{"id":4972,"date":"2021-11-10T07:51:10","date_gmt":"2021-11-10T05:51:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=4972"},"modified":"2022-11-02T16:07:36","modified_gmt":"2022-11-02T14:07:36","slug":"yliopiston-hiilijalanjalki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/11\/10\/yliopiston-hiilijalanjalki\/","title":{"rendered":"Yliopiston hiilijalanj\u00e4lki"},"content":{"rendered":"<p>Laskelma viitoittaa tiet\u00e4 hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseen. Sama kaiku on askelten muissakin suomalaisissa korkeakouluissa. Ne ovat sopineet opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n kanssa hiilineutraaliustavoitteista.<\/p>\n<h4>Hiilineutraali 2030<\/h4>\n<p>Korkeakoulut t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 menness\u00e4, osa jo nopeammin. Tavoitteeseen sitoutuvat my\u00f6s <a href=\"https:\/\/www.unifi.fi\/viestit\/kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-teesit\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI<\/a> ja <a href=\"https:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2020\/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene<\/a>.<\/p>\n<p>Hiilineutraalius tarkoittaa, ett\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niit\u00e4 voidaan sitoa hiilinieluihin. Hiilinieluja ovat mets\u00e4maa, puusto ja suot sek\u00e4 merien ja muiden vesist\u00f6jen pintakerrokset.<\/p>\n<h4>Hiilijalanj\u00e4lkilaskenta<\/h4>\n<p>Hiilijalanj\u00e4ljen laskenta yleistyy vauhdilla, mutta yliopistoista on toistaiseksi saatavilla melko v\u00e4h\u00e4n vertailukelpoista tietoa. Vertailu edellytt\u00e4isi, ett\u00e4 laskennassa on otettu huomioon samat p\u00e4\u00e4st\u00f6luokat samalla tavalla.<\/p>\n<p>Er\u00e4\u00e4t suomalaiset yliopistot sis\u00e4llytt\u00e4v\u00e4t hiilijalanj\u00e4lkilaskelmaansa my\u00f6s opiskelija- ja henkil\u00f6kuntalounaista aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t sek\u00e4 kodin ja kampuksen v\u00e4lisist\u00e4 matkoista aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Toiset yliopistot eiv\u00e4t sis\u00e4llyt\u00e4 laskelmaansa n\u00e4it\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, koska niiden ajatellaan perustuvan henkil\u00f6kohtaisiin ja yliopistosta riippumattomiin valintoihin. N\u00e4in ajateltiin my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, joka teki Vaasan yliopiston laskelman.<\/p>\n<p>Korkeakoulujen hiilijalanj\u00e4lkilaskennan periaatteista ja yhten\u00e4ist\u00e4misest\u00e4 keskustellaan aktiivisesti UNIFI:ssa, Arenessa ja korkeakoulujen <a href=\"https:\/\/wiki.eduuni.fi\/display\/csctuha\/Finn-ARMA-verkosto\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Finn-ARMA -verkostossa<\/a> (<em>Finnish Association of Research Managers and Advisors<\/em>). Keskusteltavana on my\u00f6s korkeakoulujen osake-, rahasto- ja muiden sijoitusten hiilijalanj\u00e4ljen mittaaminen ja sis\u00e4llytt\u00e4minen laskelmiin.<\/p>\n<p>Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 alettiin laskea ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa viime syksyn\u00e4. Tarkasteltavana olivat vuoden 2019 p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Mallia otettiin tavoista, joilla hiilijalanj\u00e4lki oli laskettu Turun yliopistossa ja Oslon yliopistossa. Mallia otettiin sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen luokittelusta ett\u00e4 laskentaperiaatteista.<\/p>\n<h4>Kasvihuonekaasuprotokolla<\/h4>\n<p>K\u00e4ytetyin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten laskemiseen kehitetty standardi on <a href=\"https:\/\/ghgprotocol.org\/sites\/default\/files\/standards\/ghg-protocol-revised.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">GHG Protocol<\/a> (<em>Greenhouse Gas Protocol<\/em>) eli Kasvihuonekaasuprotokolla. My\u00f6s Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4ljen laskennassa seurattiin Kasvihuonekaasuprotokollaa. Siin\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t jaetaan kolmeen luokkaan:<\/p>\n<p>Scope 1 -luokkaan kuuluvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t, joihin organisaatio voi suoraan vaikuttaa ja joita se voi helpoimmin itse kontrolloida. P\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 organisaation oman toiminnan seurauksena.<\/p>\n<p>Scope 2 -luokkaan kuuluvat tuotannon ja muun toiminnan ep\u00e4suorat ostoenergiaan liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n kulutuksesta.<\/p>\n<p>Scope 3 -luokkaan kuuluvat tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet p\u00e4\u00e4st\u00f6t eli kaikki ep\u00e4suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Niit\u00e4 ovat muun muassa j\u00e4te- ja vesihuolto sek\u00e4 tavaroiden hankinnan ja kuljetusten p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n<p>Vaasan yliopiston laboratorioista (VEBIC, Technobothnia) syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja yliopiston pakettiauton p\u00e4\u00e4st\u00f6t kuuluvat Scope 1 -luokkaan. Yliopistokampuksen ja -kiinteist\u00f6jen s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n kulutus kuuluu Scope 2 -luokkaan. Suurin osa Vaasan yliopiston p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 kuuluu Scope 3 -luokkaan.<\/p>\n<h4>Vaasan yliopiston p\u00e4\u00e4st\u00f6t vuonna 2019: 1 321 494 kg CO<sub>2<\/sub>-ekv.<\/h4>\n<p>Laskennan tulokseksi saatiin, ett\u00e4 vuonna 2019 Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lki oli noin 1,3 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa, ett\u00e4 kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on ilmaistu kuin ne olisivat kaikki hiilidioksidia.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-4996\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/10\/vaasan-yliopiston-hiilijalanjalki-2019-229x300.png\" alt=\"\" width=\"400\" height=\"523\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/10\/vaasan-yliopiston-hiilijalanjalki-2019-229x300.png 229w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/10\/vaasan-yliopiston-hiilijalanjalki-2019-783x1024.png 783w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/10\/vaasan-yliopiston-hiilijalanjalki-2019-768x1005.png 768w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/10\/vaasan-yliopiston-hiilijalanjalki-2019.png 1076w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/>Laskelmassa suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteet olivat hankinnat (43 %), matkustaminen (22 %) ja kiinteist\u00f6t (16 %). Hankintoihin sis\u00e4ltyv\u00e4t laitteet, huonekalut, toimistotarvikkeet ja paperi. Niiden suuri osuus vuoden 2019 laskelmassa selittyy informaation kokoamiseen ja tilastointitapaan liittyvill\u00e4 seikoilla.<\/p>\n<p>L\u00e4hivuosina on odotettavissa, ett\u00e4 Vaasan yliopistossa suurimpia ovat kiinteist\u00f6ist\u00e4, lounasruokailuista ja hankinnoista aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Hankintojen osuuden odotetaan olevan 25\u201330 prosentin luokkaa.<\/p>\n<h4>P\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hennystavoitteet<\/h4>\n<p>Koronaepidemian my\u00f6t\u00e4 et\u00e4ty\u00f6skentely lis\u00e4\u00e4ntyi ja matkustaminen v\u00e4heni radikaalisti. Vastaavasti matkoista aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t radikaalisti vuosina 2020 ja 2021. Toimivien et\u00e4yhteyksien avulla lent\u00e4misest\u00e4 ja muusta matkustamisesta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t voidaan jatkossakin pit\u00e4\u00e4 alemmalla tasolla kuin vuonna 2019.<\/p>\n<p>Tavoitteena voisi olla, ett\u00e4 matkustamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t jopa 30\u201350 prosenttia vuoteen 2030 menness\u00e4 vuoteen 2019 verrattuna. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista, jos et\u00e4osallistumista suositaan silloin, kun se on mahdollista ja j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Matkustamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 leijonanosa, noin 80 prosenttia tulee lent\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Vaasan yliopiston kampushankeen my\u00f6t\u00e4 tilank\u00e4ytt\u00f6 tehostuu ja l\u00e4mmitett\u00e4vi\u00e4 neli\u00f6it\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n. Kampushankkeeseen liittyen on suunnitteilla my\u00f6s uusi energiaj\u00e4rjestelm\u00e4, jolla voitaisiin tuottaa uusiutuvaa energiaa yli oman tarpeen. Jo vuoteen 2024 menness\u00e4 l\u00e4mm\u00f6nkulutuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6t on mahdollista saada nollaan, jos siirryt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4\u00e4n kaukol\u00e4mp\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Vaasan yliopistossa j\u00e4tehuoltoa ja puhtaanapitoa sek\u00e4 ruokailua koskeva p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite voisi olla parinkymmenen prosentin luokkaa vuosikymmen loppuun menness\u00e4 verrattuna vuoden 2019 tasoon. T\u00e4h\u00e4n on t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 sopimuskumppaneiden kanssa muun muassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ruokah\u00e4vikki\u00e4 ja muuta j\u00e4tett\u00e4. Kirjastossa jo suositaan s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 aineistoja ja suuntaus jatkuu vahvana.<\/p>\n<h4>P\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio<\/h4>\n<p>P\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio tarkoittaa hyvityst\u00e4, joka ostetaan tai toteutetaan korvauksena aiheutuneista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Suomalaiset korkeakoulut etsiv\u00e4t yhdess\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioon liittyvi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n<p>Kompensaatiot, kuten metsityshankkeet ja investoinnit muihin hiilinieluihin, ovat kuitenkin vasta vihonviimeinen keino tiell\u00e4 hiilineutraaliuteen. Ensisijaisia keinoja ovat kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen, energian ja luonnonvarojen s\u00e4\u00e4st\u00e4minen sek\u00e4 kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen uusiutuvalla energialla. On my\u00f6s mahdollista hankkia sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden hiilijalanj\u00e4ljen on valmistaja tai myyj\u00e4 jo kompensoinut.<\/p>\n<p>Joku saattaisi ehdottaa, ett\u00e4 korkeakoulujen tuottama uusi tieto ja osaaminen pit\u00e4isi lukea kasvihuonekaasujen kompensaatioksi. Ongelmana on, ett\u00e4 uuden tiedon ja osaamisen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysvaikutusta voi olla hyvin vaikea, ellei mahdotonta, laskea: v\u00e4hennys, jos sit\u00e4 on, tapahtuu usein ep\u00e4suorasti ja mahdollisesti vasta vuosikymmenten kuluttua.<\/p>\n<p>Yhdenlainen tieto ja osaaminen, kuten v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isen teknologian kehitt\u00e4minen ja entist\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n kulutukseen tyytyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan edist\u00e4minen, voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kaikki uusi tieto ja osaaminen ei kuitenkaan vaikuta n\u00e4in. Voi k\u00e4yd\u00e4 niinkin, ett\u00e4 uuden tiedon avulla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 yht\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun taas toisaalla hiilijalanj\u00e4lki vain kasvaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vaasan yliopisto on mitannut hiilijalanj\u00e4lkens\u00e4 vuonna 2019.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":4974,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-4972","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/11\/10\/yliopiston-hiilijalanjalki\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2021-11-10T07:51:10+02:00\">10.11.2021<\/time><\/a><\/span><span class=\"comment-count\">1<\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/11\/10\/yliopiston-hiilijalanjalki\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/10\/kevat-1903-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/10\/kevat-1903-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2021\/10\/kevat-1903-320x180.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4972"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4972"}],"version-history":[{"count":108,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4972\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7292,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4972\/revisions\/7292"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4972"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4972"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4972"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}