{"id":47,"date":"2018-03-21T12:18:48","date_gmt":"2018-03-21T10:18:48","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e82cf13ed184cc2cf111e893bb23bf0772c4c6c4c6"},"modified":"2019-12-18T21:52:46","modified_gmt":"2019-12-18T19:52:46","slug":"tekoaly-uhka-vai-mahdollisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2018\/03\/21\/tekoaly-uhka-vai-mahdollisuus\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4ly: uhka vai mahdollisuus"},"content":{"rendered":"
Teko\u00e4lyn kiinnostavimmat mahdollisuuden mullistavat k\u00e4sityksemme ihmisest\u00e4.<\/div>\n

Oion nyt mutkia. Teko\u00e4lyll\u00e4 tarkoitetaan tietokoneen toimintoja, jotka j\u00e4ljittelev\u00e4t ihmiselle tyypillisi\u00e4 \u00e4lykkyytt\u00e4 vaativia toimintoja. Sellaisia ovat esimerkiksi erojen ja samankaltaisuuksien havaitseminen, p\u00e4\u00e4ttely perusteista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja tiedosta oppiminen.<\/p>\n

Yksinkertaisinkin taskulaskin suoriutuu laaskutoimituksista isoilla luvuilla merkitt\u00e4v\u00e4sti nopeammin ja luotettavammin kuin etevink\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4laskija. T\u00e4m\u00e4 laskentatehoon liittyv\u00e4 kyky on kaikkein yksinkertaisin teko\u00e4lyn muoto.<\/p>\n

Digitalisaatio, robotisaatio ja tietoisuuden ongelma ovat ikkunoita teko\u00e4lyyn. Digitalisaation ikkuna on lev\u00e4ll\u00e4\u00e4n auki, robotisaation ikkuna on avautumassa vauhdilla ja tietoisuuden tutkimuksenkin ikkuna on vahvasti raollaan.<\/p>\n

1. Digitalisaatio<\/h4>\n

Tutkijoille ja kehitt\u00e4jille digitalisaatio tarkoittaa tietokoneiden tuomaa tiedonk\u00e4sittelykyvyn paranemista. Matti Meik\u00e4l\u00e4iselle taas digitalisaatio tarkoittaa tietotekniikan yleistymist\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n toiminnoissa: sosiaalista mediaa, musiikin ja videoiden striimausta, verkkokauppoja ja s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja.<\/p>\n

Teko\u00e4lyn tylsin rooli liittyy tietojen ker\u00e4\u00e4miseen, tallentamiseen, j\u00e4rjest\u00e4miseen, siirt\u00e4miseen ja yhdist\u00e4miseen. Teko\u00e4ly kykenee luetteloimaan ja analysoimaan k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 ja v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 sellaisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 dataa, jota sin\u00e4 ja min\u00e4 emme ehtisi tai jaksaisi yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4mme aikana.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyy big data, jolla tarkoitetaan suurten tietomassojen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4, tallentamista, analysointia ja havainnollistamista. T\u00e4llaiset tietomassat voivat koskea periaatteessa mit\u00e4 tahansa, kuten s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4, yritysten tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja ihmisten arvoja ja asenteita. Nykyisin tutkijat voivat suhteellisen vaivattomasti k\u00e4sitell\u00e4 hyvin laajoja tietoaineistoja ja etsi\u00e4 niist\u00e4 kiinnostavia vastaavuussuhteita, poikkeamia ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia. Aiemmin sama ty\u00f6 olisi vaatinut valtavasti aikaa ja energiaa, tai ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta.<\/p>\n

Sokea Reettakin n\u00e4kee, ett\u00e4 viestint\u00e4 ja verkostoituminen tapahtuvat entist\u00e4 enemm\u00e4n netiss\u00e4 ja sosiaalisessa mediassa. S\u00e4hk\u00f6iset palvelut puolestaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t mahdollisuuksiamme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. S\u00e4hk\u00f6inen asiointi on periaatteessa helpoin ja nopein tapa hoitaa my\u00f6s viranomaisasioita. On siksi harmillista, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen k\u00e4ytett\u00e4vyys on vaihtelevan tasoista.<\/p>\n

Digitalisaatiosta on erilaisten laitteiden, sovellusten ja automatisoinnin kautta paljon hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s monien arkisten askareiden hoitamisessa. Tulossa on p\u00e4iv\u00e4, jolloin s\u00e4hk\u00f6hammasharja tunnistaa hoitoa tarvitsevat suuongelmat ja tilaa ajan hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rille automaattisesti. Pian se my\u00f6s tilaa itseohjautuvan auton viem\u00e4\u00e4n hoidokkia l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle. Muun muassa n\u00e4in automatisointi toimii yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 digitaalisaation ja robotisaation v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Tunturi-Lappiin kaavaillaan \u00e4lytiet\u00e4 kehitysalustaksi robottiautoille ja muulle liikenteen automatisoinnille. Tien k\u00e4ytett\u00e4vyyden pit\u00e4\u00e4 olla priimaa koko matkalla kaikissa olosuhteissa. Vaikka olisi kuinka kova kiire hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riin, robottiauton kyyti hirvitt\u00e4\u00e4, jos tien tai auton automatiikka v\u00e4lill\u00e4 toimii, v\u00e4lill\u00e4 ei.<\/p>\n

2. Robotisaatio<\/h4>\n

Robotisaatio liittyy kiinte\u00e4sti teko\u00e4lyn kehitykseen ja ty\u00f6teht\u00e4vien automatisoitumiseen. On arveltu, ett\u00e4 robotisaatio uhkaa miljoonia ty\u00f6paikkoja, eik\u00e4 siin\u00e4 kaikki. Pel\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 robotit, itsetoimivat koneet ja laitteet tuhoavat pahimmillaan koko ihmiskunnan. T\u00e4llaista pelkoa lietsovat ensinn\u00e4kin tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien, kuten Terminatorin, maalailemat kauhukuvat koneiden kapinasta.<\/p>\n

My\u00f6s er\u00e4\u00e4t tutkijat, kuten \u00e4skett\u00e4in edesmennyt Stephen Hawking, varoittavat, ett\u00e4 teko\u00e4ly voi syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmiset ja kehitty\u00e4 paremmin suoriutuvaksi el\u00e4m\u00e4nmuodoksi. Se olisi mahdollista, jos teko\u00e4ly alkaa kehitty\u00e4 ja monistua itsekseen. T\u00e4llaiseen ihmislajin syrj\u00e4ytymiseen teko\u00e4lyn tielt\u00e4 viittaa my\u00f6s Yuval Noah Harari kirjassaan Homo deus<\/em> (2015). Hararin mukaan aivo- ja teko\u00e4lytutkimus opettavat, ett\u00e4 ihminen on kokoelma erilaisia evoluutiossa kehittyneit\u00e4 geenipohjaisia algoritmeja eli k\u00e4sky- tai toimenpidesarjoja erilaisten teht\u00e4vien suorittamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 katsannossa ihminen eroaa teko\u00e4lyst\u00e4 enemmin m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kuin laadussa. Meiss\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4 paljon enemm\u00e4n algoritmeja kuin miss\u00e4\u00e4n ihmisen t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 rakentamassa laitteessa. Toisaalta ihmisen omaa suorituskyky\u00e4 voidaan parantaa teko\u00e4lyn ja biomekaanisten implanttien avulla. Lapsuuteni suosikkisarjasta ”Kuuden miljoonan dollarin miehest\u00e4” (The Six Million Dollar Man<\/em>) on tulossa totta.<\/p>\n

Robotisaatioon liittyv\u00e4 toinen pelko on paljon tavallisempi kuin tappajarobottien pelko. Pelk\u00e4\u00e4mme robottien viev\u00e4n ty\u00f6paikkamme. T\u00e4m\u00e4 pelko saattaa perustua virheelliseen ajatusmalliin, jonka mukaan ty\u00f6 on kuin yksi kimpale ja sen jakaminen ihmisille keskeinen ongelma. Ty\u00f6njakoa voidaan uudistaa synnytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia ty\u00f6paikkoja. Niit\u00e4 syntyy, kun yritt\u00e4jill\u00e4 ja muilla ty\u00f6nantajilla on ideoita, joiden toteuttamiseen tarvitaan ty\u00f6voimaa. Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 taas pit\u00e4\u00e4 olla taitoja, joille ty\u00f6markkinoilla on kysynt\u00e4\u00e4. Panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ovat Suomen kaltaisessa vientiriippuvaisessa korkeakoulutuksen maassa j\u00e4rkevin tapa lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n tarjontaa ja tasata ty\u00f6njakoa.<\/p>\n

Ehk\u00e4 viel\u00e4 vakavampi pelko koskee demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan loppua. T\u00e4llaista n\u00e4kym\u00e4\u00e4 maalataan sen oletuksen pohjalta, ett\u00e4 markkinat ja yhteiskunnat j\u00e4\u00e4v\u00e4t teko\u00e4ly- ja robottipalveluja tuottavien kansainv\u00e4listen suuryritysten pihtipuristukseen. T\u00e4m\u00e4n pelon h\u00e4lvent\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa verotukseen ja kilpailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 valmistautumista.<\/p>\n

\n

Teko\u00e4lyyn liittyvi\u00e4 uhkia:<\/h4>\n

1. Tekniset viat ja ongelmat, tekniikan pett\u00e4minen
2. Koneiden kapina, robottien vallankumous
3. Ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvu ja k\u00f6yhyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen; informaatiotekniikan alan osaamisvaje; suuret voitot harvojen taskuun
4. Demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan loppu, jos suuret kansainv\u00e4liset teko\u00e4ly-yritykset valtaavat markkinat ja yhteiskunnat
5. Psykologiset ja kulttuuriset ongelmat, jotka johtuvat ihmisen vaikeudesta sopeutua teko\u00e4lyn kasvavaan rooliin
6. Ihmiskuvan ja ihmisen aseman muutos, jos kyet\u00e4\u00e4n luomaan keinotekoinen tietoisuus ja persoona<\/p><\/blockquote>\n

Lis\u00e4ksi jotkut pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 robotit v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t inhimillist\u00e4 kosketusta ja kanssak\u00e4ymist\u00e4. Kuvat vanhuksista muovisten robottien hoivassa eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 her\u00e4t\u00e4 meiss\u00e4 l\u00e4mmint\u00e4 hyrin\u00e4\u00e4, vaan enemmin s\u00e4\u00e4li\u00e4 ja kylm\u00e4\u00e4 puistatusta. Mutta ent\u00e4p\u00e4 jos hoivarobotti n\u00e4ytt\u00e4isi Pyry-pandalta? My\u00f6s ajatus parisuhteesta robotin kanssa voi viel\u00e4 tuntua vieraalta, mutta maailma muuttuu Eskoseni. Robottikeskustelun uranuurtaja David Levy ennustaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4 ihmisten ja robottien avioliitot ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Siin\u00e4p\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 piispoille analysoitavaa. Mutta millainen valmius inhimillisiin kiintymyssuhteisiin kehittyisi robotin hoitamalle vauvalle?<\/p>\n

3. Tietoisuuden ongelma<\/h4>\n

Tietoisuuden ongelma on teko\u00e4lyyn liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4 vaikein ja kiehtovin. Miten aivojen fysikaaliset prosessit synnytt\u00e4v\u00e4t subjektiivisen tietoisen kokemuksen? T\u00e4ll\u00e4 kysymyksell\u00e4 on suuri ihmiskuvallinen merkitys. Teko\u00e4lytutkimus on viel\u00e4 kaukana ajattelevasta koneesta, joka olisi \u00e4lyk\u00e4s ja tietoinen samassa mieless\u00e4 kuin ihminen. Teko\u00e4lyn ja -tietoisuuden luominen ei ole kuitenkaan vain tekninen ja luonnontieteellinen ongelma, vaan edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s filosofista tutkimusta muun muassa persoonan ja tietoisuuden k\u00e4sitteist\u00e4. Mutta miksi teko\u00e4lyn pit\u00e4isi j\u00e4ljitell\u00e4 ihmist\u00e4 ja tulla tietoiseksi?<\/p>\n

Jotakin voidaan pit\u00e4\u00e4 persoonana, jos se on tietoinen, itsetietoinen ja toimii tarkoituksellisesti. Tarkoituksellinen toiminta on sellaista, jossa tekij\u00e4 suuntautuu kohteisiin, reagoi muutoksiin, tunnistaa ja arvioi erilaisia tilanteeseen sopivia toimintavaihtoehtoja, tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja panee ne toimeen. Tarkoituksellisuus on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti kesympi ongelma teko\u00e4lyn kehitt\u00e4miselle kuin tietoisuus ja itsetietoisuus.<\/p>\n

Tietoisuuden luonne on tieteen suurimpia arvoituksia. Viime vuosikymmenin\u00e4 se on noussut my\u00f6s filosofisen tutkimuksen kuumaksi aiheeksi. Er\u00e4iden filosofien kuten Thomas Nagelin mukaan tietoisuutta ei subjektiivisena kokemuksena voi samastaa aivotiloihin ja -tapahtumiin. Rajoittuuko tietoisuus aivojen ja keskushermoston s\u00e4hk\u00f6kemiallisiin ilmi\u00f6ihin, vai onko se riippuvainen my\u00f6s esimerkiksi sosiaalisista ja k\u00e4sitteellisist\u00e4 suhteista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4? Jos tiede ei kykene ratkaisemaan tietoisuuden ongelmaa, ei se kaiketi kykene l\u00e4pimurtoon my\u00f6sk\u00e4\u00e4n keinotekoisen tietoisuuden kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

\n

Teko\u00e4lyyn liittyvi\u00e4 mahdollisuuksia:<\/h4>\n

1. Ihmisen ja koneen yhdist\u00e4minen; ihmisen kykyjen ja taitojen vahvistaminen teko\u00e4lyn avulla
2. Tiedon ja osaamisen voimakas lis\u00e4\u00e4ntyminen
3. Toimeentulon irtoaminen ty\u00f6nteosta
4. El\u00e4m\u00e4nlaadun paraneminen ja enemm\u00e4n vapaa-aikaa
5. Uusia suhteita ihmisten ja robottien v\u00e4lill\u00e4
6. Hyvin hyvin pitk\u00e4 el\u00e4m\u00e4<\/p><\/blockquote>\n

Keskeist\u00e4 tietoisuudessa on tietoisten tilojen representatiivisuus ja intentionaalisuus. Kun katson taivaalla kiit\u00e4v\u00e4\u00e4 pilve\u00e4 tai muistelen viimeviikkoista k\u00e4ynti\u00e4 hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4, t\u00e4m\u00e4 tietoinen tilani viittaa tiettyyn kohteeseen ja representoi eli edustaa sit\u00e4. Tietoisuus on my\u00f6s subjektiivinen ja perspektiivinen eli jostain erityisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta maailmaa tarkasteleva. Ihmisell\u00e4 t\u00e4h\u00e4n liittyy itsetietoisuus. Olen tietoinen tiloistani omasta n\u00e4k\u00f6kulmastani, mutta my\u00f6s tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 nuo tilat ovat minun tilojani. Lis\u00e4ksi tietoisuus on laadullinen siten, ett\u00e4 tietoinen tila tuntuu kokemuksellisesti joltakin. Tuntuu erilaiselta sy\u00f6d\u00e4 pinaattikeittoa kuin katsoa t\u00e4ysikuuta. Olemme kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaista kokemuksellista tuntemiskyky\u00e4 kyett\u00e4isiin ohjelmoimaan teko\u00e4lylle. Emme ole l\u00e4hell\u00e4 edes Star Trekin Datan, \u00e4lykk\u00e4\u00e4n mutta tunteettoman androidin luomista.<\/p>\n

Tietoisuuden arvoituksen ratkaiseminen vaatii syv\u00e4llist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mist\u00e4 tietoisuuden eri puolissa on kysymys ja miten ne syntyv\u00e4t ja miksi. Tiede ei ole viel\u00e4 kyennyt vastaamaan n\u00e4ihin kysymyksiin tyhjent\u00e4v\u00e4sti. Silti se auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisyytt\u00e4 entist\u00e4 paremmin paljastamalla, mit\u00e4 emme viel\u00e4 tied\u00e4. Muun muassa t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pid\u00e4n teko\u00e4ly\u00e4 ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teko\u00e4lyn kiinnostavimmat mahdollisuuden mullistavat k\u00e4sityksemme ihmisest\u00e4. Oion nyt mutkia. Teko\u00e4lyll\u00e4 tarkoitetaan tietokoneen toimintoja, jotka j\u00e4ljittelev\u00e4t ihmiselle tyypillisi\u00e4 \u00e4lykkyytt\u00e4 vaativia toimintoja. Sellaisia ovat esimerkiksi erojen ja samankaltaisuuksien havaitseminen, p\u00e4\u00e4ttely perusteista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja tiedosta oppiminen. Yksinkertaisinkin taskulaskin suoriutuu laaskutoimituksista isoilla luvuilla merkitt\u00e4v\u00e4sti nopeammin ja luotettavammin kuin etevink\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4laskija. T\u00e4m\u00e4 laskentatehoon liittyv\u00e4 kyky on kaikkein yksinkertaisin teko\u00e4lyn muoto. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-47","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":303,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions\/303"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}