{"id":62,"date":"2017-08-23T14:19:03","date_gmt":"2017-08-23T11:19:03","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e787f4de77c82687f411e7bab1291c267449ca49ca"},"modified":"2019-12-18T21:55:17","modified_gmt":"2019-12-18T19:55:17","slug":"vapaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/08\/23\/vapaus\/","title":{"rendered":"Vapaus"},"content":{"rendered":"
Miss\u00e4 mieless\u00e4 olet vapaa?<\/div>\n

Mieleen saattaa tulla seuraavia vastauksia. Olet sinkku. Et ole vanki. Suomi on vapaa maa. Et ole riippuvainen huumeista tai alkoholista. Sinulla on vapaa tahto – vai onko?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen kuvituksena on Eug\u00e8ne Delacroix’n maalaus ”Vapaus johtaa kansaa”. Maalaus liittyy hein\u00e4kuun vallankumoukseen Ranskassa 1830. Joukkoja johtaa vapauden jumalatar Marianne, joka on Ranskan tasavallan vertauskuva. J\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 maalaus viestii ristiriitaa: vapaus voi vaatia voima- ja pakkokeinoja – jopa v\u00e4kivaltaa – eli juuri sit\u00e4, mik\u00e4 uhkaa vapautta. Suomessa t\u00e4h\u00e4n liittyy keskustelu siit\u00e4, miksi tulisi kutsua vuoden 1918 tapahtumia: kansalaissodaksi, sis\u00e4llissodaksi vai vapaussodaksi.<\/p>\n

Vapaus on filosofinen ja poliittinen k\u00e4site, jolle on annettu historiassa monia erilaisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Vapautta on klassisesti luonnehdittu esteiden puuttumiseksi. Esimerkiksi Immanuel Kantin mukaan vapaus on vapautta pakottamisesta eik\u00e4 valtiolla ole oikeutta rajoittaa kenenk\u00e4\u00e4n vapautta muuten kuin est\u00e4\u00e4kseen t\u00e4t\u00e4 loukkaamasta toisten vapautta.<\/p>\n

My\u00f6s John Rawlsin mukaan hyv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa vallitsee mahdollisimman suuri vapaus. Se ei kuitenkaan riit\u00e4 oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Yksil\u00f6nvapauden lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon, ett\u00e4 ihmiset ovat kyvyilt\u00e4\u00e4n ja mahdollisuuksiltaan erilaisia. Yksil\u00f6iden v\u00e4liset erot liittyv\u00e4t esimerkiksi sukupuoleen, varallisuuteen, koulutustasoon, terveydentilaan ja yhteiskunnalliseen asemaan. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa yksil\u00f6iden v\u00e4liset erot otetaan huomioon niin, ett\u00e4 erot hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t erityisesti heikoimmassa asemassa olevia. Erojen huomioon ottaminen tapahtuu esimerkiksi verotuksen ja tulonsiirtojen sek\u00e4 erilaisten yhteiskunnallisten palvelujen kautta.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisesti tunnetuin poliittinen sopimus vapaudesta on YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948. Julistuksessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ihmisoikeuksien ja kansalaisten perusvapauksien v\u00e4himm\u00e4istaso, jota valtioiden tulee omassa kansallisessa lains\u00e4\u00e4d\u00f6ss\u00e4\u00e4n noudattaa. Julistuksen mukaan jokaisella ihmisell\u00e4 on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus (18. artikla). Jokaisella on my\u00f6s oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen (19. artikla). Lis\u00e4ksi kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen (20. artikla).<\/p>\n

Jean-Paul Sartre tarkasteli vapautta ihmisen olemassaolon peruskysymyksen\u00e4. H\u00e4nen mukaansa olemassaolo edelt\u00e4\u00e4 olemusta. T\u00e4ll\u00e4 Sartre tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 ei ole ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 olemusta, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4isi h\u00e4nen ajattelunsa ja etiikkansa. Ihmist\u00e4 ei siis voida ennalta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4.<\/p>\n

Ylti\u00f6p\u00e4isesti Sartre v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kukin on vapaa itse valitsemaan itsens\u00e4 ja arvonsa ja on samalla siihen my\u00f6s pakotettu. Koska mit\u00e4\u00e4n ennalta annettua ihmisolemusta ei ole, ihmiset m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t tekojensa ja valintojensa kautta ja sill\u00e4 perusteella heit\u00e4 on my\u00f6s arvioitava. T\u00e4h\u00e4n liittyy kuitenkin suunnaton vastuu, sill\u00e4 yksil\u00f6n valinta koskee koko ihmiskuntaa.<\/p>\n

Valitessani olevani tietynlainen asetun Sartren mukaan asemaan, jossa valitsen koko ihmiskunnan puolesta, sill\u00e4 periaatteessa kuka tahansa voisi valita samoin. Sartren mukaan ”koko maailma s\u00e4lyttyy minun itseni harteille” ja ”olemme vastuussa kaikesta – sen vuoksi ett\u00e4 merkityksi\u00e4 ja arvoja ei ole olemassa muuten kuin meid\u00e4n kauttamme”.<\/p>\n

\u2026<\/p>\n

Lapuan 10. filosofiap\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 keskustellaan Suomen itsen\u00e4isyyden juhlavuoteen liittyen vapauden kysymyksist\u00e4. Mit\u00e4 on vapaus, mit\u00e4 vapaus edellytt\u00e4\u00e4 ja mitk\u00e4 ovat vapauden rajat? Ent\u00e4 miten poliittinen vapaus ja kansakunnan vapaus eroavat yksil\u00f6nvapaudesta?<\/p>\n

Keskustelua viritt\u00e4\u00e4 aihepiirin suomalainen k\u00e4rkiasiantuntija Esa Saarinen. H\u00e4n on jo 1980-luvulta alkaen k\u00e4sitellyt paljon vapauden kysymyksi\u00e4. Filosofianp\u00e4iv\u00e4n esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Saarinen l\u00e4hestyy aihepiiri\u00e4 omakohtaisen arvioinnin ja el\u00e4m\u00e4nkokemuksen pohjalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miss\u00e4 mieless\u00e4 olet vapaa? Mieleen saattaa tulla seuraavia vastauksia. Olet sinkku. Et ole vanki. Suomi on vapaa maa. Et ole riippuvainen huumeista tai alkoholista. Sinulla on vapaa tahto – vai onko? T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen kuvituksena on Eug\u00e8ne Delacroix’n maalaus ”Vapaus johtaa kansaa”. Maalaus liittyy hein\u00e4kuun vallankumoukseen Ranskassa 1830. Joukkoja johtaa vapauden jumalatar Marianne, joka on Ranskan […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":315,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}