My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla el\u00e4nyt Ambrogio Lorenzetti (1290-1348) oli italialainen taidemaalari, joka kuului Sienan koulukuntaan. H\u00e4n maalasi \u201dHyv\u00e4n ja huonon hallinnon allegoriat\u201d -nimisen freskon l\u00e4hes 700 vuotta sitten (1338-1339).<\/p>\n
Kuvassa n\u00e4kyy freskon osa \u201dHyv\u00e4n hallinnon vaikutukset kaupungissa\u201d. N\u00e4emme kauniin kaupungin ja sen hyvin rakennetut talot. Etualalla ihmiset k\u00e4yv\u00e4t kauppaa ja hoitavat asioitaan siivosti.<\/p>\n
Jos haluat n\u00e4hd\u00e4 freskon paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, sinun pit\u00e4\u00e4 matkustaa Sienan kaupungintalolle. Kaupunki sijaitsee Keski-Italiassa Toscanassa.<\/p>\n
Maalaus kuvaa \u201dhyveellisen prinssin\u201d ja yleisemmin hyv\u00e4n hallinnon piirteit\u00e4. Maalauksen muissa osissa kuvataan muun muassa onnettomuuksia, jotka koituvat hyv\u00e4n hallinnon laiminly\u00f6nnist\u00e4.<\/p>\n
Maalauksen tarkoitus oli valistaa Sienan asukkaita ja kaupunginvaltuustoa rauhan ja hyvinvoinnin l\u00e4hteist\u00e4. Taustalla oli pedagoginen ajatus samaan tapaan kuin keskiaikaisten kirkkojen freskoissa: kuva puhuu enemm\u00e4n kuin tuhat sanaa.<\/p>\n
Pari sataa vuotta aiemmin Johannes Salisburylainen (1120-1180) piti moraalikasvatusta keskeisen\u00e4 edellytyksen\u00e4 hyv\u00e4lle hallinnolle. Siihen liittyy Salisburylaiselta per\u00e4isin oleva lista \u201dhyveellisen prinssin\u201d ominaisuuksista, jotka my\u00f6s Lorenzetti tunsi (P. Rosanvallon, Good Government: Democracy beyond Elections<\/em>, Harvard University Press, Cambridge 2018, s. 210-211).<\/p>\n Salisburylaisen mukaan \u201dhyveellisen prinssin\u201d eli hyv\u00e4n hallinnon ja hyv\u00e4n virkamiehen ominaisuuksia ovat oikeudenmukaisuus, itsekuri, jalomielisyys, kunniallisuus ja n\u00f6yryys. Itsekurissa on kyse yhteisen edun ajamisesta ja oman edun syrj\u00e4\u00e4n laittamisesta. Jalomielinen on se, joka osoittaa henkist\u00e4 suuruutta eik\u00e4 hermostu pikkuasioista. Kunniallisuus taas viittaa rehellisyyteen ja eettisesti oikeaan toimintaan.<\/p>\n Salisburylaisen mainitsemat hyveet ovat j\u00e4\u00e4neet viime aikoina pimentoon niin kotimaan kuin kansainv\u00e4lisenkin politiikan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4, kun taas niiden vastakohdat paistattelevat parrasvaloissa ja huomion keskipisteen\u00e4. Politiikassa rehottavat oman ja ryhm\u00e4edun ajaminen, ahdasmielisyys, h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6myys ja ylimielisyys. Kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut ovat itsekin havahtuneet eduskunnassa ja valtuustosaleissa pidettyjen puheenvuorojen ep\u00e4kunnioittavaan s\u00e4vyyn, johon on otettu mallia sosiaalisesta mediasta ja nettikeskusteluista.<\/p>\n Salisburylaisen per\u00e4\u00e4nkuuluttamalle hyv\u00e4n hallinnon etiikalle on edelleen tilausta. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi kansanedustaja tai suurvallan presidentti voi saavuttaa sit\u00e4 suuremman suosion mit\u00e4 kauempana h\u00e4n on Salisburylaisen mainitsemista hyveist\u00e4.<\/p>\n Tullakseen valituksi poliittiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse olla tunnettu taidoistaan, kyvyist\u00e4\u00e4n tai koetellusta kansalaiskunnosta. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on saada n\u00e4kyvyytt\u00e4 – vaikkapa sitten rumalla k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4 ja piittaamattomuudella. T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4\u00e4n on demokratian rappiota, johon voivat langeta niin kansalaiset kuin heid\u00e4n edustajansakin.<\/p>\n El\u00e4mme valtiomuodossa, jossa vaaleilla valitun edustajan ei tarvitse olla valikoitu<\/em> sanan sivistykseen ja asiantuntemukseen viittaavassa merkityksess\u00e4, vaan edustaja voi edustaa mit\u00e4 tahansa \u00e4\u00e4nest\u00e4jiens\u00e4 korvasyyhyn mukaisia ajattelu- ja k\u00e4yt\u00f6stapoja – jopa niit\u00e4 kaikkein huonoimpia ja ajattelemattomimpia (Rosanvallon 2018, s. 212-215). Sanovat populismiksi.<\/p>\n Salisburylaisen listassa on kuitenkin paljon tuttua. Jo 1500 vuotta aiemmin Platon (427-347 eaa.) esitteli Valtio<\/em>-teoksessaan kardinaalihyveet, joita ovat viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja itsehillint\u00e4. Platon asetti ne ihannevaltionsa perushyveiksi, mutta ei uskonut kansanvaltaan. Sittemmin meit\u00e4 demokratian yst\u00e4vi\u00e4 on tullut paljon, vaikka se ei olekaan t\u00e4ydellinen valtiomuoto eik\u00e4 takaa, ett\u00e4 oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan aina niin kuin pit\u00e4isi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eettiset arvot ovat hyv\u00e4n hallinnon kulmakivi\u00e4 ja kompastuskivi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":568,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-564","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"