Joskus t\u00f6rm\u00e4\u00e4 toisen henkil\u00f6n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatukseen, joka tuntuu heti omalta ja ilmeiselt\u00e4, vaikka ei itse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi koskaan tullut keksineeksi mit\u00e4\u00e4n vastaavaa. Tarkemmin pohtiessa my\u00f6s sellaisesta ajatuksesta voi kuitenkin paljastua yht\u00e4 ja toista ongelmallista, mutta se on toinen tarina.<\/p>\n
Omasta mielest\u00e4ni hyvin ilmeinen ja vakuuttava ajatus on hylemorfismiksi kutsuttu filosofinen teoria. Sen mukaan kaikki kappaleet koostuvat aineesta ja muodosta. Teorian nimi tulee ainetta ja muotoa tarkoittavista kreikan sanoista hyl\u0113<\/em> ja morf\u0113<\/em>.<\/p>\n Toinen hylemorfismin keskeinen idea on, ett\u00e4 aine ja muoto muodostavat ykseyden, jossa toista ei ole olemassa ilman toista. Puhdasta ainetta tai puhdasta muotoa ei siksi voida havaita. Ainoastaan j\u00e4rki voi ne k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 pelkist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muodon aineesta tai aineen muodosta.<\/p>\n Ajatus on per\u00e4isin antiikin filosofiasta, jossa hylemorfismia kannatti muun muassa Aristoteles (384\u2013322 eaa.). H\u00e4nen mukaansa jokainen todellinen olio voidaan jakaa aineeseen ja muotoon (Aristoteles, Sielusta<\/em>, suom. Kati N\u00e4\u00e4tsaari, Helsinki: Gaudeamus 2006, s. 17).<\/p>\n Esimerkiksi kivipatsas voidaan jakaa kiveen ja patsaan muotoon. Pelkk\u00e4 kivi on potentiaalisesti patsas. Siit\u00e4 tulee patsas aktuaalisesti, kun se saa kuvanveist\u00e4j\u00e4n ty\u00f6st\u00e4m\u00e4n\u00e4 patsaan muodon.<\/p>\n Aristoteles katsoi my\u00f6s, ett\u00e4 olion muoto antaa oliolle sen luonnon (s. 10, 17, 27). Pelk\u00e4n kiven luonto on erilainen kuin patsaan luonto.<\/p>\n Aristoteles piti hylemorfismia parhaana tapana selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muutosta. H\u00e4nen mukaansa muutos tapahtuu, kun aine menett\u00e4\u00e4 yhden muodon ja saa toisen. Toukasta perhoseksi on tyyppiesimerkki hylemorfisesta muutoksesta.<\/p>\n My\u00f6s Aristoteleen k\u00e4sitys sielusta on kiinnostava. Yleisesti ottaen sielu-sana kuulostaa vanhahtavalta, uskonnon ja runouden kielelt\u00e4. Filosofi puhaltaa kuitenkin uutta eloa vanhoihin luihin: sielu ei liity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ajatteluun ja tietoisuuteen, vaan tarkoittaa yksinkertaisesti sit\u00e4, mik\u00e4 tekee oliosta el\u00e4v\u00e4n (s. 7, 28, 30).<\/p>\n Aristoteleen mukaan ihmisen sielu on h\u00e4nen muotonsa. Aristoteles katsoi my\u00f6s, ett\u00e4 ihmiset jakavat saman ihmisyyden muodon, vaikka ovatkin erillisi\u00e4 aineellisia olioita. T\u00e4ss\u00e4 voi kuulla kaikuja er\u00e4\u00e4nlaisesta universaalin sielun tai maailmansielun ajatuksesta (s. 16).<\/p>\n Vaikka ei ostaisikaan hylemorfismia tai universaalin sielun ajatusta, voi n\u00e4hd\u00e4 itua ajatuksessa, ett\u00e4 ihmisen sielu on h\u00e4nen muotonsa. Ajatellaan vaikkapa pianistia tai kapellimestaria. Eik\u00f6 muusikon sielu n\u00e4ykin h\u00e4nen kehostaan, eleist\u00e4\u00e4n ja liikkeist\u00e4\u00e4n \u2013 siin\u00e4 miten ilmeikk\u00e4\u00e4sti ja hienovaraisesti h\u00e4n tulkitsee s\u00e4vellyst\u00e4?<\/p>\n Esimerkist\u00e4 k\u00e4y italialainen kapellimestari Claudio Abbado (1933\u20132014) johtamassa \u2013 vatsasy\u00f6v\u00e4n runtelemana, kuolemansairaana \u2013 Mahlerin 9. sinfoniaa<\/a>. Videota katsoessa en voi muuta kuin yhty\u00e4 Aristoteleen k\u00e4sitykseen: sielu on ruumiin muoto.<\/p>\n Kuulijat ovat kokemastaan niin vaikuttuneita, ett\u00e4 musiikin vaiettua vallitsee pitk\u00e4 ja t\u00e4ydellinen hiljaisuus ennen kuin aplodit alkavat. Monen kuulijan silmist\u00e4 vieriv\u00e4t kyyneleet.<\/p>\n Silm\u00e4t ovat sielun peili. Sanonta on ikivanha ja ilmeisesti jo roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero (106\u201343 eaa.) on k\u00e4ytt\u00e4nyt sit\u00e4 muodossa \u201dkasvot ovat mielen kuva niin kuin silm\u00e4t sen tulkki\u201d. Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n aristoteelinen idea, ett\u00e4 sielu on ruumiin muoto ja ett\u00e4 olion muoto antaa oliolle sen luonnon, voi tulla johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 ihmisen henkinen ominaislaatu n\u00e4kyy silmist\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4k\u00f6h\u00e4n Joe Bidenilla oli mieless\u00e4, kun h\u00e4n kymmenen vuotta sitten Vladimir Putinin tavatessaan \u2013 ja huomaa: t\u00e4t\u00e4 silmiin katsoessaan \u2013 sanoi, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ei ole sielua<\/a>? Se on kovasti sanottu \u2013 erityisesti ven\u00e4l\u00e4iselle: Sinulla ei ole sielua. Biden kertoo kuitenkin Putinin vastanneen: Me ymm\u00e4rr\u00e4mme toisiamme (https:\/\/www.thewrap.com\/joe-biden-says-told-vladimir-putin-no-soul-video\/<\/a>, kohdassa 2.22\u20132.31 min).<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 sielu ei ole vain ruumiin n\u00e4kyv\u00e4 muoto eli eleit\u00e4, ilmeit\u00e4 ja asentoja. Se on my\u00f6s \u2013 paremman ilmauksen puutteessa \u2013 ihmisen moraalinen, esteettinen ja syv\u00e4henkinen mielenlaatu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Toisin kuin usein ajatellaan, sielun voi n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":4368,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-4309","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"