{"id":44,"date":"2018-04-25T10:44:23","date_gmt":"2018-04-25T07:44:23","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8485c7903e816485c11e89377d9650a0aa70ca70c"},"modified":"2019-12-18T21:51:55","modified_gmt":"2019-12-18T19:51:55","slug":"tyon-ja-toimeentulon-murros","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2018\/04\/25\/tyon-ja-toimeentulon-murros\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6n ja toimeentulon murros"},"content":{"rendered":"
Panostetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vastikkeellinen perustulo.<\/div>\n

Oma ty\u00f6urani alkoi 15-vuotiaana vuonna 1983, jolloin menin kes\u00e4t\u00f6ihin Partolan kenk\u00e4tehtaaseen. Tehdas sijaitsi Pirkkalassa, Tampereen kupeessa. Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt ensimm\u00e4inen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4. Silloin juhlittiin el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, jolla tuli t\u00e4yteen 50 vuotta tehtaan palveluksessa. Aloittaessaan vuonna 1933 tuo nainen oli 15-vuotias. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa on Partolan kenk\u00e4tehtaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 v\u00e4lirauhan aikaan vuonna 1940. En tied\u00e4, onko tuo ensimm\u00e4isen\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n\u00e4ni juhlittu nainen mukana. H\u00e4n olisi kuvassa 22-vuotias. Eturiviss\u00e4 onkin nuoren n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 ja osa heist\u00e4 jopa lapsia.<\/p>\n

Tuo 50-vuotinen ura kenk\u00e4tehtaalla kuuluu menneisyyteen kuin Tauno Palo ja Ansa Ikonen. Sen sijaan t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ovat p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuudet. K\u00e4ynniss\u00e4 on ty\u00f6n ja toimeentulon murros. Tulevaisuudessa voi olla esimerkiksi sellaisia uusia ammatteja kuin 3D-r\u00e4\u00e4t\u00e4li, mikrobimaalari ja digitaalinen ymp\u00e4rist\u00f6valvoja. My\u00f6s palkattoman hoivaty\u00f6n tarve kasvaa. Tarvitsemme omaishoitajia ik\u00e4\u00e4ntyvien vanhempiemme ja isovanhempiemme avuksi, tarvitsemme lastenhoitoa eri vuorokaudenaikoihin, ja on paljon t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koti- ja pihaty\u00f6t\u00e4, joka j\u00e4\u00e4 nime\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja tilastoimatta. Ty\u00f6t\u00e4 ja tekemist\u00e4 siis riitt\u00e4\u00e4, mutta sen jakamiseen, palkkaukseen ja ep\u00e4varmuuteen liittyy kasvavia ongelmia. Digitaalisen alustan kautta ty\u00f6skentelev\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 tai Uber-kuski on monin tavoin haavoittuvassa asemassa. Ty\u00f6n ja toimeentulon yhteys l\u00f6ystyy, ty\u00f6llisyyden ja talouskasvun yhteys h\u00f6llenee. Ty\u00f6ntekij\u00e4n oikeudet h\u00e4ilyv\u00e4t.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n aihepiiriin perehtyess\u00e4ni ratkaisun avaimiksi nousevat pakko ja vapaus. Kumpaa haluamme: pakkoa vai vapautta? Aloittakaamme vapaudesta. Panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ovat Suomen kaltaisessa vientiriippuvaisessa korkeakoulutuksen maassa j\u00e4rkevin tapa lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n tarjontaa ja tasata ty\u00f6njakoa. Vastikkeellinen perustulo toisi t\u00e4h\u00e4n vapautta korostavaan ratkaisuun tarpeellisen tukirakenteen. Perustulohan on tarkoitettu ratkaisuksi siihen, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa ty\u00f6st\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 kaikille. Keskeinen syy on ihmisten korvautuminen automaateilla, roboteilla ja teko\u00e4lyll\u00e4.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa on esitetty mallia, jossa kaikkien ty\u00f6ik\u00e4isten pit\u00e4isi tehd\u00e4 palkkaty\u00f6t\u00e4 korkeintaan 30 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 tuntia viikossa. Lis\u00e4ksi kaikkien ty\u00f6ik\u00e4isten pit\u00e4isi tehd\u00e4 palkatonta hoivaty\u00f6t\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 ja enint\u00e4\u00e4n 30 tuntia viikossa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sek\u00e4 palkka- ett\u00e4 hoivaty\u00f6n uusjakoa. En usko t\u00e4llaiseen yleiseen pakkoratkaisuun, mutta vastikkeelliseen perustuloon siit\u00e4 saataisiin aineksia. N\u00e4it\u00e4 aineksia on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 deliberatiivisen, keskustelevan demokratian keinoilla. Sellaisia ovat esimerkiksi kansalaisraadit, osallisuusty\u00f6pajat ja World Caf\u00e9 -tilaisuudet. Niit\u00e4 on tutkittu ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 testattu Vaasan yliopistossa. Keskustelevan demokratian keinoilla voidaan hakea ratkaisuja palkattoman hoivaty\u00f6n tarjontaan ja toimeentulon vahvistamiseen.<\/p>\n

Perustulo voitaisiin rakentaa kaksiosaiseksi. Siin\u00e4 olisi vastikkeettoman perusosan lis\u00e4ksi vastikkeellinen osa, jonka perusteena on palkaton hoivaty\u00f6. Kansalaisten on syyt\u00e4 itse puntaroida, millaista hoivaty\u00f6t\u00e4 tarvitaan esimerkiksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Vaasan Palosaarella. Kansalaiskeskustelu antaa tunnustetumman ja hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan palkattomalle hoivaty\u00f6lle perustulon perusteena kuin viranomaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.<\/p>\n

T\u00e4llainen malli vaatii ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 sopimista ja tehdyn hoivaty\u00f6n n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemist\u00e4. Ty\u00f6 voi olla omassa kodissa tehty\u00e4 ja omiin l\u00e4heisiin kohdistuvaa, mutta my\u00f6s naapuriapua tai muuta vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ja muut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kysymykset ovat ratkaistavissa, jos halutaan. Vapaaehtoisen palkattoman hoivaty\u00f6n suunnitteluun ja jakamiseen on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ottaa mukaan kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja muita kansalaisyhteiskunnan edustajia.<\/p>\n

Voidaan kysy\u00e4, johtaako t\u00e4llainen malli kaksiin ty\u00f6markkinoihin ja meneek\u00f6 ty\u00f6nhakijoiden aika palkattoman hoivaty\u00f6n hakemiseen. T\u00e4m\u00e4 ei ole tarkoitus, vaan se, ett\u00e4 palkatonta hoivaty\u00f6t\u00e4 teht\u00e4isiin osa-aikaisesti ja joustavasti, esimerkiksi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 ja enint\u00e4\u00e4n 30 tuntia viikossa.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 mallilla on kahtalainen etu. Ensinn\u00e4kin huolenpidon antaminen ja saaminen luovat ja ilmaisevat ihmissuhteita. Toisekseen huolenpito auttaa jaksamaan ja pysym\u00e4\u00e4n kiinni el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 hahmoteltu perustulomalli on linjassa sen kanssa, ett\u00e4 ty\u00f6 ja ihmissuhteet ovat monille meist\u00e4 el\u00e4m\u00e4n keskeinen sis\u00e4lt\u00f6.<\/p>\n

Ehdottamani ratkaisu ty\u00f6n ja toimeentulon murrokseen on siis t\u00e4m\u00e4: panostetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vastikkeellinen perustulo, jonka perusteena on palkaton hoivaty\u00f6.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kirjoitukseen perustui esitykseni p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4lle ”Suomi seuraavat 100 vuotta” -tilaisuudessa Vaasan yliopistolla 24.4.2018<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Panostetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vastikkeellinen perustulo. Oma ty\u00f6urani alkoi 15-vuotiaana vuonna 1983, jolloin menin kes\u00e4t\u00f6ihin Partolan kenk\u00e4tehtaaseen. Tehdas sijaitsi Pirkkalassa, Tampereen kupeessa. Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt ensimm\u00e4inen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4. Silloin juhlittiin el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, jolla tuli t\u00e4yteen 50 vuotta tehtaan palveluksessa. Aloittaessaan vuonna 1933 tuo nainen oli 15-vuotias. T\u00e4ss\u00e4 kuvassa on Partolan kenk\u00e4tehtaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":300,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions\/300"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}