Kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys on hiilijalanj\u00e4ljen kompensointiin liittyv\u00e4 tavoite. Samaan kokonaisuuteen kietoutuvat\u00a0kiertotalous ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen. Kompensoinnin tarkoitus on viimeisen\u00e4 keinona hyvitt\u00e4\u00e4 sellaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joita ensisijaiset keinot \u2013 energian s\u00e4\u00e4st\u00e4minen, j\u00e4tteen v\u00e4hent\u00e4minen ja investoinnit hiilineutraaliin energiantuotantoon \u2013 eiv\u00e4t pysty est\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Vaasan yliopisto, kuten moni muu yliopisto, on laskenut hiilijalanj\u00e4lkens\u00e4 kokoa. Sill\u00e4 tarkoitetaan organisaation toiminnasta ja hankinnoista aiheutuvia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Hiilijalanj\u00e4ljen arviointi on kuitenkin vasta ensimm\u00e4inen askel. Seuraavat askeleet t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseen ja kompensointiin. Tavoitteena taivaanrannassa siint\u00e4\u00e4 hiilineutraalius: hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen nollaaminen.<\/p>\n
Sit\u00e4kin pidemm\u00e4lle t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t hiilinegatiivisuus, ylikompensaatio ja nettopositiivisuus. Niill\u00e4 viitataan siihen, ett\u00e4 organisaatio korvaa sen mink\u00e4 kuluttaa ja hieman enemm\u00e4nkin eli tekee ymp\u00e4rist\u00f6lle ja ihmisille kokonaisuutena enemm\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 kuin pahaa.<\/p>\n
Hiilinegatiivisuus ja ylikompensaatio liittyv\u00e4t kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen laskemiseen. Nettopositiivisuus ottaa lis\u00e4ksi huomioon kest\u00e4v\u00e4n kehityksen taloudellisen ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden.<\/p>\n
Joku saattaa ehdottaa, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6haittoja kompensoitaisiin ei-ekologisilla kuten yhteiskunnallisilla ja tiedon kasvuun liittyvill\u00e4 hy\u00f6dyill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta yliopistot tuottavat jo nyt enemm\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 kuin pahaa: uutta tietoa ja uusia asiantuntijoita. Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 voisi kompensoida yliopistojen hiilijalanj\u00e4lke\u00e4? Vaikka kuinka houkutteleva, ehdotus on ongelmallinen. On kaikki syy ajatella, ett\u00e4 ekologinen kest\u00e4vyys on kaiken muun kest\u00e4vyyden perusta ja edellytys.<\/p>\n
Hiilijalanj\u00e4ljen nollaamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 kompensaatiota samoin kuin ylikompensaatiota sanotaan ekologiseksi. Sill\u00e4 tarkoitetaan luonnon monimuotoisuudelle aiheutetun haitan tai heikennyksen hyvitt\u00e4mist\u00e4 niin, ett\u00e4 monimuotoisuutta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ja vahvistetaan toisaalla. T\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 Talvivaaran kaivoksen ymp\u00e4rist\u00f6haittoja kompensoidaan metsitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Saharaa. Kompensaation kohde voi olla yksitt\u00e4inen laji, luontotyyppi tai laajempi alueellinen kokonaisuus.<\/p>\n
\u201dEi nettovahinkoa\u201d (no net loss<\/em>) on ekologisen kompensaation yhteydess\u00e4 k\u00e4ytetty periaate. Sen mukaan kompensaation tavoitteena on saavuttaa luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 kaikki haitat hyvitet\u00e4\u00e4n kaikille lajeille ja elinymp\u00e4rist\u00f6ille (Atte Moilanen & Janne S. Kotiaho, Ekologisen kompensaation m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen t\u00e4rke\u00e4t operatiiviset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/em>, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Helsinki 2017, s. 14<\/a>).<\/p>\n Jos hyvitys tehd\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esimerkiksi EU:n direktiivilajeille, se ei tuota ekologista kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Samalla n\u00e4et sallitaan heikennys laajalle joukolle muita lajeja. Kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys on siis ehdoton vaatimus: kaikki luonnon monimuotoisuudelle aiheutetut haitat pit\u00e4\u00e4 hyvitt\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n Vaatimusta on kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta toteuttaa. Vaikka lajeja kuolee sukupuuttoon ilman ihmisen vaikutustakin, lajien h\u00e4vi\u00e4minen arvioidaan nykyisin merkitt\u00e4v\u00e4sti nopeammaksi kuin aiempi \u201dluonnollinen poistuma\u201d.<\/p>\n Jotta heikentym\u00e4tt\u00f6myystavoitteesta ei tarvitsisi luopua kokonaan, se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 v\u00e4ljemmin keskim\u00e4\u00e4rin kaikkia lajeja<\/a>\u00a0koskevaksi. N\u00e4in ehdottaa Luontopaneelin<\/a> puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. Samalla hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys on tarkastelun tarkkuudesta riippuvaista.<\/p>\n Jokainen yksil\u00f6 ja laji on itsess\u00e4\u00e4n korvaamaton, mutta silti voidaan ainakin joissain tapauksissa ajatella, ett\u00e4 uusi kompensoi vanhaa.<\/p>\n Nykyiset Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit on rakennettu atomipommin tuhoamien tilalle. Emme sanoisi, ett\u00e4 ne korvaavat tuhoutuneita kaupunkeja, atomipommin uhreista puhumattakaan. Silti Hiroshima ja Nagasaki antavat osviittaa siit\u00e4, mit\u00e4 kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys voisi tarkoittaa kompensaation n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys edellytt\u00e4\u00e4 tietysti my\u00f6s, ett\u00e4 heikennys tai katastrofi ei ole niin raju tai totaalinen, ett\u00e4 se samalla tuhoaisi hyvitt\u00e4misen ja korvaamisen edellytykset. Kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myyden idean taustalla on siis toiveikas oletus: ilmastonmuutos ei ole viel\u00e4 edennyt niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 kompensaatioponnistelut olisivat turhia ja toivottomia.<\/p>\n P.S. Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lkilaskennan tuloksista kerrotaan kes\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dEi nettovahinkoa\u201d on ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun uusin iskulause.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":4024,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-4022","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"