{"id":49,"date":"2018-02-21T07:21:23","date_gmt":"2018-02-21T05:21:23","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e816c70e96361c16c711e897100b1ffd1bee72ee72"},"modified":"2019-12-18T21:53:59","modified_gmt":"2019-12-18T19:53:59","slug":"kalevalan-ihmiskuva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2018\/02\/21\/kalevalan-ihmiskuva\/","title":{"rendered":"Kalevalan ihmiskuva"},"content":{"rendered":"
Kalevala on suomalaisen tiedon ja taidon ylistyslaulu ja V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen sen sankari ja puolijumala.<\/div>\n

V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen sanan mahti on raudan mahtia suurempi<\/h4>\n

Nykyisin kai sanottaisiin, ett\u00e4 internetiin kytketty p\u00e4\u00e4telaite on aseista mahtavin, sill\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tiedonsiirtoon. V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on tiet\u00e4j\u00e4, runonlaulaja ja kanteleen soittaja – ei kuningas tai sotasankari kuten monien muiden maiden sankarit. T\u00e4h\u00e4n kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Kalevalan mukaan pienen kansan voima piilee tiedossa ja taidossa, ei muiden hallitsemisessa tai asevoimassa.<\/p>\n

Seuraavassa on esimerkki V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen opetuksista. H\u00e4n varoittaa nuorisoa ”kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta” – siis arvostamasta liikaa aineellista rikkautta (37. runo). Ohje ei n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti koske senioreita, sill\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen itse l\u00e4htee Pohjolaan ry\u00f6st\u00f6retkelle. T\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n paradoksaalista, vaan V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen vain toimii toisin kuin opettaa – huonoin seurauksin. Aika inhimillist\u00e4 vai mit\u00e4?<\/p>\n

V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on yksin\u00e4inen, Ilmattaresta vanhana miehen\u00e4 syntynyt. H\u00e4n joutuu monenlaisiin seikkailuihin etsiess\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkumppania. Siit\u00e4 on my\u00f6s Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru -maalaus saanut aiheensa. Nyttemmin ”me too” -kampanjan my\u00f6t\u00e4 tuo maalaus on niitt\u00e4nyt huonoa mainetta. Muistan er\u00e4\u00e4n tuttavani kiinnitt\u00e4neen huomiota maalauksen ongelmiin jo vuosia sitten. Silloin en ymm\u00e4rt\u00e4nyt kritiikin pointtia. Nyt ymm\u00e4rr\u00e4n.<\/p>\n

V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on kyvykk\u00e4\u00e4n ja toimeliaan seniorin perikuva kuin ET-lehdest\u00e4. H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nuorelle Joukahaiselle kaapin paikan ja laulaa h\u00e4net suohon. Silti V\u00e4in\u00e4m\u00f6inenkin ep\u00e4onnistuu monissa yrityksiss\u00e4\u00e4n, kuten Joukahaisen siskon Ainon ja Pohjolan tytt\u00e4ren vaimoksi saamisessa. My\u00f6s Sammon ry\u00f6st\u00f6 menee pieleen.<\/p>\n

V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen itkee ja ilmaisee suruaan ja murhettaan l\u00e4hes koomisissa m\u00e4\u00e4rin. Runoelman lopussa h\u00e4n poistuu vaskiveneell\u00e4 ennustaen, ett\u00e4 viel\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tarvitaan uuden Sammon saattajana, uuden p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja uuden soiton soittajana.<\/p>\n

Ilmarinen: ihminen ja taikavoimainen huippuosaaja<\/h4>\n

Ilmarinen on myyttinen sepp\u00e4. H\u00e4nen ansioihinsa luetaan jopa taivaankappaleiden takominen. Kalevalassa h\u00e4n on kuitenkin melko inhimillinen hahmo. Muiden tavoin h\u00e4n tavoittelee onnellista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja aviopuolisoa. T\u00e4m\u00e4 on yleisemminkin leimallista Kalevalan sankareille. Heid\u00e4n tavoitteensa ovat aineelliseen hyvinvointiin, avioitumiseen ja muiden arvostukseen liittyvi\u00e4. Ei mit\u00e4\u00e4n uutta auringon alla!<\/p>\n

Toisaalta on merkille pantavaa, ett\u00e4 Ilmarinen takoo Sammon vasta, kun h\u00e4nelle luvataan palkkiona upea Pohjolan tyt\u00e4r puolisoksi. Ilmarinen ei n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti ole kiinnostunut rikkauksista sin\u00e4ns\u00e4, vaikka osaakin valmistaa niit\u00e4 tekev\u00e4n myllyn. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n seuraa V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen ohjetta varoa aineellisia houkutuksia.<\/p>\n

Kullervon synkk\u00e4 tarina<\/h4>\n

Eppu Normaalin ”Murheellisten laulujen maa” on huvin\u00e4ytelm\u00e4 verrattuna Kalevalan synkimp\u00e4\u00e4n kertomukseen. Samaan runoelmaan on mahdutettu veljesviha, joukkosurma, kosto, sukurutsa ja itsemurha. Untamo h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 veljens\u00e4 Kalervon suvun ja ottaa mukaansa vain Kalervon raskaana olevan vaimon. T\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 lapsen, joka nimet\u00e4\u00e4n Kullervoksi. Vaikka Kullervossa on ainesta hyv\u00e4\u00e4n, tapahtumien py\u00f6rre vie h\u00e4net pimeyteen ja perikatoon. Jo pienen\u00e4 lapsena Kullervo on yliluonnollisen voimakas ja uhoaa kostoa vanhempiensa puolesta. Untamo yritt\u00e4\u00e4 murhata Kullervon, mutta ep\u00e4onnistuu aikeissaan. Kullervo myyd\u00e4\u00e4n orjaksi Ilmariselle, jonka vaimo piinaa Kullervoa leipomalla kiven leiv\u00e4n sis\u00e4\u00e4n. Kullervo taas vannoo kostoa ja vaimo saa surmansa. Kullervo pakenee ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perheens\u00e4 – yll\u00e4tys, yll\u00e4tys – vahingoittumattomana. H\u00e4n viettelee er\u00e4\u00e4n tyt\u00f6n, mutta havaitsee t\u00e4m\u00e4n my\u00f6hemmin omaksi siskokseen. Sisko tappaa itsens\u00e4. Kullervo puolestaan tuhoaa Untamolan ja surmaa Untamon suvun. Kotiin palattuaan Kullervo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perheens\u00e4 kuolleena. Murhen\u00e4ytelm\u00e4 sinet\u00f6ityy, kun Kullervo tappaa itsens\u00e4. Siin\u00e4 on urheiluseura Joutsenon Kullervolla esikuvaa kerrakseen.<\/p>\n

”\u00c4idit vain, nuo toivossa v\u00e4kev\u00e4t”<\/h4>\n

Lauri Viidan Alfhild-runon avauss\u00e4e kuvaa osuvasti Kalevalan \u00e4itej\u00e4. Kalevalan suuria naishahmoja ovat Lemmink\u00e4isen \u00e4iti ja Louhi, Pohjolan em\u00e4nt\u00e4. Kalevalassa \u00e4idit ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa neuvonantajina ja kuuntelijoina. Kaikki keskeiset sankarit keskustelevat \u00e4itiens\u00e4 kanssa. Sen sijaan isien per\u00e4\u00e4n ei huudella. Lemmink\u00e4isen tarinassa \u00e4idin t\u00e4rkeys korostuu muita enemm\u00e4n. \u00c4iti varoittaa ja neuvoo poikaansa, joka ei n\u00e4ist\u00e4 puheista tunnu juuri v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n. Louhella taas on yliluonnollisia kykyj\u00e4. H\u00e4n osaa esimerkiksi muuntautua Kokko-linnuksi ja varastaa taivaan valot vuoren sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ateenasta V\u00e4in\u00f6l\u00e4\u00e4n<\/h4>\n

Kaiken kaikkiaan Kalevalan hahmoista piirtyy kuva, jossa peri-inhimilliset pyrkimykset yhdistyv\u00e4t huippuosaamiseen erityistaidoissa kuten runonlaulussa, kanteleen soitossa ja raudan taonnassa. T\u00e4ss\u00e4 katsannossa Kalevalan sankarit muistuttavat kreikkalaisia ja roomalaisia jumalia, jotka yliluonnollisista kyvyist\u00e4\u00e4n huolimatta ovat keskin\u00e4isiss\u00e4 suhteissaan ja kiistoissaan hyvin ihmism\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Ihmisen heikkouteen kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s Eino Leino, joka Kalevalan teemoihin viitaten kysyy:<\/p>\n

Miks meill\u00e4 kaikki kaunis tahtoo kuolta
ja suuri surkastua alhaiseen?
Miks meill\u00e4 niin on monta mielipuolta?
Miks v\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 kanteleen?<\/p><\/blockquote>\n

Leino murehti kulttuurin ja hengen valon hiipumista siin\u00e4, miss\u00e4 nyky-Suomessa ollaan huolissaan koulutustason laskusta. Viel\u00e4 tarvitaan uuden Sammon saattajia, uuden p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4ji\u00e4 ja uuden soiton soittajia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalevala on suomalaisen tiedon ja taidon ylistyslaulu ja V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen sen sankari ja puolijumala. V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen sanan mahti on raudan mahtia suurempi Nykyisin kai sanottaisiin, ett\u00e4 internetiin kytketty p\u00e4\u00e4telaite on aseista mahtavin, sill\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tiedonsiirtoon. V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen on tiet\u00e4j\u00e4, runonlaulaja ja kanteleen soittaja – ei kuningas tai sotasankari kuten monien muiden maiden sankarit. T\u00e4h\u00e4n kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-49","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":305,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions\/305"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}