{"id":4680,"date":"2021-11-24T08:10:01","date_gmt":"2021-11-24T06:10:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=4680"},"modified":"2021-11-24T12:24:48","modified_gmt":"2021-11-24T10:24:48","slug":"tyohyvinvointi-ilo-ja-innostaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/11\/24\/tyohyvinvointi-ilo-ja-innostaminen\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6hyvinvointi, ilo ja innostaminen"},"content":{"rendered":"

Roomalaisella runoilijalla Juvenaliksella (n. 60 \u2013 n. 135) oli silm\u00e4\u00e4 ironialle. Se n\u00e4kyy h\u00e4nen sanoistaan \u201don rukoiltava, ett\u00e4 terveess\u00e4 ruumiissa olisi terve sielu\u201d (orandum est ut sit mens sana in corpore sano<\/em>). T\u00e4st\u00e4 j\u00e4lkipolvet muistavat vain loppuosan \u201dterve sielu terveess\u00e4 ruumiissa\u201d (mens sana in corpore sano<\/em>). N\u00e4in monet meist\u00e4kin ovat sanoneet vailla ironian h\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Juvenalis n\u00e4ki, ett\u00e4 fyysinen terveys ei takaa mielenterveytt\u00e4, luonteen hyvyydest\u00e4 puhumattakaan, tosin kuin \u201dterve sielu terveess\u00e4 ruumiissa\u201d antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Loppuosasta on kuitenkin tullut lent\u00e4v\u00e4 lause. Siksi kai tuntuu niin luontevalta ajatella, ett\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6hyvinvointi muodostuu fyysisist\u00e4 ja henkisist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 hyvinvoinnin p\u00e4\u00e4tyypit kulkevatkin usein k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4: fyysinen hyvinvointi tukee henkist\u00e4 hyvinvointia ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n

On kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 on fyysisesti huonossa kunnossa, ellei per\u00e4ti sairas, mutta siit\u00e4 huolimatta tuntee tyytyv\u00e4isyytt\u00e4, jopa iloa siit\u00e4, ett\u00e4 saa olla \u2013 sairaalajaksojen v\u00e4liss\u00e4 \u2013 t\u00f6iss\u00e4. Samaa sukua on pienten lasten vanhempien kokemus: vanhempainvapaan j\u00e4lkeen on mukava menn\u00e4 t\u00f6ihin \u2013 aikuisten seuraan. Jos taas ty\u00f6ntekij\u00e4 on henkisesti huonossa kunnossa, tyytyv\u00e4isyyden, saati ilon ja innostuksen kokeminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.<\/p>\n

Ilo kuten surukin on tunne. Ihminen voi tuntea iloa ja surua jopa yht\u00e4 aikaa. Yhdell\u00e4 ja samalla asialla voi olla eri puolia ja ulottuvuuksia. Ne voivat synnytt\u00e4\u00e4 ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 erilaisia, jopa vastakkaisia tunteita. Esimerkiksi onnistuneen ty\u00f6projektin p\u00e4\u00e4ttyminen saattaa aiheuttaa suurta iloa, mutta samalla my\u00f6s surua, koska joutuu projektissa tutuiksi tulleista kollegoista eroon.<\/p>\n

Joku kritisoi ty\u00f6nilon korostamista siksi, ett\u00e4 tunteiden nostaminen tikunnokkaan on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n turhaa. On kai mahdollista hoitaa ty\u00f6ns\u00e4 s\u00e4\u00e4llisesti, vaikka olo olisi emotionaalisesti k\u00f6yh\u00e4 kuin kirkonrotta.<\/p>\n

Ilon korostamista voi kritisoida my\u00f6s siksi, ett\u00e4 se on pahimmillaan haitallista. Siit\u00e4kin voi ahdistua, ett\u00e4 pit\u00e4isi olla iloinen. Yleisesti kaikki sellainen, mit\u00e4 muka pit\u00e4isi olla, mutta jota ei aidosti koe olevansa, aiheuttaa stressi\u00e4. Niinp\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6nilon korostaminen saattaa ahdistaa.<\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi ty\u00f6nilon tunteminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 takaa ty\u00f6n laatua, vaan saattaa tuudittaa kuvitelmaan, ett\u00e4 \u201dhyv\u00e4 p\u00f6hin\u00e4\u201d ja \u201dilon kautta tekeminen\u201d johtavat automaattisesti hyv\u00e4\u00e4n tulokseen. Toisaalta on luultavaa, ellei jopa todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kehumisella ja kannustuksella pikemmin kuin l\u00e4ksytt\u00e4misell\u00e4 ja latistamisella syntyy hyvi\u00e4 tuloksia.<\/p>\n

Ty\u00f6hyvinvoinnissa on ydinalue ja suojavy\u00f6hyke. Ydinalueelle kuuluvat ty\u00f6n sis\u00e4iseen motivaatioon ja \u201dimuun\u201d liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. Jos oma ty\u00f6 tuntuu mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4, henkisen ty\u00f6hyvinvoinnin ydin ja perusta ovat kunnossa.<\/p>\n

Suojavy\u00f6hykkeelle kuuluvat puolestaan ulkoiset tekij\u00e4t, jotka tukevat ydint\u00e4. N\u00e4it\u00e4 suojavy\u00f6hykkeelle kuuluvia tekij\u00f6it\u00e4 ovat mukavat ty\u00f6kaverit, vahva yhteishenki, kannustava esimies, vakaa ty\u00f6suhde, hyv\u00e4 tai tyydytt\u00e4v\u00e4 palkkaus, toimivat ty\u00f6terveys- ja liikuntapalvelut ja niin edelleen.<\/p>\n

Jos monissa suojavy\u00f6hykkeen asioissa on pikkupuutetta tai jossakin \u2013 varsikin ty\u00f6suhdeturvassa ja ty\u00f6yhteis\u00f6n ihmissuhteissa \u2013 suuria vikoja, oman ty\u00f6n tuntuminen mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6hyvinvointia.<\/p>\n

Toisaalta jos suojavy\u00f6hyke on erityisen vahva eli jos esimerkiksi ty\u00f6yhteis\u00f6 on poikkeuksellisen mukava ja palkkakin erinomainen, ty\u00f6hyvinvointi voi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n siedett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla, vaikka ydin olisi laho eik\u00e4 ty\u00f6 tuntuisi mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja muotoon voi olla kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Siis ty\u00f6n mielekkyyteen voi olla mahdollista vaikuttaa.<\/p>\n

Joku voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6nilo tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin ty\u00f6n tuottama onnellisuus. T\u00e4h\u00e4n liittyy kuitenkin ongelmia. Onnellisuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tunne tai ainakaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tunne. Silti onnellisuus pelkistet\u00e4\u00e4n usein tunteeksi.<\/p>\n

Monet, elleiv\u00e4t useimmat ihmiset tuntevat ajoittain itsens\u00e4 onnelliseksi. Kuten muillekin tunteille, my\u00f6s onnellisuudelle on tyypillist\u00e4 v\u00e4liaikaisuus<\/a>. Joskus tuo tunteen lyhyt kesto koetaan ongelmalliseksi. Sen takia on hyv\u00e4 muistaa toisenlainenkin k\u00e4sitys onnesta.<\/p>\n

Antiikissa onnellisuutta pohtivat monet kirjoittajat, my\u00f6s Aristoteles. H\u00e4nen mukaansa ihminen on onnellinen p\u00e4\u00e4stess\u00e4\u00e4n toteuttamaan sit\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 on korkeinta. Aristoteles katsoi, ett\u00e4 korkeinta ihmisess\u00e4 on j\u00e4rki.<\/p>\n

J\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liity onnen tunnetta. Henkil\u00f6 saattaa tuntea itsens\u00e4 onnettomaksi ja surulliseksi, mutta silti olla onnellinen, vaikka muulta tuntuukin. Opiskelijat ja muut j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voivat olla onnellisia eli hyv\u00e4ss\u00e4 asemassa t\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Innostus taas voi synty\u00e4 sis\u00e4isist\u00e4 tai ulkoisista syist\u00e4 \u2013 tai molemmista. Ty\u00f6paikan esimies saattaa osua paikalle kiitoksineen oikeaan aikaan, ja ty\u00f6nilo syttyy kuin t\u00e4hti!<\/p>\n

Toisaalta ty\u00f6nilo saattaa synty\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nkin. Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi tunnistaa siin\u00e4, mit\u00e4 on juuri tekem\u00e4ss\u00e4, jotain sellaista, mist\u00e4 ty\u00f6n imu syntyy.<\/p>\n

\u2026<\/p>\n

Mennyt mies -biisiss\u00e4<\/a> J. Karjalainen kertoo miehest\u00e4 \u2013 itsest\u00e4\u00e4n? \u2013 jolla on sympaattinen piirre: \u201daina ilosta syntyv\u00e4 uudestaan\u201d. T\u00e4llainen uudelleensyntyminen ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tapahdu nopeasti. Joku syttyy ilosta nopeasti, kun taas toisella se vie enemm\u00e4n aikaa.<\/p>\n

Ty\u00f6nilonkin syntyminen saattaa vaatia sit\u00e4, mit\u00e4 psykologi Daniel Kahneman kutsuu hitaaksi ajatteluksi. Hidasta ajattelua tarvitsemme, kun etsimme perusteita valinnoillemme tai kun arvioimme ja kyseenalaistamme ensimm\u00e4isin\u00e4 mieleen tulleita ajatuksia.<\/p>\n

Nopea ajattelu taas on vaistonvaraista ja \u00e4rsykkeisiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti reagoivaa. Nopeaa ajattelua harjoitetaan h\u00e4t\u00e4p\u00e4iss\u00e4\u00e4n. Nopeaa ajatteluakin tarvitaan.<\/p>\n

Eik\u00f6 ole kuitenkin mahdollista ajatella, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyy my\u00f6s muita tasoja ja ulottuvuuksia kuin se, mik\u00e4 on aallonharjalla ja k\u00e4sill\u00e4 juuri nyt? Eik\u00f6 tuo ajatus tunnu jopa ilmeiselt\u00e4 \u2013 se, ett\u00e4 kaikki t\u00e4rke\u00e4 ei tiivisty tai tyhjene siihen, mit\u00e4 on parhaillaan tekem\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n

T\u00e4llainen on juuri hitaalle ajattelulle ominaista. Itsetuntemus on hitaan ajattelun hedelm\u00e4. Se kypsyy kysym\u00e4ll\u00e4 ja pohtimalla, kuka pohjimmaltani olen ja mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4ni teen. Mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ni suunta ja mitk\u00e4 asiat tekev\u00e4t siit\u00e4 merkityksellisen? Hitaaseen ajatteluun kuuluu my\u00f6s sen pohtiminen, millainen rooli ty\u00f6ll\u00e4 ja muilla ihmisill\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n

N\u00e4ihin ajatuksiin n\u00e4hden ilon syntyminen on ekstraa. Ilo on mahdollinen superbonus kaiken sen lis\u00e4ksi, mit\u00e4 on joka tapauksessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja arvokasta ajatella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Totta ty\u00f6paikallakin: yksi innostuu helpommin kuin toinen.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":4682,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-4680","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4680"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4680"}],"version-history":[{"count":96,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4680\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5121,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4680\/revisions\/5121"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4682"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4680"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4680"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}