yhteis\u00f6llinen el\u00e4in\u201d<\/h4>\n
Aristoteleen mukaan ihminen tavoittelee hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja on olemukseltaan yhteis\u00f6llinen el\u00e4in (kr. zoon politikon<\/em>, \u201dkaupunkivaltiossa el\u00e4v\u00e4 olento\u201d) (Politiikka<\/em> I, 2, 1253a3). Siksi hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 voi toteutua vain yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4 suhteessa toisiin ihmisiin.<\/p>\n
Ihminen haluaa olla arvostettu ja rakastettu. H\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s tarve olla merkityksellinen osa yhteis\u00f6\u00e4 ja koko yhteiskuntaa. Muun muassa siksi opiskellaan, tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 ja etsit\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia. N\u00e4m\u00e4 tarpeet esitet\u00e4\u00e4n Maslow\u2019n tarvehierarkian keskialueella.<\/p>\n
Maslow\u2019n tarvehierarkia<\/strong><\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2022\/05\/maslown-tarvehierarkia-300x241.png\")
<\/p>\nOlemme paljosta velkaa muille<\/h4>\n
Yhteis\u00f6llisen olemistapamme perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 olemme paljosta velkaa muille. Ilman vanhempia, opettajia ja valmentajia, ilman aiempia sukupolvia ja ihmiskuntaa ei meit\u00e4k\u00e4\u00e4n olisi \u2013 sellaisina kuin olemme.<\/p>\n
Monet, elleiv\u00e4t useimmat, yksil\u00f6llisin\u00e4 pit\u00e4m\u00e4mme piirteet ovat yhteis\u00f6llisesti jaettuja ja rakentuneita. Monilla muilla ihmisill\u00e4 on samoja ominaisuuksia, tietoja ja taitoja kuin meill\u00e4. Juuri siihen perustuu, ett\u00e4 niit\u00e4 ominaisuuksia on meill\u00e4kin.<\/p>\n
Meill\u00e4 on siis paljon yhteist\u00e4 ja sill\u00e4 yhteisell\u00e4 enemm\u00e4n tulevaisuutta kuin yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n yksil\u00f6ll\u00e4. Yhteist\u00e4 meille ovat ihmiskunnan tiedot ja taidot samoin kuin sen eettinen ja esteettinen perint\u00f6, arvot ja ihanteet.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyys arvona<\/h4>\n
Monet organisaatiot nime\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6llisyyden arvokseen. Yhteis\u00f6llisyys on my\u00f6s yksi Vaasan yliopiston arvoista<\/a>:<\/p>\n
- \n
- Rohkeus<\/li>\n
- Yhteis\u00f6llisyys<\/li>\n
- Vastuullisuus<\/li>\n<\/ul>\n
Yhteis\u00f6llisyys yliopiston arvona viittaa ensinn\u00e4kin siihen, ett\u00e4 tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa kannustetaan yhteisty\u00f6h\u00f6n. Yhteis\u00f6llisyys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyv\u00e4n ty\u00f6- ja opiskeluilmapiirin luomisessa. Siihen kuuluvat niin arkiset kohtaamiset k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 ja luentosaleissa kuin yliopistoyhteis\u00f6n yhteiset juhlat ja muut tilaisuudet.<\/p>\n
Tuottavuuden ja hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseksi my\u00f6s yliopistossa halutaan edist\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 (ja olemista). T\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s tunnepuolensa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen yliopistoyhteis\u00f6n j\u00e4sen voi tuntea kuuluvansa joukkoon.<\/p>\n
Ty\u00f6- ja opiskelupaikalla merkitt\u00e4v\u00e4 osa sosiaalisesta vuorovaikutuksesta on virallista (focused<\/em>) ja sill\u00e4 t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n organisaation tarkoituksen ja perusteht\u00e4vien toteuttamiseen. Ty\u00f6- ja opiskeluhyvinvoinnin kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s ep\u00e4virallinen (unfocused<\/em>) sosiaalinen vuorovaikutus.<\/p>\n
Tieteen eetos<\/h4>\n
Jos keskityt\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llisyyteen yliopiston arvona, sit\u00e4 voidaan tarkastella my\u00f6s tieteen tekemisen arvo- ja asenne-edellytysten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sosiologi Robert Merton (1910\u20132003) puolusti voimakkaasti tieteen autonomiaa ja tieteen asemaa demokraattisissa yhteiskunnissa (R. Merton, Social Theory and Social Structure: Toward the Codification of Theory and Research<\/em>, Glencoe, IL: The Free Press, 1949). Mertonin mukaan tieteen eetos eli arvot ja asennoituminen voidaan tiivist\u00e4\u00e4 seuraaviin periaatteisiin:<\/p>\n
- \n
- Universalismi<\/li>\n
- Tiedon yhteisomistus<\/li>\n
- Pyyteett\u00f6myys<\/li>\n
- J\u00e4rjestelm\u00e4llinen ep\u00e4ily<\/li>\n<\/ol>\n
N\u00e4ist\u00e4 kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 ovat tieteen yhteis\u00f6llisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta erityisen t\u00e4rkeit\u00e4. Universalismin periaatteen mukaan tieteellisten v\u00e4itteiden arvioinnin tulee perustua yleisp\u00e4teviin, tutkijan henkil\u00f6kohtaisista ominaisuuksista riippumattomiin kriteereihin. Tiedon yhteisomistusperiaatteen mukaan tieteen tulokset ovat yhteist\u00e4 julkista omaisuutta ja niiden tulisi olla kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ilman salailua. Voidaan syyst\u00e4kin sanoa, ett\u00e4 jo Merton esitti avoimen tieteen ihannetta.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyys markkinointikeinona<\/h4>\n
Yhteis\u00f6llisyyteen vedotaan my\u00f6s markkinoinnissa: yritys tai muu organisaatio haluaa antaa itsest\u00e4\u00e4n eettisen ja my\u00f6nteisen kuvan omien toimiensa edist\u00e4miseksi ja siksi mainitsee yhteis\u00f6llisyyden arvokseen.<\/p>\n
Ep\u00e4ilij\u00e4 voi kuitenkin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 organisaatiot hyvin hanakasti nime\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6llisyyden arvokseen. Ep\u00e4ilys koskee t\u00e4ll\u00f6in yhteis\u00f6llisyyden vakuuttamisen aitoutta. Suomalaisen viisauden mukaan oma kehu haisee.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyyden komponentit<\/h4>\n
Jotta yhteis\u00f6llisyyden edellytyksi\u00e4 voitaisiin tunnistaa tarkemmin esimerkiksi ty\u00f6- tai opiskelupaikalla, on syyt\u00e4 erottaa yhteis\u00f6llisyydess\u00e4 ainakin seuraavia osatekij\u00f6it\u00e4:<\/p>\n
1. Kokemus kuulluksi tulemisesta, kokemus hyvin kohdelluksi tulemisesta<\/p>\n
– eri tilanteissa<\/p>\n
– eri ihmisten kanssa tekemisiss\u00e4 ollessa<\/p>\n
2. Etiikka: toisten huomioon ottaminen<\/p>\n
– kultainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6: kohtele muita niin kuin toivoisit itse\u00e4si kohdeltavan<\/p>\n
3. Yhteenkuuluvuuden tunne<\/p>\n
– syntyy yhteisist\u00e4 hyvist\u00e4 kokemuksista, yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4 ja toisten huomioon ottamisesta<\/p>\n
4. Toiminta: yhdess\u00e4 tekemisen tavat ja muodot<\/p>\n
– pari- tai ryhm\u00e4ty\u00f6t\u00e4 vaativat ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t, yhteisty\u00f6 kumppaneiden kanssa<\/p>\n
– arkiset yhdess\u00e4 olemisen tavat kuten kokoukset ja kahvitauot, erityiset tapahtumat kuten yhteiset juhlat ja hyvinvointitapahtumat<\/p>\n
5. Tilat ja v\u00e4lineet<\/p>\n
– ty\u00f6nteon mahdollistavat ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tukevat ty\u00f6tilat ja v\u00e4lineet<\/p>\n
6. Yhteis\u00f6n j\u00e4senten tunteminen: pienen yhteis\u00f6n etu<\/p>\n
– tunnemme toisemme ainakin kasvoilta ja nimetkin voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 mieleen helpommin kuin valtavan suuressa yhteis\u00f6ss\u00e4<\/p>\n
7. Yhteis\u00f6llisyyden kulttuuri<\/p>\n
– matala hierarkia, ep\u00e4muodollisuus, yst\u00e4v\u00e4llisyys, helppo l\u00e4hesty\u00e4 muita<\/p>\n
– yhteiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja tilaisuudet<\/p>\n
Voidaan my\u00f6s erottaa yleinen ja erityinen yhteis\u00f6llisyys. Yleinen yhteis\u00f6llisyys koskee koko ty\u00f6- ja yliopistoyhteis\u00f6\u00e4 opiskelijat mukaan lukien. Erityinen yhteis\u00f6llisyys taas toteutuu omassa yksik\u00f6ss\u00e4 ja tiimiss\u00e4 tai omissa projekteissa suhteessa yhteisty\u00f6kumppaneihin ja sidosryhmiin.<\/p>\n
Kompastuskivi\u00e4<\/h4>\n
Yhteis\u00f6llisyyden kompastuskivi\u00e4 ovat puolestaan seuraavat kokemukset ja mielentilat:<\/p>\n
Kiire, ajan puute<\/p>\n
Kiinnostuksen puute<\/p>\n
– yhteisi\u00e4 tilaisuuksia kohtaan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4<\/p>\n
– erityisi\u00e4 tilaisuuksia kohtaan (esim. kahvitauot, liikunta, webinaarit, ajankohtaiskatsaukset ym.)<\/p>\n
Huonot kokemukset yhteisist\u00e4 tilaisuuksista ja aktiviteeteista<\/p>\n
Oma mielentila<\/p>\n
– esim. stressi, surut ja murheet<\/p>\n
V\u00e4symys<\/p>\n
Ujous, j\u00e4nnitys, sosiaalisten tilanteiden pelko<\/p>\n
Ty\u00f6paikan ihmissuhdeongelmat<\/p>\n
– esim. erimielisyydet, riidat, kiusaaminen<\/p>\n
Jos yhteis\u00f6llisyyden esteit\u00e4 halutaan tunnistaa ja purkaa, liikkeelle voidaan l\u00e4hte\u00e4 edell\u00e4 luetelluista. Ne voivat kuitenkin olla hyvin monitahoisia ja vaikeita k\u00e4sitell\u00e4.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 vaikeuttavat erot<\/h4>\n
Vaikka meiss\u00e4 ihmisiss\u00e4 on paljon samaa, inhimillist\u00e4 kiinnostusta ja huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t usein yksil\u00f6iden v\u00e4liset erot. Joskus erot saattavat haitata ja vaikeuttaa yhteisty\u00f6t\u00e4. T\u00e4llaisia eroja voivat olla ainakin seuraavat:<\/p>\n
Erot kielitaidossa, yhteisen kielen puute<\/p>\n
Kulttuurierot: erilaiset arvot, tavat ja perinteet<\/p>\n
Temperamenttierot<\/p>\n
Ik\u00e4ero<\/p>\n
Sukupuoliroolit?<\/p>\n
Muut rooliin ja asemaan liittyv\u00e4t erot<\/p>\n
Yhdess\u00e4 toimiminen eroista huolimatta edellytt\u00e4\u00e4 henkist\u00e4 joustavuutta ja valmiutta kohdata toinen. N\u00e4m\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 yhteis\u00f6llisi\u00e4 kykyj\u00e4.<\/p>\n
\u201d\u2026 ett\u00e4 valons\u00e4de joka p\u00e4iv\u00e4 loistaisi sieluistamme\u201d<\/h4>\n
Emme kuitenkaan aina jaksa olla yhteis\u00f6llisi\u00e4, aktiivisia ja keskustelevia. Emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voi tai osaa panostaa kaikkiin yhteis\u00f6ihin yht\u00e4 paljon.<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisiin aktiviteetteihin osallistuminen ty\u00f6ss\u00e4 tai vapaa-ajalla voi tuntua v\u00e4lill\u00e4 raskaalta. Kaikki yhdess\u00e4 tekeminen ei kiinnosta kaikkia, eik\u00e4 aina huvita osallistua yhteisiin tilaisuuksiin. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa voi kuitenkin hieman tsempata, omien voimavarojen mukaan.<\/p>\n
Yksil\u00f6t ovat kuitenkin erilaisia. Yksi on sosiaalisempi kuin toinen. Yksi on puheliaampi ja avoimempi kuin toinen. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Belgialaisen kirjailijan Maurice Maeterlinckin (1862\u20131949) mukaan \u201dainoa, mit\u00e4 meid\u00e4n on toivottava, on, ett\u00e4 valons\u00e4de joka p\u00e4iv\u00e4 loistaisi sieluistamme\u201d (Viisaus ja kohtalo<\/em><\/a>, 85, suom. Aarne Anttila, Helsinki: Karisto, 1919). Kirjailija pukee runoasuun sen, ett\u00e4 jokaisella on oma t\u00e4rke\u00e4 roolinsa toisten seurassa ja yhteis\u00f6n rakentamisessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Seuraavassa on pieni\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden merkityksest\u00e4 ja muodostumisesta.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":6352,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-6351","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"