{"id":54,"date":"2017-12-13T10:00:36","date_gmt":"2017-12-13T08:00:36","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e7dfdbb3efb0f2dfdb11e78216ddb40d2ba908a908"},"modified":"2019-12-18T21:54:23","modified_gmt":"2019-12-18T19:54:23","slug":"utelias-yliopistossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2017\/12\/13\/utelias-yliopistossa\/","title":{"rendered":"Utelias yliopistossa"},"content":{"rendered":"
Olen ollut tutkijana vaihtelunhaluinen ja lent\u00e4nyt aiheesta toiseen.<\/div>\n

Pitemp\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 aiheessa viipyily olisi tuottanut paremman tuloksen. Vai olisiko sittenk\u00e4\u00e4n? Se voidaan kyseenalaistaa. Niin tai n\u00e4in, k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden lis\u00e4ksi monet muut seikat kuten \u00e4ly, onni ja ahkeruus vaikuttavat tutkimusty\u00f6n tuloksellisuuteen.<\/p>\n

Yliopistojen kolmannelle teht\u00e4v\u00e4lle, yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle on englannin kieless\u00e4 ytimek\u00e4s ilmaus: public intellectuals<\/em>. Julkisten intellektuellien teht\u00e4v\u00e4 on auttaa esiin ihmisiss\u00e4 piilevi\u00e4 \u00e4lyllisi\u00e4 ja eettisi\u00e4 voimavaroja sek\u00e4 rakentaa erilaisista t\u00e4rkeist\u00e4 aiheista valaisevia ja innostavia kokonaisn\u00e4kemyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n perusty\u00f6kaluja ovat puhe, keskustelu ja yleistajuiset kirjoitukset. Vaihtelunhaluinen uteliaisuus palvelee loistavasti n\u00e4iden ty\u00f6kalujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Uteliaisuuden l\u00e4hik\u00e4site on tiedonjano. Se on tieteen ja tutkimuksen perusponnin. Tieteellisen tiedon taustalla on toki paljon muitakin intressej\u00e4. Esimerkiksi taloudellisten ja tuotannollisten intressien ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse olla ristiriidassa uteliaisuuden ja tiedonhalun kanssa. Ne kuitenkin paimentavat tiedonhalua tiettyyn suuntaan. Lis\u00e4ksi yliopiston johto toivoo, ett\u00e4 tutkijoiden tiedonhalu suuntautuisi yliopiston strategiassa ilmaistuun suuntaan.<\/p>\n

Havainnollistakaamme rajoituksetonta tiedonhalua ympyr\u00e4ll\u00e4. Muut tieteellist\u00e4 tutkimusta viritt\u00e4v\u00e4t motiivit rajaavat tuosta ympyr\u00e4st\u00e4 erilaisia sektoreita. Yksi t\u00e4m\u00e4n sektoroitumisprosessin ty\u00f6kalu on yliopistojen profiloituminen, jossa eri yliopistoille yritet\u00e4\u00e4n leikata omat tutkimukselliset ja koulutukselliset siivunsa kuin voileip\u00e4kakusta.<\/p>\n

Jos aloitteleva tieteentekij\u00e4 tuntee tiedonhalun aavan ympyr\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 haltioitumisen huimausta, profiloituminen ja vaikuttavuusodotukset paimentavat h\u00e4net nopeasti ”oikeaan” tiede- ja yliopistopoliittiseen asentoon. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 tieteen vapauden rajoittamista ei pid\u00e4 dramatisoida. Kukaan ei kuitenkaan voisi tutkia kaikkea. Monet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset seikat – sek\u00e4 tutkijaan itseens\u00e4 liittyv\u00e4t (kuten tiedot ja taidot) ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat resurssit – rajaavat tutkimuskohteiden valintaa joka tapauksessa.<\/p>\n

Tieteentekij\u00f6iden tutkimusaihevalintaan on aina vaikuttanut my\u00f6s akateeminen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6, omat opettajat ja tutkijakollegat. T\u00e4m\u00e4 on er\u00e4\u00e4nlaista luonnollista profiloitumista. Akateemista kotia voi toki – ainakin periaatteessa – vaihtaa, mihin jopa kannustetaan. Akateemista liikkuvuutta harjoitetaan kuitenkin yleens\u00e4 niin, ett\u00e4 selke\u00e4 yhteys entiseen osaamiseen ja tutkimuskokemukseen s\u00e4ilyy. Ani harva tutkija vaihtaa omaa tutkimussuuntaansa radikaalisti.<\/p>\n

Uutta tiedett\u00e4v\u00e4\u00e4 on kuitenkin niin paljon, ett\u00e4 kapeallakin sektorilla riitt\u00e4\u00e4 tutkittavaa. Jos tiedonhalun ympyr\u00e4n ala on teoriassa \u00e4\u00e4ret\u00f6n, tuon ympyr\u00e4n mink\u00e4 tahansa sektorin ala on my\u00f6s \u00e4\u00e4ret\u00f6n. Huoli tutkimusaiheiden kaivon tyhjiin ammentamisesta on t\u00e4ss\u00e4 katsannossa aiheeton.<\/p>\n

Uteliaisuudella ja tiedonhalulla on my\u00f6s yhteiskunnallista merkityst\u00e4. Tiedonhalu voi kukoistaa liberaalissa demokratiassa, kun taas yksinvalta ja keskusjohto mielell\u00e4\u00e4n suitsivat tiedonhalua. Nyky\u00e4\u00e4n tuota suitsimista kutsutaan sanakikkailleen profiloinniksi. Samalla kun opetusministeri\u00f6ss\u00e4 on puhuttu yliopistojen autonomian lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, ministeri\u00f6n ruuvi on kirist\u00e4nyt tuota vapautta kuin paraskin viisivuotispolitbyroo.<\/p>\n

\u2026<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 pohdintoja on viritt\u00e4nyt Martin Heideggerin k\u00e4sitys uteliaisuudesta. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 ihmiselle on ominaista t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 havaitsemiseen. ”Kutsumme sit\u00e4 uteliaisuudeksi” (Oleminen ja aika<\/em> \u00a7 36).<\/p>\n

Pari vuosituhatta aiemmin Aristoteles oli samoilla linjoilla. H\u00e4nen mukaansa ”kaikki ihmiset tavoittelevat luonnostaan tiet\u00e4mist\u00e4” (Metafysiikka<\/em> I.1, 980a21).<\/p>\n

Heidegger lis\u00e4\u00e4 (jonkun mielest\u00e4 ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en), ett\u00e4 uteliaisuus haluaa vain havaita, ei ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 havaitsemaansa. T\u00e4llainen uteliaisuus etsii uutta vain hyp\u00e4t\u00e4kseen jo seuraavaan. Toisaalta Heidegger luonnehtii uteliaisuutta maailman valtaan j\u00e4tt\u00e4ytymiseksi. T\u00e4m\u00e4 kielikuva saa uteliaisuuden kuulostamaan hyvin romanttiselta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen ollut tutkijana vaihtelunhaluinen ja lent\u00e4nyt aiheesta toiseen. Pitemp\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 aiheessa viipyily olisi tuottanut paremman tuloksen. Vai olisiko sittenk\u00e4\u00e4n? Se voidaan kyseenalaistaa. Niin tai n\u00e4in, k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden lis\u00e4ksi monet muut seikat kuten \u00e4ly, onni ja ahkeruus vaikuttavat tutkimusty\u00f6n tuloksellisuuteen. Yliopistojen kolmannelle teht\u00e4v\u00e4lle, yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle on englannin kieless\u00e4 ytimek\u00e4s ilmaus: public intellectuals. Julkisten intellektuellien teht\u00e4v\u00e4 on auttaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-54","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":310,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions\/310"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}