{"id":60,"date":"2017-09-20T08:08:36","date_gmt":"2017-09-20T05:08:36","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e79dc1c1f030e89dc111e7b791dd0dea9181fd81fd"},"modified":"2019-12-18T21:55:06","modified_gmt":"2019-12-18T19:55:06","slug":"nettopositiivisuus-ja-saman-perheen-muut-jasenet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/09\/20\/nettopositiivisuus-ja-saman-perheen-muut-jasenet\/","title":{"rendered":"Nettopositiivisuus ja saman perheen muut j\u00e4senet"},"content":{"rendered":"
Nettopositiivisuus on uusin tulokas kest\u00e4v\u00e4n kehityksen k\u00e4siteperheess\u00e4.<\/div>\n

Saman perheen muita j\u00e4seni\u00e4 ovat vihre\u00e4 talous, kiertotalous ja jakamisbisnes. Niill\u00e4 piirret\u00e4\u00e4n hahmoa vastuulliselle ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliselle liiketoiminnalle.<\/p>\n

Enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tuttuja ovat my\u00f6s talouslaskun (degrowth<\/em>), kohtuutalouden ja nettopositiivisuuden k\u00e4sitteet. Niit\u00e4kin yhdist\u00e4\u00e4 huoli ymp\u00e4rist\u00f6n, yhteiskuntien ja kulttuurien tulevaisuudesta. Yhteist\u00e4 on my\u00f6s pyrkimys ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen arvon luontiin tuotantoa ja kulutusta optimoimalla. N\u00e4m\u00e4 tavoitteet yhdess\u00e4 muodostavat sen, mit\u00e4 sanotaan kest\u00e4v\u00e4ksi kehitykseksi.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituilla k\u00e4sitteill\u00e4 maalataan yhteiskuntautopiaa. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita pilvilinnaa tai tuulentupaa, vaan utopia voi olla suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa. Toisella laidalla kohoaa dystopioita. Ne esitt\u00e4v\u00e4t erilaisia tuhon ja romahduksen kuvia.<\/p>\n

Lapsuuteni Suomessa 70-luvulla pel\u00e4ttiin ydinsotaa. Tuo pelko ei ole tyystin h\u00e4vinnyt, mutta nykyisin olemme enemm\u00e4n huolissamme ilmastonmuutoksesta ja maapallon ekologisesta kantokyvyst\u00e4. Silti kulutamme vuositasolla yli puolitoista kertaa enemm\u00e4n resursseja kuin maapallo ehtii uusimaan. Polttava kysymys on, miten lis\u00e4t\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hyvinvointia ilman luonnonvarojen ylikulutusta. Tuo hanke sortuu omaan mahdottomuuteensa, sanovat kriittisimm\u00e4t \u00e4\u00e4net. Optimistit puolestaan tarjoavat kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kehityksell\u00e4 tarkoitetaan ensinn\u00e4kin toimenpiteit\u00e4 nykyisten ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. Toisaalta kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n taloudellisen kasvun ehtona ja v\u00e4lineen\u00e4. Siin\u00e4 yhdistyv\u00e4t taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ekologinen ulottuvuus: ekologinen kest\u00e4vyys on yhteiskunnallisen kest\u00e4vyyden edellytys ja molemmat taas ovat kest\u00e4v\u00e4n talouskasvun ehtoja. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyy my\u00f6nteisen takaisinkytkenn\u00e4n mahdollisuus, sill\u00e4 sosiaalisesti oikein jaettu talouskasvu voi tukea yhteiskunnallista ja ekologista kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n mahdollisuuteen tarttuu nettopositiivisuus, jota markkinoidaan kansainv\u00e4lisesti nousevana liiketoiminnan suuntana. Sen perusajatus on yksinkertainen: tehd\u00e4 kokonaisuutena enemm\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 kuin pahaa. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 korjataan vahinkoja ja estet\u00e4\u00e4n lis\u00e4tuhoja. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 antaa takaisin enemm\u00e4n kuin otamme.<\/p>\n

Oras Tynkkysen ja Kati Berningerin mukaan nettopositiivinen yritys on yhteiskunnalle sit\u00e4, mit\u00e4 mehil\u00e4iset ovat ekosysteemille (Nettopositiivisuus: menestyv\u00e4n ja vastuullisen liiketoiminnan uusi taso<\/em>, Helsinki: Alma Talent, 2017). Mehil\u00e4iset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4kseen kukkien mett\u00e4. Samalla ne p\u00f6lytt\u00e4v\u00e4t kasveja, mist\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t kokonaiset ekosysteemit. Kriitikot pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 toiveajatteluna, jossa unohtuvat kasvun ekologiset ja sosiaaliset rajat. Kriitikot huomauttavat happamasti, ett\u00e4 monien suuryritysten vertauskuvaksi sopii paremmin k\u00e4ki kuin mehil\u00e4iset. K\u00e4ki on pes\u00e4loinen: se ei huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin.<\/p>\n

Tynkkynen ja Berninger havainnollistavat nettopositiivisuutta my\u00f6s yrityksen jalan- ja k\u00e4denj\u00e4lken\u00e4. Jalanj\u00e4ljell\u00e4 on totuttu kuvaamaan toiminnan haitallisia vaikutuksia ihmisille ja ymp\u00e4rist\u00f6lle. K\u00e4denj\u00e4lki on jalanj\u00e4ljen vastakohta eli my\u00f6nteinen ja hy\u00f6dyllinen vaikutus. Nettopositiivisuuden tavoitteena on pienent\u00e4\u00e4 jalanj\u00e4lki mahdollisimman pieneksi ja kasvattaa k\u00e4denj\u00e4lki mahdollisimman suureksi.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 kaupan ja teollisuuden jalanj\u00e4lke\u00e4 ei voida koskaan kutistaa olemattomiin, k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 voidaan kasvattaa periaatteessa rajattomasti. Voimme aina yritt\u00e4\u00e4 saada aikaan yh\u00e4 enemm\u00e4n hyvi\u00e4 vaikutuksia. T\u00e4m\u00e4kin on toiveajattelua, kiirehtiv\u00e4t kriitikot kertomaan.<\/p>\n

Teollisuuden ja liiketoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta innostavinta nettopositiivisuudessa on pyrkimys ratkoa maailman polttavia ongelmia tavoilla, jotka samalla parantavat yritysten kannattavuutta ja synnytt\u00e4v\u00e4t uutta liiketoimintaa. Jos siin\u00e4 onnistutaan, yritykset tuottavat kokonaisuudessaan enemm\u00e4n yhteiskunnallisia, ymp\u00e4rist\u00f6- ja taloushy\u00f6tyj\u00e4 kuin haittoja.<\/p>\n

Onko t\u00e4m\u00e4 kaikki toiveajattelua? Turhentamatta kysymyksen vakavuutta ja monitahoisuutta, siihen voidaan vastata alustavasti n\u00e4in: rohkaisu on parasta realismia, sill\u00e4 pienikin toivo on ihmisen toimintakyvylle parempi kuin toivottomuus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nettopositiivisuus on uusin tulokas kest\u00e4v\u00e4n kehityksen k\u00e4siteperheess\u00e4. Saman perheen muita j\u00e4seni\u00e4 ovat vihre\u00e4 talous, kiertotalous ja jakamisbisnes. Niill\u00e4 piirret\u00e4\u00e4n hahmoa vastuulliselle ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliselle liiketoiminnalle. Enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tuttuja ovat my\u00f6s talouslaskun (degrowth), kohtuutalouden ja nettopositiivisuuden k\u00e4sitteet. Niit\u00e4kin yhdist\u00e4\u00e4 huoli ymp\u00e4rist\u00f6n, yhteiskuntien ja kulttuurien tulevaisuudesta. Yhteist\u00e4 on my\u00f6s pyrkimys ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen arvon luontiin tuotantoa […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-60","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":313,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions\/313"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}