Ukrainaan ei hy\u00f6k\u00e4t\u00e4. N\u00e4in Ven\u00e4j\u00e4n johdosta vakuuteltiin vain p\u00e4ivi\u00e4 ennen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Viel\u00e4 kaksi viikkoa sodan aloittamisen j\u00e4lkeenkin Ven\u00e4j\u00e4n ulkoministeri Sergei Lavrov pesi mustaa valkoiseksi ja kiisti, ett\u00e4 maansa on hy\u00f6k\u00e4nnyt Ukrainaan.<\/p>\n
Sodan logiikkaan kuuluvat my\u00f6s eufemismit, kaunistelevat kiertoilmaukset. Siten sota on \u201derikoisoperaatio\u201d ja valehtelu \u201dstrategia\u201d.<\/p>\n
Millaisena Vladimir Putin n\u00e4kee itsens\u00e4? Kenties strategian taitajana ja kutsumuksen toteuttajana, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti edist\u00e4\u00e4 oikeutettuna pit\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tavoitetta: Ven\u00e4j\u00e4n suuren kansan olemuksellisen ykseyden historiallista toteutumista. Putinin harmiksi ukrainalaiset eiv\u00e4t kukittaneet maahantunkeutujaa, vaan ryhtyiv\u00e4t voimakkaaseen vastarintaan.<\/p>\n
Putinin k\u00e4sitys Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan historiasta on sodan logiikan mukaisesti valikoivaa ja tarkoitushakuista. Siin\u00e4 suhteessa h\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 voidaan rinnastaa Donald Trumpin \u201dvaihtoehtoisiin totuuksiin\u201d<\/a>. Trump ei kuitenkaan monenmoisesta arvostelukyvytt\u00f6myydest\u00e4 huolimatta aloittanut sotaa. Ansio ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole Trumpin vaan amerikkalaisen hallinnon.<\/p>\n Olemme saaneet kuulla, ett\u00e4 ukrainalaiset ovat v\u00e4h\u00e4ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja siten osa laajaa historiallista Ven\u00e4j\u00e4n kansaa. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen Putin omaksui jo neuvostoaikaisista koulukirjoista. Niiden mukaan samaan kansojen kokonaisuuteen kuuluvat my\u00f6s valkoven\u00e4l\u00e4iset. Aljaksandr Luka\u0161enkan itsevaltaisesti hallitsema Valko-Ven\u00e4j\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen Ven\u00e4j\u00e4n vasallivaltio.<\/p>\n Putinia el\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 isoven\u00e4l\u00e4inen aate (ks. J. V. Stalin, Teokset: 5. osa, 1921\u20131923<\/em><\/a>, Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1953, s. 24\u201326, 36, 121). Sen toteuttamiseksi h\u00e4n on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n brutaalin ty\u00f6kalun: sodan ja ydinpelotteen. Niiden avulla h\u00e4n pyrkii muuttamaan valtiollisten rajojen ja kansainv\u00e4listen suhteiden arkkitehtuuria.<\/p>\n Sanotaan, ett\u00e4 pitk\u00e4aikaisten haaveiden toteuttaminen tuottaa ihmiselle suurta tyydytyst\u00e4. Onko Putin onnellinen? Voiko h\u00e4n paremmin nyt kuin ennen Ukrainan sotaa?<\/p>\n Filosofi Chris Heathwood esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 onnellisuus ja hyvinvointi ovat pohjimmiltaan subjektiivisia, yksil\u00f6n kokemuksesta riippuvaisia, eiv\u00e4t siis objektiivisia, yksil\u00f6n kokemuksesta riippumattomia (Happiness and Well-Being<\/em>, Cambridge: Cambridge University Press, 2021, 14\u201315). K\u00e4sitys vaikuttaa ensi silm\u00e4yksell\u00e4 uskottavalta.<\/p>\n Silti moni meist\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin piilo-objektivisti onnellisuuden suhteen. Moni ajattelee, tai toivoo, ett\u00e4 kukaan ei olisi aidosti tai oikeasti onnellinen, jos \u201donnelliseksi\u201d tekee se, mik\u00e4 on todellisuudessa hirve\u00e4\u00e4, j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 tai moraalitonta. Roomalaisen filosofin ja poliitikon Ciceron (106\u201343 eaa.) kerrotaan tiivist\u00e4neen n\u00e4in: \u201dHaluta sit\u00e4 mik\u00e4 ei ole sopivaa on itsess\u00e4\u00e4n mit\u00e4 onnettominta\u201d (Augustinus, De trinitate<\/em> XIII, 5).<\/p>\n Kokemuksesta kuitenkin tied\u00e4mme, ett\u00e4 lukemattomat asiat \u2013 isot ja pienet, hyv\u00e4t ja ei niin hyv\u00e4t \u2013 voivat tehd\u00e4 ihmisen onnelliseksi. Onnellisuuden aiheet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t riippuvan henkil\u00f6st\u00e4, tilanteesta ja olosuhteista.<\/p>\n Se, ett\u00e4 ihminen voi olla onnellinen tai tyytyv\u00e4inen my\u00f6s sellaisista asioista, jotka monien, ellei useimpien mielest\u00e4 ovat objektiivisesti pahoja ja kauheita, ei poista onnellisuuden ja henkisen hyvinvoinnin perimm\u00e4ist\u00e4 subjektiivisuutta. N\u00e4in Heathwood esitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Emme kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tyydy t\u00e4h\u00e4n, vaan meill\u00e4 voi olla vahva halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tai muodostaa toisenlainen k\u00e4sitys onnellisuudesta \u2013 sellainen, joka ei ole riippuvainen mielen ailahteluista, yksil\u00f6llisist\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4npiinttymist\u00e4 tai mielenterveyden j\u00e4rkkymisest\u00e4.<\/p>\n Objektiivisen onnellisuuden k\u00e4sitett\u00e4 p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokoamme eettisi\u00e4 oletuksia ja reunaehtoja, kuten sen, ett\u00e4 (eettisesti) oikea onnellisuus ei voi pohjimmaltaan perustua valheeseen tai v\u00e4kivaltaan, siis sodan logiikkaan. Voimme my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 oikea onnellisuus perustuu muiden ihmisten (ja kaikkien elollisten olentojen) huomioon ottamiseen.<\/p>\n T\u00e4llainen onnellisuus on j\u00e4\u00e4nyt Putinin historiak\u00e4sityksen ja sodan logiikan jalkoihin. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 ei kysynyt ukrainalaisilta, n\u00e4kev\u00e4tk\u00f6 he oman maansa aseman ja historian samalla tavalla kuin Ven\u00e4j\u00e4n johto.<\/p>\n \u2026<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n blogin kuvituksena on ukrainalaisen taiteilijan Ilja Repinin (1844-1930) maalaus \u201dZaporogit kirjoittavat pilkkakirjett\u00e4 Turkin sulttaanille\u201d (1891). Maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen tapahtumaan.<\/p>\n Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV vaati Zapori\u017e\u017ejan kasakoita antautuman osamanien alaisuuteen. Vaatimus oli suurisuinen ja odottamaton, sill\u00e4 kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Tarinan mukaan zaporogit l\u00e4hettiv\u00e4t sulttaanille h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4n vastauskirjeen<\/a>. Tarina lienee kuitenkin keksitty.<\/p>\n Zapori\u017e\u017ejan alue sijaitsee Dnepr-joen alajuoksulla Ukrainan it\u00e4osassa. Zapori\u017e\u017eja on Ukrainan kuudenneksi suurin kaupunki ja maan energiantuotannon ja raskaan teollisuuden t\u00e4rkeimpi\u00e4 keskuksia.<\/p>\n Dneprin \u00e4\u00e4rell\u00e4, 50 kilometri\u00e4 Zapori\u017e\u017ejasta lounaaseen sijaitsee Euroopan suurin ydinvoimala. Se joutui tulituksen kohteeksi maaliskuun alussa ja on sen j\u00e4lkeen ollut ven\u00e4l\u00e4isten hallussa. Ukraina on ilmoittanut Kansainv\u00e4liselle atomienergiaj\u00e4rjest\u00f6lle (IAEA), ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 aikoo ottaa Zapori\u017e\u017ejan ydinvoimalan valtion omistaman Rosatomin haltuun. Sama yhti\u00f6 on Fennovoiman Pyh\u00e4joen ydinvoimalahankkeen laitostoimittaja ja p\u00e4\u00e4rahoittaja. Suomalaiset ovat tekemisiss\u00e4 oikean monialayrityksen kanssa, sill\u00e4 yhti\u00f6 vastaa my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n ydinaseista.<\/p>\n Suomi liittyy maalauksen viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kudelmaan toistakin kautta. Taiteilija Ilja Repin oli ostanut vuonna 1899 naisyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Natalia Nordmannin nimiin huvilan Terijoen Kuokkalasta<\/a>. Kyl\u00e4 sijaitsee Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen it\u00e4osassa. Vuonna 1917 Suomen rajan sulkeuduttua Repin j\u00e4i Suomeen huvilalleen. H\u00e4nell\u00e4 ei kuitenkaan ollut koskaan Suomen kansalaisuutta. Vaikka Lenin pyysi Repini\u00e4 takaisin Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle, h\u00e4n ei koskaan astunut Neuvostoliiton maaper\u00e4lle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sotaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sodan logiikalla. Siihen kuuluvat uhkaus, h\u00e4m\u00e4ys ja vahingoittaminen.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":5773,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-5771","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"