{"id":4199,"date":"2021-08-18T08:16:37","date_gmt":"2021-08-18T05:16:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=4199"},"modified":"2021-08-20T15:14:42","modified_gmt":"2021-08-20T12:14:42","slug":"ilmastonmuutos-on-totta-mutta-enta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/08\/18\/ilmastonmuutos-on-totta-mutta-enta-sitten\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos on totta, mutta ent\u00e4 sitten?"},"content":{"rendered":"

Oscar Wilden romaani Dorian Grayn muotokuva<\/em> (1890) kertoo itsepetoksesta. Kirjan nimihenkil\u00f6 ei tahdo hyv\u00e4ksy\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 \u2013 omaa vanhenemistaan ja kuolemistaan \u2013 vaan vaalii mieluummin kuvaa ikuisesta nuoruudesta ja kauneudesta.<\/p>\n

Itsepetoksen vaara liittyy my\u00f6s ilmastonmuutoksen v\u00e4h\u00e4ttelyyn ja kielt\u00e4miseen.<\/p>\n

Euroopan komission tuoreen tilaston (Emissions Database for Global Atmospheric Research<\/a>) mukaan Suomen hiilijalanj\u00e4lki vuonna 2019 oli maailman 64.:ksi suurin. Suomi tuprutti ilmaan yli 43 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja. Mukana vertailussa oli 208 maata.<\/p>\n

Suomen osuus koko maailman p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 oli kuitenkin vain 0,11 prosenttia \u2013 siis suurin piirtein prosentin kymmenys. Vertailun vuoksi Suomi kattaa koko maailman mets\u00e4pinta-alasta 0,6 prosenttia<\/a>.<\/p>\n

Suomen aiheuttamat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat niin pienet, ett\u00e4 t\u00e4k\u00e4l\u00e4isill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksill\u00e4 ei maailmaa pelasteta. Euroopan unionin ja Ison Britannian yhteinen osuus maailman kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 vuonna 2019 oli alle yhdeks\u00e4n prosenttia. Senk\u00e4\u00e4n pienent\u00e4minen ei viel\u00e4 muuta isoa kuvaa.<\/p>\n

Jos p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ei voida tehd\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, ilmastoponnistelujen mielekkyys on vaarassa kadota. Mielekkyyden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi kannattaa kuitenkin muistaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset ovat paitsi paikallinen my\u00f6s globaali tavoite. Suomalaiset tai eurooppalaiset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n yksin hillitse ilmastonmuutosta, vaan siihen tarvitaan kaikkia.<\/p>\n

Kuolemansairaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannata tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapamuutosta \u2013 lopettaa tupakanpolttoa tai siirty\u00e4 kasvisruokaan. Ilmastonmuutoksesta taas emme tarkkaan tied\u00e4, kuinka kaukana romahduspiste on. Siksi on mahdollista ja hy\u00f6dyllist\u00e4 ajatella, ett\u00e4 ilmastoteoilla on v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n

Jos suomalaisten ilmastoteoilla on joka tapauksessa hyvin rajallinen merkitys ja suuret p\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t muualla \u2013 erityisesti Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa \u2013 mit\u00e4 \u201dn\u00e4ill\u00e4 raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla\u201d tulisi tehd\u00e4? Yritet\u00e4\u00e4nk\u00f6 pysy\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysmaiden eturiviss\u00e4 vai hymyill\u00e4\u00e4nk\u00f6 takariviss\u00e4?<\/p>\n

V\u00e4lineit\u00e4 tilanneanalyysiin tarjoaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tekopyhyysteoria (K. Brunsson & N. Brunsson, Decisions: The Complexities of Individual and Organizational Decision-Making<\/em>, Cheltenham: Edward Elgar Publishing 2017, s. 85). Sen mukaan yksil\u00f6 tai organisaatio voi tehd\u00e4 tulevaisuutta koskevia hyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 \u2013 ja patsastella vaikkapa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hent\u00e4jien ryhm\u00e4kuvassa \u2013 mutta jatkaa silti entiseen malliin kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4. Se voi viel\u00e4p\u00e4 olla lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 kannattavaa. Pit\u00e4\u00e4 tietysti toivoa, ett\u00e4 kukaan ei ved\u00e4 hihasta ja tule n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valokuvasta: \u201dTekin olitte siell\u00e4!\u201d<\/p>\n

Tekopyh\u00e4 voi esitt\u00e4\u00e4 tehneens\u00e4 oikean suuntaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, mutta jos p\u00e4\u00e4t\u00f6s koskee riitt\u00e4v\u00e4n kaukaista tulevaisuutta, juuri nyt ei tarvitse investoida kalliisiin ja hankalalta tuntuviin ratkaisuihin. Ma\u00f1ana<\/em>, ma\u00f1ana<\/em>! Huomenna, huomenna!<\/p>\n

Oikea p\u00e4\u00e4t\u00f6s on siis tehty, mutta mit\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ei saada aikaan. T\u00e4llaista tekopyhyytt\u00e4 voi torjua ainakin kahdella ajattelutavan muutosta tukevalla perusteella.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin on syyt\u00e4 panna merkille, ett\u00e4 suomalaisten kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat suhteellisen suuret. Euroopan komission tilaston mukaan Suomen v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutettu hiilijalanj\u00e4lki vuonna 2019 oli maailman 46.:ksi suurin. N\u00e4in ollen kuulumme p\u00e4\u00e4st\u00f6ilt\u00e4mme maailman k\u00e4rkinelj\u00e4nnekseen. Olemme siis huipputupruttajia, vaikka Suomi on v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n vasta sijalla 116 \u2013 siis reippaasti alle puolenv\u00e4lin.<\/p>\n

Toisekseen on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 Kantin kategorinen imperatiivi: toimi aina niin, ett\u00e4 toimintaasi ohjaava periaate voisi tulla yleiseksi laiksi! Sen mukaan Suomen ja suomalaisten pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, koska kaikkien pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore raportti<\/a> toteaa, ett\u00e4 ilman v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousun pys\u00e4ytt\u00e4minen puoleentoista tai edes kahteen asteeseen ei ole mahdollista. Puolentoista asteen tavoitteen saavuttaminen vaatii hiilineutraaliutta maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 menness\u00e4. Vaaditaan siis poikkeuksellisen rajuja ja ripeit\u00e4 toimia. Mit\u00e4 siit\u00e4kin tulisi, jos kaikki ajattelisivat: min en ainakaan rupee, tehk\u00f6\u00f6n joku muu<\/em>?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmastonmuutoksen v\u00e4h\u00e4ttely on itsepetosta, jossa el\u00e4v\u00e4 vaarantaa paljon, ellei kaiken.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":4201,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-4199","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4199"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4199"}],"version-history":[{"count":108,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4348,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4199\/revisions\/4348"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}