{"id":551,"date":"2020-03-02T14:18:56","date_gmt":"2020-03-02T12:18:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=551"},"modified":"2020-03-08T17:28:58","modified_gmt":"2020-03-08T15:28:58","slug":"syvaekologia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2020\/03\/02\/syvaekologia\/","title":{"rendered":"Syv\u00e4ekologia"},"content":{"rendered":"

Se vahvistaa k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset ovat laatu- ja kustannustietoisia. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla keskityt\u00e4\u00e4n aatteellisen kiistelyn sijasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioihin ja ty\u00f6ntekoon. Suomalaiset ottavat demokratian itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4 ja hoitavat ty\u00f6ns\u00e4 eleett\u00f6m\u00e4sti. Kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n viel\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset liikkuvat mielell\u00e4\u00e4n luonnossa, on koossa koko joukko kansallisen stereotypian perusaineksia.<\/p>\n

Vuosikymmeni\u00e4 sitten er\u00e4\u00e4n sukulaiseni kuolinilmoitus alkoi sanoilla ”kallis mieheni”. Lesken sanat antoivat koiranleuoille aiheen p\u00e4ivitell\u00e4 miehen juomiseen kulunutta rahaa. Kotitalon portaiden alusta oli t\u00e4yttynyt juoduista viinapulloista. Laurilla oli kuitenkin syd\u00e4n paikallaan ja h\u00e4n s\u00e4ilytti hyv\u00e4ntuulisuutensa my\u00f6s juovuksissa. Lauri kertoi mielell\u00e4\u00e4n sotakokemuksistaan, mutta vaikeni taisteluista. Yksi h\u00e4nen kertomuksistaan meni n\u00e4in:<\/p>\n

Jatkosodassa olin Terijoella. Sen hiekkas\u00e4rk\u00e4t olivat kuin Rivieralla, eik\u00e4 Suomessa ole toista sen vertaa. Hiekkas\u00e4rkkien muisto kalpenee kuitenkin toisen Terijoki-kokemuksen rinnalla. \u00d6isin korsussamme liikkui kissankokoisia rottia. Ne kirskuttelivat hampaitaan, ja pime\u00e4n tultua saattoi tuntea, miten rottien kyljet viistiv\u00e4t jalkaa. Rotat s\u00f6iv\u00e4t er\u00e4\u00e4lt\u00e4 haavoittuneelta korvan, kun t\u00e4m\u00e4 oli liian heikkona eik\u00e4 kyennyt puolustamaan itse\u00e4\u00e4n. Kun aamu valkeni, miehen korva oli poissa.<\/em><\/p>\n

Luonto n\u00e4ytt\u00e4ytyi Terijoella kauniina ja kauheana. Sellaisista kokemuksista kumpuaa syv\u00e4ekologian luontokeskeinen el\u00e4m\u00e4nymm\u00e4rrys. Lauri ei olisi sanonut itse\u00e4\u00e4n syv\u00e4ekologiksi, vaikka arvostikin luontoa eik\u00e4 ajanut autoa tai edes arpajaisista voittamaansa mopoa.<\/p>\n

Jotta syv\u00e4ekologia asettuisi ristivaloon, j\u00e4tet\u00e4\u00e4n Terijoki ja luodaan silm\u00e4ys syv\u00e4ekologian vastakohtaan, pinnalliseen ekologiaan. Pari sanaa siit\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ajatteli norjalainen Arne Naess (1912-2009), syv\u00e4ekologian perustaja (”Pinnallinen ja syv\u00e4llinen, pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ekologialiike” teoksessa M. Oksanen & M. Rauhala-Hayes (toim.), Ymp\u00e4rist\u00f6filosofia<\/em>, Helsinki: Gaudeamus, 1999, s. 138-144).<\/p>\n

Naess kuvasi pinnallista ekologiaa taisteluksi saastumista ja luonnonvarojen hupenemista vastaan. Hyvi\u00e4 tavoitteita, eik\u00f6 vain?<\/p>\n

Naess n\u00e4ki niiss\u00e4 kuitenkin ongelmia. Pinnallisen ekologian periongelma on sama kuin Set\u0161uanin hyv\u00e4ll\u00e4 ihmisell\u00e4 Brechtin n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4: on halu tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, mutta saadaan aikaan vain pahaa.<\/p>\n

Ilmastomuutoksen aikakaudella ihmisille ja yrityksille tarjotaan paljon ratkaisuja, joiden nettovaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6lle ovat parhaimmillaankin ep\u00e4selv\u00e4t. Kysymysmerkkej\u00e4 piirtyy esimerkiksi biopolttoaineiden, s\u00e4hk\u00f6autojen ja, yll\u00e4tys yll\u00e4tys, musiikin suoratoiston<\/a> eteen.<\/p>\n

Niiden kyseenalaisuus ei johdu vain luultua suuremmasta ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksesta, vaan ennen kaikkea pinnallisuudesta. Sit\u00e4 edustaa toiveajattelu, ett\u00e4 mist\u00e4\u00e4n ei tarvitse luopua eik\u00e4 kulutusta v\u00e4hent\u00e4\u00e4, jos vain k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uusinta tekniikkaa.<\/p>\n

On my\u00f6s helppo sulkea silm\u00e4t silt\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6t ja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kulutusta ja uusia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 toisaalla. T\u00e4llaista pinnallisuutta syv\u00e4ekologia pit\u00e4\u00e4 tuhoisana.<\/p>\n

Syv\u00e4ekologian mukaan luonnolla ja sen monimuotoisuudella on itseisarvo. Kuulostaa sympaattiselta ja h\u00e4m\u00e4r\u00e4lt\u00e4: itseisarvon k\u00e4site on sumuinen kuin pelto kev\u00e4taamuna. Poikkeuksen tekee matematiikka, jossa itseisarvoksi sanotaan luvun et\u00e4isyytt\u00e4 lukusuoran nollasta. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on kirkas kuin keskip\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Muissa yhteyksiss\u00e4 selvint\u00e4 on se, mit\u00e4 itseisarvo ei ole: jos jokin on itseisarvo, se ei ole vain v\u00e4line jonkin muun ja halutumman tavoittelemiseksi.<\/p>\n

Itseisarvosta ajatellaan my\u00f6s, ett\u00e4 sellainen on jollain ihan itsest\u00e4\u00e4n, luonnostaan tai automaattisesti, eik\u00e4 vasta sitten, kun joku keksii antaa sille arvon. T\u00e4m\u00e4 sopii huonosti yhteen sen k\u00e4sityksen kanssa, ett\u00e4 arvot ovat kulttuurituotteita ja sellaisina ihmisten antamia ja m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4.<\/p>\n

Itseisarvoiksi mainitaan sellaisia ominaisuuksia kuin tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Niill\u00e4 voi kuitenkin olla my\u00f6s v\u00e4linearvoa. Riippuu tarkoituksesta ja n\u00e4k\u00f6kulmasta, mik\u00e4 on itsess\u00e4\u00e4n arvokasta ja mik\u00e4 taas hy\u00f6dyn tavoittelun v\u00e4lineen\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4. Yksi ja sama ominaisuus voi olla molempia.<\/p>\n

Oikeudenmukaisuutta moni pit\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n arvokkaana ominaisuutena niin Maijalle kuin suomalaiselle yhteiskunnalle, mutta ei pane pahakseen, jos Maija tai Suomi pit\u00e4\u00e4 huolta my\u00f6s omasta edustaan. Eri arvot, kuten oma etu ja oikeudenmukaisuus, eiv\u00e4t siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sulje pois toisiaan, vaan niit\u00e4 voidaan yritt\u00e4\u00e4 sovittaa yhteen.<\/p>\n

Syv\u00e4ekologian mukaan kaikkien olentojen itseisarvosta seuraa, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 ei ole oikeutta tyydytt\u00e4\u00e4 toissijaisia tarpeitaan muiden lajien ensisijaisten tarpeiden kustannuksella. Kaikkien olentojen ensisijainen tarve on pysy\u00e4 hengiss\u00e4 ja el\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Syv\u00e4ekologian mukaan kaikille el\u00e4ville olennoille kuuluu yht\u00e4l\u00e4inen oikeus el\u00e4\u00e4 ja kukoistaa. Naess kuitenkin my\u00f6nsi, ett\u00e4 realistinen el\u00e4m\u00e4ntapa edellytt\u00e4\u00e4 jonkin verran tappamista ja alistamista. Emme anna rotan purra tai hyttysen pist\u00e4\u00e4, vaan teemme sille jotain.<\/p>\n

Oikeutta kukoistukseen ei kuitenkaan ole perusteltua rajata vain ihmisiin. Kumppanuus muiden el\u00e4m\u00e4nmuotojen kanssa on inhimillisenkin el\u00e4m\u00e4nlaadun paras tae.<\/p>\n

Syv\u00e4ekologia tunnustaa el\u00e4m\u00e4n arvon kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan ja ohjaa el\u00e4m\u00e4n suojelemiseksi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kulutusta. Siit\u00e4 aukeaa henkinen raja maahan, jota pidettiin jo menetettyn\u00e4 kuin Terijokea. Maan nimi on Kohtuullisuus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen kieless\u00e4 kuvataan el\u00e4m\u00e4n arvoa ja elinkustannuksia samalla sanalla: kallis.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":552,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-551","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=551"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":679,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/551\/revisions\/679"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=551"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=551"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=551"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}