{"id":48,"date":"2018-03-07T10:45:52","date_gmt":"2018-03-07T08:45:52","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e821e3f1445fb221e311e8a7ad273155b4c562c562"},"modified":"2019-12-18T21:53:53","modified_gmt":"2019-12-18T19:53:53","slug":"sisatoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2018\/03\/07\/sisatoissa\/","title":{"rendered":"Sis\u00e4t\u00f6iss\u00e4"},"content":{"rendered":"
Omien arvojen, asenteiden ja uskomusten tunnistaminen voi menn\u00e4 pieleen.<\/div>\n

Voi tuntua uskomattomalta, mutta erehtyv\u00e4isyys on niin inhimillist\u00e4, ett\u00e4 se koskee my\u00f6s sis\u00e4ist\u00e4 todellisuuttamme ja k\u00e4sityst\u00e4 omasta itsest\u00e4mme. Emme siis ole erehtyv\u00e4isi\u00e4 vain itsest\u00e4mme riippumattomissa kysymyksiss\u00e4, vaan voimme lukea v\u00e4\u00e4rin my\u00f6s omia mielentilojamme. T\u00e4m\u00e4 on huono uutinen muun muassa mielipidekyselyjen tekij\u00f6ille. Mist\u00e4 tutkija voisi tiet\u00e4\u00e4, vastataanko h\u00e4nelle totuudenmukaisesti, jos vastaaja ei itsek\u00e4\u00e4n voi olla siit\u00e4 varma? Tutkijan on oletettava hyv\u00e4ntahtoisesti, ett\u00e4 vastaajat tuntevat itsens\u00e4 ja omat ajatuksensa luotettavasti ja ovat sit\u00e4 paitsi vilpitt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

Vastaajien hyv\u00e4 itsetuntemus ei ole kuitenkaan vain tutkijan oletus, vaan useimmat, elleiv\u00e4t kaikki meist\u00e4 katsovat olevansa etuoikeutetussa asemassa suhteessa omiin asenteisiinsa ja uskomuksiinsa. Uskomme tiet\u00e4v\u00e4mme varmasti ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, mit\u00e4 itse ajattelemme ja mit\u00e4 mielt\u00e4 olemme. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on pakko luottaa itseens\u00e4 ja uskoa my\u00f6s siihen, mit\u00e4 muut kertovat omista aikeistaan ja ajatuksistaan. Toivomme muiden suhtautuvan itseemme samoin. Silti voidaan kysy\u00e4, miksi sis\u00e4inen maailmamme olisi poikkeus, jos muuten olemme erehtyv\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyys<\/h4>\n

Olen muutamassa aiemmassa blogikirjoituksessani k\u00e4sitellyt monivieh\u00e4ttyneisyydeksi ristim\u00e4\u00e4ni asennetaipumusta.<\/p>\n

Subjektiivinen globaali monivieh\u00e4ttyneisyys<\/a> (12.2.2014)
Poliittiset asenteet ja monivieh\u00e4ttyneisyys<\/a> (27.8.2014)
Monivieh\u00e4ttynyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n\u00e4<\/a> (3.2.2016)
Vangin dilemma<\/a> (17.2.2016)
Monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 voi tutkia empiirisesti<\/a> (2.3.2016)<\/p><\/blockquote>\n

Nyt esittelen monivieh\u00e4ttyneisyyteen uuden n\u00e4k\u00f6kulman, jota en ole ottanut aiemmin huomioon: Monivieh\u00e4ttyneell\u00e4 voi olla puutteellinen k\u00e4sitys omista haluistaan, uskomuksistaan ja aikomuksistaan. Monivieh\u00e4ttynyt voi siis olla henkil\u00f6, jonka ”sis\u00e4inen asenneanturi” on rikki tai toimii arvaamattomasti.<\/p>\n

Jos jotakuta sanotaan monivieh\u00e4ttyneeksi, se voi tuntua h\u00e4nest\u00e4 mukavalta ja imartelevalta. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 monivieh\u00e4ttynyt ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n helposti suvaitsevaksi, avarakatseiseksi ja monipuoliseksi – siis joksikin hyv\u00e4ksi, ellei per\u00e4ti kiitett\u00e4v\u00e4ksi. N\u00e4in olen ainakin itse ajatellut.<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyys voi kuitenkin olla my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlainen puute tai h\u00e4iri\u00f6. T\u00e4t\u00e4 ideaa voi soveltaa yleisemminkin ihmisten haluja, mieltymyksi\u00e4 ja tavoitteita koskevaan tutkimukseen – vaikkapa psykologiassa ja markkinoinnissa. Voidaan kysy\u00e4, mist\u00e4 henkil\u00f6n sis\u00e4iset asenneristiriidat pohjimmiltaan johtuvat. Henkisest\u00e4 aktiivisuudesta vai laiskuudesta, harkitsevaisuudesta vai sen puutteesta, vahva- vai heikkotahtoisuudesta?<\/p>\n

Kerratkaamme kuitenkin ensin monivieh\u00e4ttyneisyyden peruspiirteet. Monivieh\u00e4ttyneisyys viittaa kilpailevien vaihtoehtojen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielenkiintoon, jota henkil\u00f6 kokee valintatilanteessa. Monivieh\u00e4ttyneen mielest\u00e4 vastakkaiset ja jopa kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaiset vaihtoehdot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yht\u00e4 hyvilt\u00e4 ja kannatettavilta. H\u00e4nt\u00e4 voivat siten vet\u00e4\u00e4 puoleensa esimerkiksi niin vasemmistolaiset kuin oikeistolaiset arvot, niin degrowth-ajattelu kuin pyrkimys talouskasvuun ja niin s\u00e4\u00e4st\u00e4minen kuin tuhlaaminenkin. Eri vaihtoehtojen yht\u00e4l\u00e4inen puoleensavet\u00e4vyys voi perustua moniin eri tekij\u00f6ihin, kuten vaihtoehtojen objektiivisiin ominaisuuksiin, tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen vaihtoehtojen eroista ja vaihtoehtoihin liittyvist\u00e4 riskeist\u00e4 tai valitsijan tarpeisiin ja arvoihin.<\/p>\n

Harhaiset k\u00e4sitykset omista uskomuksista<\/h4>\n

Lis\u00e4ksi – ja t\u00e4t\u00e4 en ole ottanut aiemmin huomioon – monivieh\u00e4ttyneisyys voi liitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 meill\u00e4 on toisinaan harhaisia tai vinoutuneita k\u00e4sityksi\u00e4 haluistamme, uskomuksistamme ja aikomuksistamme (Vaaja 2017, 14-15). Sydney Shoemakerin (1994) mukaan kyky tiet\u00e4\u00e4 luotettavasti omat uskomuksensa on j\u00e4rkiper\u00e4isen toimijuuden ennakkoehto. Ellet tied\u00e4, mit\u00e4 uskot, et my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pysty huolehtimaan siit\u00e4, ett\u00e4 otat uskomuksiasi koskevat todisteet ja perusteet asianmukaisesti huomioon (Burge 1996, Vaaja 2017, 21). Jos et tied\u00e4, mit\u00e4 uskot, et kykene toimimaan j\u00e4rkev\u00e4sti. T\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ottaa kuitenkin huomioon my\u00f6s se, ett\u00e4 meill\u00e4 on sek\u00e4 tiedollisilta perusteilta ett\u00e4 uskomusasenteen vahvuudelta erilaisia uskomuksia. Pid\u00e4mme uskomuksiamme enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isin\u00e4. Vahvojen uskomusten lis\u00e4ksi meill\u00e4 voi olla mieless\u00e4mme erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita, joita pid\u00e4mme ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isin\u00e4 mutta toivottavina. Siksi ne voivat vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti kokonaisarvioomme tarkasteltavasta asiasta. Esimerkiksi vaikka tied\u00e4mme brexit-kannan voittaneen brittien kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4, voimme hahmotella erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, jotka vaikuttavat kokonaisarvioomme ”kovan brexitin” todenn\u00e4k\u00f6isyydest\u00e4.<\/p>\n

Her\u00e4ttelen t\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4ilyj\u00e4, tied\u00e4mmek\u00f6 omat uskomuksemme luotettavasti. Onneksi kai sent\u00e4\u00e4n joskus tied\u00e4mme. Sen takaa se, ett\u00e4 emme vain huomaa uskovamme jotakin, vaan muodostamme uskomuksia – ainakin aika ajoin – harkiten havaintojen ja aiemman tiedon pohjalta (Vaaja 2017, 21). Meill\u00e4 on siis tekij\u00e4n tietoa omista ajatuksistamme. Siksi kukaan muu ei tied\u00e4 itse\u00e4mme paremmin, mit\u00e4 uskomme ja miksi. N\u00e4in ainakin oletamme.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 voi kuitenkin monivieh\u00e4ttyneill\u00e4 olla ongelmia. Voi olla, ett\u00e4 heill\u00e4 on huono tiedollisten tai eettisten ristiriitojen havaitsemiskyky. He voivat olla my\u00f6s ylivarovaisia kannanmuodostuksessaan: he eiv\u00e4t oikein tied\u00e4, mit\u00e4 uskoisivat tai ajattelisivat, ja uskovat siksi monenmoista, mutta heikosti sitoutuen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 lyk\u00e4ten.<\/p>\n

Perusv\u00e4ite<\/h4>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyy seuraava monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 koskeva perusv\u00e4ite (mukailtu Coliva 2016, 163-166; Vaaja 2017, 21):<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttynyt uskoo, ett\u00e4 p<\/em> ja ei-p<\/em>. \u2194 Monivieh\u00e4ttynyt uskoo uskovansa, ett\u00e4 p<\/em> ja ei-p<\/em>.<\/p>\n

Perusv\u00e4ite sanoo, ett\u00e4 kun monivieh\u00e4ttynyt uskoo ristiriitaisesti, t\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s ylemm\u00e4n asteen uskomus koskien ristiriitaista uskomustaan. Lis\u00e4ksi kun monivieh\u00e4ttynyt sanoo, ett\u00e4 h\u00e4n uskoo ristiriitaisesti, t\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 h\u00e4n todella uskoo niin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on kyseenalainen oletus. Siit\u00e4, ett\u00e4 Matilla on ristiriitaisia arvoja, asenteita tai uskomuksia, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa, ett\u00e4 h\u00e4n tunnistaa sen. Voimme uskoa monia asioita ilman, ett\u00e4 koskaan muodostamme niist\u00e4 ylemm\u00e4n asteen uskomuksia (Vaaja 2017, 21). Eik\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 joku uskoo olevansa monivieh\u00e4ttynyt, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa, ett\u00e4 h\u00e4n oikeasti uskoo ristiriitaisesti.<\/p>\n

Toisaalta Matti voi pit\u00e4\u00e4 ristiriitaisia uskomuksia ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuuluvana piirteen\u00e4. Jos monivieh\u00e4ttyneisyyden k\u00e4site on kuitenkin h\u00e4nelle vieras, h\u00e4n ei osaa nimet\u00e4 tuota piirrett\u00e4 monivieh\u00e4ttyneisyydeksi. Matti voi my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 h\u00e4nen pit\u00e4isi perehty\u00e4 uskomustensa perusteisiin paremmin, jotta voisi tiet\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 h\u00e4nen kilpailevista uskomuksistaan ovat tosia ja mitk\u00e4 taas ep\u00e4tosia.<\/p>\n

Edellytt\u00e4\u00e4 siis lis\u00e4askeleita, jotta omien ristiriitaisten uskomusten tunnistamisesta astuttaisiin monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 koskevaan uskomukseen. T\u00e4llainen lis\u00e4askel on ensinn\u00e4kin se, ett\u00e4 henkil\u00f6 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 monivieh\u00e4ttyneisyys tarkoittaa, ja osaa luonnehtia itse\u00e4\u00e4n monivieh\u00e4ttyneeksi. Toinen, edellist\u00e4kin pidempi lis\u00e4askel on, ett\u00e4 henkil\u00f6 sitoutuu monivieh\u00e4ttyneisyyteen ja pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 piirteen\u00e4, ellei per\u00e4ti luonteenvahvuutena. Mutta onko monivieh\u00e4ttyneisyys vahvuus? Itse olen taipuvainen vastamaan ”kyll\u00e4 ja ei” ja ”riippuu tilanteesta”.<\/p>\n

Hy\u00f6dyt ja haitat<\/h4>\n

Kuten edell\u00e4 vihjasin, monivieh\u00e4ttyneisyyden taustalla voi olla huono tiedollisten tai eettisten ristiriitojen havaitsemiskyky. Silti monivieh\u00e4ttyneisyys voi olla hy\u00f6dyksi. Monivieh\u00e4ttyneisyys voi olla hy\u00f6dyllinen h\u00e4iri\u00f6, joka sopivissa olosuhteissa mahdollistaa jotain, joka olisi vaikeampaa tai jopa mahdotonta ilman monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4. Siksi mieleen voi tulla verrata monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 autismin<\/a> er\u00e4isiin muotoihin.<\/p>\n

Aloittakaamme monivieh\u00e4ttyneisyyteen liittyvist\u00e4 ongelmista. Monivieh\u00e4ttynyt saattaa olla p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja aloitekyvyt\u00f6n, jolloin valinta vaihtoehtojen v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Monivieh\u00e4ttyneisyys voi siten haitata ja hidastaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa verrattuna yksinkertaisempaan ja suoraviivaisempaan asenteeseen. Monivieh\u00e4ttynytt\u00e4 saatetaan my\u00f6s moittia ylenpalttisesta sallivuudesta ja suvaitsevaisuudesta, joka ei osaa erottaa hyv\u00e4\u00e4 pahasta eik\u00e4 oikeaa v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Lis\u00e4ksi monivieh\u00e4ttynytt\u00e4 saatetaan pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4luotettavana ja harkitsemattomana.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kielteinen monivieh\u00e4ttyneisyys voidaan rinnastaa kognitiiviseen dissonanssiin. Kognitiivinen dissonanssi (cognitive dissonance<\/em>) on ylivoimaisesti tutkituin asenteiden ristiriitaan (attitudinal ambivalence<\/em>) liittyv\u00e4 ilmi\u00f6, joka vaikuttaa my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon (Festinger 1957, Aronson 1992, Thibodeau & Aronson 1992). Kognitiivinen dissonanssi syntyy, kun yksil\u00f6ll\u00e4 on kesken\u00e4\u00e4n kilpailevia asenteita tai uskomuksia. T\u00e4m\u00e4n on todettu johtavan ik\u00e4v\u00e4\u00e4n ja ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilaan, jota henkil\u00f6 yritt\u00e4\u00e4 korjata tai josta h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Kun ihmiset havaitsevat itsess\u00e4\u00e4n kognitiivista tai emotionaalista ristiriitaa, he ovat taipuvaisia tuntemaan h\u00e4pe\u00e4\u00e4 tai syyllisyytt\u00e4, jolloin ristiriitaa koskevat tunnereaktiot ovat pohjimmaltaan kielteisi\u00e4 (Gregory-Smith et al. 2013, 1203-1205, 1211-1215). Sen sijaan monivieh\u00e4ttyneen reaktiot ovat n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti enimm\u00e4kseen my\u00f6nteisi\u00e4 – t\u00e4st\u00e4 on saatu alustavia tuloksia<\/a> – ja monivieh\u00e4ttyneet voivat pit\u00e4\u00e4 ristiriitaisia pyyteit\u00e4 merkkin\u00e4 suotuisasta vaihtoehtojen moninaisuudesta ja siten mahdollisuutena pikemmin kuin ongelmana.<\/p>\n

Toisaalta monivieh\u00e4ttynyt voi suuntautua my\u00f6s vaihtoehtojen huolelliseen vertailuun, jotta ratkaisevat erot l\u00f6ytyisiv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon perusteeksi. T\u00e4ll\u00f6in monivieh\u00e4ttyneisyys on hyve ja vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon my\u00f6nteisesti. Monivieh\u00e4ttyneen vahvuus on monipuolisessa kiinnostuksessa ja kyvyss\u00e4 katsoa kilpailevia k\u00e4sityksi\u00e4 ”sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in”. Monivieh\u00e4ttynyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vastapuolia ja on kiinnostunut n\u00e4iden k\u00e4sityksist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa p\u00e4\u00e4tett\u00e4vien asioiden maltillisen k\u00e4sittelyn moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4 hukkaamatta. Sympaattinen suhtautuminen erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja ratkaisumalleja kohtaan monipuolistaa harkintaa ja helpottaa yhteisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyyden hy\u00f6ty liittyy siten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon laatuun: siihen, ett\u00e4 eri vaihtoehtoja tunnistetaan ja ett\u00e4 niiden vahvuudet ja heikkoudet selvitet\u00e4\u00e4n, jotta osattaisiin valita viisaasti. Lis\u00e4ksi monivieh\u00e4ttyneisyys voi palvella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ohjaamalla henkil\u00f6\u00e4 luoviin ratkaisuihin, kuten sellaisiin, joissa poimitaan eri vaihtoehtojen parhaat puolet. Silloin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon osallistuvien toiveet ja odotukset voivat toteutua parhaana saavutettavissa olevana yhdistelm\u00e4n\u00e4. T\u00e4llaista yhteensovittamista tarvitaan esimerkiksi sovitteluratkaisuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4viss\u00e4 neuvotteluissa.<\/p>\n

Sovitteluun tai muuhun yhteiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita monivieh\u00e4ttyneit\u00e4, vaan asia voi hoitua my\u00f6s ilman heit\u00e4. Itse asiassa kaikkia edellisiss\u00e4 kappaleissa mainittuja toimia voivat toteuttaa my\u00f6s muut kuin monivieh\u00e4ttyneet. Monivieh\u00e4ttyneet ovat siis parhaassa tapauksessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle hy\u00f6dyksi, mutta eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

Kirjallisuusviitteet:<\/p>\n

Aronson, Elliot (1992). ”The return of the repressed: Dissonance theory makes a comeback”, Psychological Inquire<\/em> 3(4): 303311.<\/p>\n

Burge, Tyler (1996). ”Our entitlement to self-knowledge: I”, Proceedings of the Aristotelian Society, New Series<\/em> 96: 91-116.<\/p>\n

Coliva, Annalisa (2016). The Varieties of Self-Knowledge<\/em>. London: Palgrave Macmillan.<\/p>\n

Festinger, Leon (1957). A Theory of Cognitive Dissonance<\/em>. Stanford, CA: Stanford University Press.<\/p>\n

Gregory-Smith, Diana & Andrew Smith & Heidi Winklhofer (2013). ”Emotions and dissonance in ’ethical’ consumption choices”, Journal of Marketing Management<\/em> 29(11-12): 1201-1223.<\/p>\n

Shoemaker, Sydney (2014). ”Self-knowledge and ’inner sense’: Lecture I: The object perception model”, Philosophy and Phenomenological Research<\/em> 54(2): 249-269.<\/p>\n

Thibodeau, Ruth & Elliot Aronson (1992). ”Taking a closer look: reasserting the role of the self-concept in dissonance theory”, Personality and Social Psychological Bulletin<\/em> 18(5): 591-602.<\/p>\n

Vaaja, Tero (2017). ”Itsetuntemus, ekspressivismi ja Wittgenstein”, Ajatus<\/em> 74: 9-39.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Omien arvojen, asenteiden ja uskomusten tunnistaminen voi menn\u00e4 pieleen. Voi tuntua uskomattomalta, mutta erehtyv\u00e4isyys on niin inhimillist\u00e4, ett\u00e4 se koskee my\u00f6s sis\u00e4ist\u00e4 todellisuuttamme ja k\u00e4sityst\u00e4 omasta itsest\u00e4mme. Emme siis ole erehtyv\u00e4isi\u00e4 vain itsest\u00e4mme riippumattomissa kysymyksiss\u00e4, vaan voimme lukea v\u00e4\u00e4rin my\u00f6s omia mielentilojamme. T\u00e4m\u00e4 on huono uutinen muun muassa mielipidekyselyjen tekij\u00f6ille. Mist\u00e4 tutkija voisi tiet\u00e4\u00e4, vastataanko […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-48","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":304,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48\/revisions\/304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}