{"id":6,"date":"2019-12-11T07:54:04","date_gmt":"2019-12-11T05:54:04","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1ea1bdaa3898f3e1bda11ea9798c551d749fd36fd36"},"modified":"2019-12-18T21:08:05","modified_gmt":"2019-12-18T19:08:05","slug":"historia-opettaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2019\/12\/11\/historia-opettaa\/","title":{"rendered":"Historia opettaa"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Tutkijoilta hurja v\u00e4ite: historia ei ole sattuman kauppaa, vaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaista.<\/div>\n<p>Brittilehti <a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/technology\/2019\/nov\/12\/history-as-a-giant-data-set-how-analysing-the-past-could-help-save-the-future\" target=\"_blank\" title=\"The Guardian 12.11.2019\" rel=\"noopener noreferrer\">Guardian<\/a> esitteli hiljattain historian tutkimuksen uusia tuulia.<\/p>\n<p>Kasvava joukko historioitsijoita innostuu matematiikasta ja luonnontieteist\u00e4. Heid\u00e4n mukaansa eksakti mallinnus johtaa parempaan historian ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Voisiko se auttaa ihmiskuntaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n uhkaavan katastrofin?<\/p>\n<p>Yhteiskunnat kulkevat suhdanteesta toiseen ennustettavasti, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Peter Turchin (<em>Historical Dynamics: Why States Rise and Fall<\/em>, Princeton University Press, 2003). Syklit kest\u00e4v\u00e4t pari kolme vuosisataa ja huipentuvat laajoihin levottomuuksiin &#8211; kapinoista vallankumouksiin.<\/p>\n<p>Jack Goldstonen mukaan tarina menee jotenkin n\u00e4in (<em>Revolution and Rebellion in the Early Modern World<\/em>, Routledge, 2016): v\u00e4est\u00f6nkasvussa tulee vastaan piste, jossa v\u00e4kiluku ylitt\u00e4\u00e4 alueen kantokyvyn. Kansan syvien rivien elintaso laskee, mik\u00e4 ajaa heid\u00e4t kaduille mellakoimaan. Valtio yritt\u00e4\u00e4 rauhoittaa tilannetta s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelem\u00e4ll\u00e4 vuokria, mik\u00e4 iskee taloudelliseen eliittiin. Koska my\u00f6s eliitti on kasvanut ja kisaa veriss\u00e4 p\u00e4in huippuasemista, se on valmis hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n taloudellisia tappioita entist\u00e4 nihke\u00e4mmin. Siksi valtio joutuu ottamaan yh\u00e4 enemm\u00e4n velkaa pit\u00e4\u00e4kseen kansan tyytyv\u00e4isen\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n otetaan velkaa, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n on joustovaraa tulevaisuudessa. Henkitoreissaan valtio on liian heikko est\u00e4m\u00e4\u00e4n mellakoita, v\u00e4kivaltaisuuksia ja lopulta vallankumousta.<\/p>\n<p>Goldstone ehdottaa tapoja mitata kansan syvien rivien taisteluvalmiutta, eliitin keskin\u00e4ist\u00e4 kilpailua ja valtion vakavaraisuutta. N\u00e4iden kolmen suureen tuloa Goldstone kutsuu poliittisen stressin indikaattoriksi. Sen symboli on kreikan kielen \u03a8 eli psii. Goldstonen mukaan psii-arvo nousi jyrk\u00e4sti ennen Ranskan vallankumousta, Englannin sis\u00e4llissotaa, Ottomaanien valtakunnan rappeutumista sek\u00e4 Ming- ja Qing -dynastioiden v\u00e4list\u00e4 murrosta.<\/p>\n<blockquote>\n<ul>\n<li><em>Mihin historian lait perustuvat?<\/em><\/li>\n<li>Niiden katsotaan perustuvan talouden ja psykologian lakeihin sek\u00e4 valtarakenteiden ja yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen vakiomalleihin. T\u00e4llaiset lainalaisuudet voivat olla kausaalisia tai konventionaalisia eli kulttuuriin ja vakiintuneeseen tapaan perustuvia.<\/li>\n<li>Historian lakien perusmuoto on &#8221;jos a tapahtuu ja ehdot c1, c2, c3 jne. t\u00e4yttyv\u00e4t, niin b tapahtuu&#8221;.<\/li>\n<li>Historian lait eiv\u00e4t ole kuitenkaan raudanlujia. Sit\u00e4 osoittaa se, ett\u00e4 ihmiset voivat tulla tietoisiksi toimintaansa koskevista ennusteista ja t\u00e4m\u00e4n tietoisuuden vaikutuksesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toimia ennusteiden vastaisesti.<\/li>\n<li>Psykologisten lakien, kuten turvallisuuden tarpeen ja muiden perustarpeiden, pohjalla on biologisia lakeja, biologisten lakien pohjalla kemian lakeja ja kemian lakien pohjalla fysiikan lakeja. T\u00e4st\u00e4 on vain kukonaskel fysikalismiin: k\u00e4sitykseen, jonka mukaan fysiikka on perustiede ja sokkeli, jonka p\u00e4\u00e4lle rakentuvat kemia, biologia, psykologia ja sosiologia &#8211; t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/li>\n<li>Kysymys tieteiden eriytymisest\u00e4 ja tieteen ykseydest\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s historian lakien n\u00e4k\u00f6kulmasta &#8211; koskeehan se yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kehityskulkuihin liittyvien s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksien perimm\u00e4isi\u00e4 syit\u00e4 ja tekij\u00f6it\u00e4.<\/li>\n<li>Her\u00e4\u00e4 kysymys, ovatko kaikki tapahtumat edelt\u00e4vien syiden seurausta ja sill\u00e4 tavoin m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyneit\u00e4, etteiv\u00e4t voisi tapahtua mitenk\u00e4\u00e4n toisin.<\/li>\n<\/ul>\n<\/blockquote>\n<p>Goldstone my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 historian melskeiss\u00e4 sattumalla on oma osuutensa. Yksitt\u00e4iset tapahtumat, kuten sadon menetys tai naapurimaan hy\u00f6kk\u00e4ys, voivat korkean psii-arvon olosuhteissa nousta ratkaisevaan rooliin ja saada konfliktin puhkeamaan. Stressi-indikaattorin idea on yksinkertainen: vaikka ei voida tiet\u00e4\u00e4 tarkalleen, milloin kriisi puhkeaa, voidaan mitata rakenteellista painetta ja tehd\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ennusteita.<\/p>\n<p>Turchin tunnistaa lakeja ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia historiallista datasta. Apuna h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 algoritmeja, joilla voidaan tutkia ja mallintaa eri tekij\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 riippuvuutta ja vuorovaikutusta. T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa on tullut mahdolliseksi vasta viime vuosina, kun tietokoneiden laskentateho on kasvanut ja suuria historiallisia aineistoja on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n entist\u00e4 enemm\u00e4n. Kaunopuheisimmat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t historian tutkimuksen l\u00e4hestyv\u00e4n objektiivista totuutta.<\/p>\n<p>Monet historioitsijat pit\u00e4v\u00e4t kuitenkin matemaattista mallinnusta ongelmallisena. He katsovat, ett\u00e4 historiasta voidaan oppia vain esimerkkej\u00e4. Historia tutkii ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, joka on kauhean arvaamatonta.<\/p>\n<p>Siksi edelleenkin useimpien tutkijoiden mielest\u00e4 on aivan eri asia selitt\u00e4\u00e4 menneisyytt\u00e4 kuin ennustaa tulevaisuutta. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n historian tutkimus ei anna tulokseksi lakeja, joiden avulla ennustaminen olisi mahdollista.<\/p>\n<p>Kilpailevan k\u00e4sityksen mukaan matemaattisia malleja tarvitaan juuri siksi, ett\u00e4 sosiaaliset j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat niin monimutkaisia. Olennaista on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuloksena olevat lait ovat todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4, eiv\u00e4t deterministisi\u00e4.<\/p>\n<p>Historian lait j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t siis tilaa sattumalle. Se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 lait olisivat yht\u00e4 tyhj\u00e4n kanssa. Eih\u00e4n s\u00e4\u00e4ennusteiltakaan odoteta erehtym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n<p>Jos ennusteen mukaan sateen todenn\u00e4k\u00f6isyys on 80 prosenttia, moni varautuu sontsalla. Ehk\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 otat mukaan pes\u00e4pallomailan, kun v\u00e4kivaltaisen mielenosoituksen todenn\u00e4k\u00f6isyydeksi ennustetaan 80 prosenttia. Torilla tavataan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkijoilta hurja v\u00e4ite: historia ei ole sattuman kauppaa, vaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaista. Brittilehti Guardian esitteli hiljattain historian tutkimuksen uusia tuulia. Kasvava joukko historioitsijoita innostuu matematiikasta ja luonnontieteist\u00e4. Heid\u00e4n mukaansa eksakti mallinnus johtaa parempaan historian ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Voisiko se auttaa ihmiskuntaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n uhkaavan katastrofin? Yhteiskunnat kulkevat suhdanteesta toiseen ennustettavasti, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Peter Turchin (Historical Dynamics: Why States Rise and Fall, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-6","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2019\/12\/11\/historia-opettaa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2019-12-11T07:54:04+02:00\">11.12.2019<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2019\/12\/11\/historia-opettaa\/\"><img src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2019\/12\/ruokolahden_eukkoja_kirkonmaella_1887-640x360.jpg\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":249,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6\/revisions\/249"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}