{"id":5522,"date":"2022-04-13T08:31:55","date_gmt":"2022-04-13T05:31:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=5522"},"modified":"2022-04-13T08:33:48","modified_gmt":"2022-04-13T05:33:48","slug":"ihmiskunnan-kehitys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2022\/04\/13\/ihmiskunnan-kehitys\/","title":{"rendered":"Ihmiskunnan kehitys"},"content":{"rendered":"

Psykologi Steven Pinker listaa erilaisia ihmisen hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 asioita: pitk\u00e4ik\u00e4isyys, terveys, ravinto, varallisuus, rauha, turvallisuus, yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet, tieto ja onnellisuus (Enlightment Now<\/em>, New York: Viking, 2018). Monet elleiv\u00e4t useimmat ihmisten pit\u00e4v\u00e4t mainittuja asioita hyvin\u00e4 ja tavoiteltavina. Pinker j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin listan perustelut ja asioiden v\u00e4liset riippuvuudet satunnaisten huomioiden varaan. H\u00e4n keskittyy todistelemaan, ett\u00e4 ihmiskunta on kehittynyt.<\/p>\n

Kehitys on positiivisesti ladattu k\u00e4site; muutoksen k\u00e4site olisi neutraalimpi. Muutos voi olla my\u00f6nteist\u00e4, kielteist\u00e4 tai vastakohtien v\u00e4lill\u00e4 olevaa. Muutoksen laadun arviointiin vaikuttaa paljon se, mist\u00e4 tai kenen n\u00e4k\u00f6kulmasta asiaa tarkastellaan.<\/p>\n

Jos ihmiskuntaa koskevia muutoksia tarkastellaan mahdollisimman yleiselt\u00e4 kannalta, \u201dlintuperspektiivist\u00e4\u201d, mutta viritt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n Pinkerin tavoin my\u00f6nteisesti, heikkouksia kuitenkaan unohtamatta, mit\u00e4 erityisesti voisi nostaa esiin?<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on oma kolmen kohdan listani asioista, joiden suhteen ihmiskunta on ottanut pitki\u00e4 askelia eteenp\u00e4in, mutta v\u00e4list\u00e4 my\u00f6s taka-askelia. Korostan, ett\u00e4 my\u00f6nteisest\u00e4 muutoksesta huolimatta n\u00e4ihinkin asioihin liittyy monia ongelmia, rajoituksia ja keskener\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n

Tieteellinen tieto<\/h4>\n

Tieteen ja tekniikan kehitys on pitk\u00e4\u00e4n ollut huimaa ja kiihtyv\u00e4\u00e4. Kuka tiet\u00e4\u00e4, onko rajuin kiihdytys jo n\u00e4hty monella tieteenalalla? Tieteen edistymisen voi kenties kouriintuntuvimmin todeta luonnontieteiss\u00e4 ja niit\u00e4 soveltavilla aloilla, tekniikassa ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4.<\/p>\n

Uusia t\u00e4rkeit\u00e4 havaintoja on kuitenkin tehty ja havainnot mahdollistavia k\u00e4sitteit\u00e4 ja teorioita kehitetty my\u00f6s yhteiskuntatieteiss\u00e4 ja humanistisissa tieteiss\u00e4. Ymm\u00e4rr\u00e4mme enemm\u00e4n ja monia asioita ymm\u00e4rr\u00e4mme entist\u00e4 paremmin. Lis\u00e4\u00e4ntynyt ymm\u00e4rrys ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siirry k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, mit\u00e4 osoittavat jatkuvat psykososiaaliset ja yhteiskunnalliset ongelmat.<\/p>\n

Tieteellinen tutkimus on avannut Pandoran lippaan. Tieteen ja tekniikan kehityksen sek\u00e4 niiden ruokkiman talouskasvun my\u00f6t\u00e4 on syntynyt uusia vakavia, maailmanlaajuisia ongelmia \u2013 hyvinvoinnin suurta kokonaiskasvua kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Suuria ongelmia ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden v\u00e4heneminen ja yhteiskuntien v\u00e4linen tuhoisa resurssikilpailu, joka on osittain my\u00f6s Ukrainan sodan taustalla.<\/p>\n

Tiedett\u00e4, teknologiaa ja talouskasvua tarjotaan l\u00e4\u00e4kkeeksi niiden itsens\u00e4 synnytt\u00e4miin kielteisiin sivuvaikutuksiin. Asetelma on mutkikas ja vaikea, ja ongelmien ratkaiseminen edellytt\u00e4isi kaiken muun resursoinnin ja yhteiskuntien kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi suuria tutkimuspanostuksia. Onko panostuksiin varaa ja syntyyk\u00f6 tuloksia riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti?<\/p>\n

Erilaisten perinteiden ja ajattelutapojen tuntemus<\/h4>\n

Yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin liittyy vahvasti erilaisten kulttuurien, perinteiden ja aatevirtausten tuntemus. Sellainen voi olla pinnallista tai syv\u00e4llist\u00e4.<\/p>\n

Kulttuurien v\u00e4linen vuorovaikutus on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Erilaisten perinteiden ja ajattelutapojen kohtaamisia \u2013 my\u00f6s yhteent\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4 ja h\u00e4vi\u00e4misi\u00e4 \u2013 ja monenmoista vuorovaikutusta on ollut viimeisen 50 vuoden aikana enemm\u00e4n kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Sit\u00e4 kutsutaan globalisaatioksi.<\/p>\n

Perinteet ovat muovautuneet, eriytyneet ja sulautuneet yhteen. Kaupank\u00e4ynti, tiedonv\u00e4litys ja turismi ovat n\u00e4ytelleet globalisaatiossa avainrooleja. Monikulttuurisia avioliittoja on enemm\u00e4n kuin koskaan ennen, samoin kuin monentasoista tietoisuutta eri tavoista ja kulttuureista.<\/p>\n

Kulttuurisesta rikkaudesta ammennetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n. Siit\u00e4 osoituksena \u2013 joidenkin mielest\u00e4 vesittyneen\u00e4 sellaisena \u2013 ovat etniset ravintolat ja maailmanmusiikki.<\/p>\n

Asialla on my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa. Pienet kulttuurit ja perinteet ovat entist\u00e4 vahvemmin isompien puristuksessa. Kulttuurien kohtaaminen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 auvoista, vaan voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s monenlaista kitkaa, vastustusta ja sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Avarakatseisuuden vanavedess\u00e4 uivat kapeakatseisuus ja nurkkakuntaisuus. Onpa k\u00e4ynyt niinkin, ett\u00e4 syrjint\u00e4 ja \u00e4\u00e4riajattelu ovat voimistuneet.<\/p>\n

Tasa-arvo ja yhteiskunnallinen suvaitsevaisuus<\/h4>\n

Sukupuolten tasa-arvo on ottanut sadassa vuodessa suuria harppauksia eteenp\u00e4in monissa maissa, my\u00f6s Suomessa, mutta matkalla ollaan edelleen. Sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen tasa-arvo on edistynyt lyhyemm\u00e4n aikaa ja pienemmin askelin. Monissa maissa sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen kohtelu on edelleen t\u00f6rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Taantumista on tapahtunut siell\u00e4, miss\u00e4 uskonnollinen autoritaarisuus tai poliittinen totalitarismi on saanut tai s\u00e4ilytt\u00e4nyt jalansijaa. Liberaaliin ja moniarvoiseen yhteiskuntaan sopii huonosti, ett\u00e4 eettisiss\u00e4 ja ihmiskuvaa koskevissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4k\u00e4\u00e4n vedottaisiin muuhun kuin j\u00e4rkiper\u00e4iseen harkintaan, tieteen tuloksiin ja yhdess\u00e4 hyv\u00e4ksyttyihin arvoihin. Eri traditioiden oppeihin ja perinn\u00e4iss\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin nojaaminen ei k\u00e4y p\u00e4ins\u00e4 demokratioissa, joissa lainas\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tulee olla j\u00e4rkiper\u00e4isesti perusteltua, laajasti keskustelua ja yleisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ongelmaksi voi muodostua, ett\u00e4 oman erityisen perinteens\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta ja l\u00e4ht\u00f6kohdista todellisuutta tarkasteleva ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnusta tutkimukseen ja demokraattiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon perustuvia ratkaisuja, vaan pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 harhaisina ja turmeltuneina. T\u00e4llaisiin tilanteisiin ei liene parempaa neuvoa kuin k\u00e4rsiv\u00e4llisyys ja demokratian puolustaminen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miss\u00e4 suhteessa ihmiskunta on kehittynyt?<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":5523,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-5522","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5522"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5522"}],"version-history":[{"count":94,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6019,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5522\/revisions\/6019"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5523"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}