{"id":37,"date":"2018-09-05T08:46:53","date_gmt":"2018-09-05T05:46:53","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8b0cf17b7026ab0cf11e8bb1fb7d042245a0c5a0c"},"modified":"2019-12-18T21:51:16","modified_gmt":"2019-12-18T19:51:16","slug":"voiko-vanhemmuutta-mitata","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2018\/09\/05\/voiko-vanhemmuutta-mitata\/","title":{"rendered":"Voiko vanhemmuutta mitata?"},"content":{"rendered":"
Ainakin voidaan laskea erilaisia vanhemman rooliin kuuluvia tekoja.<\/div>\n

Ruokinta, vaipanvaihto, syli, lohduttaminen, nen\u00e4n niist\u00e4minen, leikkiminen, pelaaminen, riitojen ratkominen, l\u00e4sn\u00e4olo. N\u00e4it\u00e4 ja monia muita tekoja ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misi\u00e4 voidaan laskea. Sen j\u00e4lkeen aukeaa vaikeiden kysymysten Pandoran lipas. Mit\u00e4 tuloksista pit\u00e4isi ajatella ja varsinkin mit\u00e4 niiden perusteella tulisi muuttaa ja mill\u00e4 lihaksilla?<\/p>\n

T\u00e4llaisten kysymysten takia monet, elleiv\u00e4t useimmat, pit\u00e4v\u00e4t vanhemmuutta asiana, joka ei taivu mitattavaksi. Samanlaisia ovat parisuhde ja johtaminen. Niidenkin hyvyyden tai huonouden mittaaminen tuntuu vaikealta ja v\u00e4kin\u00e4iselt\u00e4, ellei vallan mahdottomalta. Tunnistat (ainakin omasta mielest\u00e4si) hyv\u00e4n ja huonon vanhemmuuden siin\u00e4 miss\u00e4 hyv\u00e4n ja huonon johtamisen, mutta auta armias, jos niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mitata. Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole t\u00e4llaisten psykologis-sosiaalis-kulttuuristen ilmi\u00f6kompleksien vakioitua mittapuuta kuin metrin mallia Pariisissa.<\/p>\n

Tuntuisi tosi tylylt\u00e4 antaa pisteit\u00e4 puolisolle tai muulle l\u00e4heiselle. Miksi pisteytt\u00e4\u00e4 toisen tekemisi\u00e4 ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misi\u00e4, jos olet joka tapauksessa sitoutunut h\u00f6p\u00f6nassuusi vikoineen p\u00e4ivineen? Pomolle ehk\u00e4 voisikin antaa pisteit\u00e4, ellet sitten satu olemaan h\u00e4nen kanssaan naimisissa.<\/p>\n

Er\u00e4s tuttavani ehdotti vanhempien pisteytt\u00e4misperusteeksi lapsille huutamista. Jos yksi vanhempi huutaa lapsilleen 10 kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja toinen kerran vuodessa, kumpi on parempi?<\/p>\n

Veikkaan, ett\u00e4 sanot: ”Tuohon on mahdotonta vastata, koska se riippuu tyypist\u00e4, tilanteesta ja monesta muusta seikasta.” Vanhemmuuteen kuuluu niin paljon muutakin kuin alati vaaniva hermostumisen ja huutamisen vaara. Eik\u00e4 ole vain yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja toimivaa tapaa olla vanhempi. Se, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 vanhemmuutta suomalaisessa savussa, ei ole sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mongolialaisessa jurtassa.<\/p>\n

Mit\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti merkityksellisemm\u00e4st\u00e4 asiasta on kysymys, sit\u00e4 kehnommin se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 soveltuvan mitattavaksi. Syit\u00e4 on monia. Yleiset kriteerit hyv\u00e4lle vanhemmuudelle ja parisuhteelle saattavat olla riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Jonkun mielest\u00e4 vanhemmuudessa ja parisuhteessa on sellainen tunnetaso ja sitoutumisen ulottuvuus, jota mik\u00e4\u00e4n julkinen kriteerist\u00f6 ei tavoita. Eiv\u00e4tk\u00e4 vanhemmuus ja parisuhde ole suoritus, vaan olemisen tapa (mit\u00e4 ikin\u00e4 se tarkoittaakaan). Joku voi my\u00f6s rinnastaa vanhemmuuden ja parisuhteen yleisiin ja yht\u00e4l\u00e4isiin ihmisoikeuksiin. Olisivatko vanhemmuus ja parisuhde kuin ihmisoikeudet: eiv\u00e4t riipu saavutuksista? Se ei kyll\u00e4 v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n lohduta perhe- ja parisuhdev\u00e4kivallan uhreja.<\/p>\n

Jokin vanhemmuusranneke ja k\u00e4nnykk\u00e4sovellus voisi pit\u00e4\u00e4 kirjaa siit\u00e4, kuinka monta kertaa on tullut tehty\u00e4 mit\u00e4kin vanhemman rooliin kuuluvaa. Osaahan aktiivisuusrannekekin mitata ottamiamme askelia ja muita liikuntasuoritteita. Vanhemmuusranneke mittaisi vanhemmuussuoritteita ainakin n\u00e4enn\u00e4isen objektiivisesti – n\u00e4enn\u00e4isen, koska tietoisuus mittaamisesta saa meid\u00e4t toimimaan niin kuin meid\u00e4n odotetaan toimivan.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 kenk\u00e4 juuri puristaakin. Ihmissuhde v\u00e4\u00e4ntyy irvikuvaksi, jos v\u00e4litt\u00e4minen perustuu mittaamista koskevaan tietoisuuteen.<\/p>\n

Jos t\u00e4llainen aktiivisuusranneketyyppinen mittaaminen tuntuu liian mekaaniselta, tehd\u00e4\u00e4n sitten laadullista arviointia. Arvioi tai pyyd\u00e4 naapurin Pertti\u00e4 arvioimaan asteikolla nelosesta kymppiin, miten olet onnistunut vanhempana eri osa-alueilla kuten lasten ruokkimisessa, nen\u00e4n niist\u00e4misess\u00e4, leikkimisess\u00e4, pelaamisessa, riitojen ratkomisessa, l\u00e4sn\u00e4olossa ja niin edelleen. Saatko ehdot vai p\u00e4\u00e4setk\u00f6 luokalta?<\/p>\n

My\u00f6s parisuhteessa harjoitetaan t\u00e4llaista tekemisten ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misten arviointia. Ehk\u00e4 pid\u00e4t sit\u00e4 ik\u00e4v\u00e4n\u00e4, koska omatuntosi soimaa. Mittaaminen sopii yritysten tuloslaskelmiin ja v\u00e4h\u00e4n huonommin koulusuorituksiin, mutta vanhemmuus ja parisuhde olkoot mittaamisesta vapaa h\u00f6ll\u00e4ilyvy\u00f6hyke! Mittaaminen voisi johtaa siihen, ett\u00e4 lapset vied\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4tel\u00f6lle ja iltasatu luetaan vain, koska sit\u00e4 mitataan.<\/p>\n

Onko siis oikea motiivi t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin itse teko? Afrikan t\u00e4hden pelaaminen lasten kanssa voi olla itsess\u00e4\u00e4n kivaa ja innostavaa, vaikka mittaaminen olisi alun perin se, mik\u00e4 yllytt\u00e4\u00e4 vanhemman pelaamaan. Rinnakkaiset motiivit kuten hy\u00f6ty, velvollisuus ja v\u00e4litt\u00e4minen usein ajavat meit\u00e4 samaan suuntaan.<\/p>\n

Ei siis niin pahaa, ettei jotain hyv\u00e4\u00e4kin. Erilaiset pisteytysperusteet voivat viritt\u00e4\u00e4 keskustelua vanhemmuudesta ja parisuhteesta, ellei perin ihmisyydest\u00e4. Jos jokin puoli vanhemmuudessa tai parisuhteessa saa alhaiset pisteet, mietit kumppanisi tai perheneuvojan kanssa, mist\u00e4 se johtuu ja pit\u00e4\u00e4k\u00f6 asialle tehd\u00e4 jotain.<\/p>\n

Ajattelen, ett\u00e4 vanhemmuutta – kuten my\u00f6s parisuhdetta ja johtajuutta – voi mitata monilla eri mittareilla. Kysyt, miksi pit\u00e4isi<\/em> mitata. – Syy ei kai voi olla muu kuin perheiden tukeminen ja tilanteen selvitt\u00e4minen. Siin\u00e4 monet taustatekij\u00e4t ovat kuitenkin toiminnallisia mittareita t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4. T\u00e4llaisia taustatekij\u00f6it\u00e4 ovat esimerkiksi perheenj\u00e4senten fyysinen ja henkinen vointi, ty\u00f6 ja toimeentulo, tukiverkostot sek\u00e4 lasten koulu ja kaverit. Ne vaikuttavat vanhempana olemiseen ja toimimiseen enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n rannekkeen antama aktiivisuustieto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ainakin voidaan laskea erilaisia vanhemman rooliin kuuluvia tekoja. Ruokinta, vaipanvaihto, syli, lohduttaminen, nen\u00e4n niist\u00e4minen, leikkiminen, pelaaminen, riitojen ratkominen, l\u00e4sn\u00e4olo. N\u00e4it\u00e4 ja monia muita tekoja ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misi\u00e4 voidaan laskea. Sen j\u00e4lkeen aukeaa vaikeiden kysymysten Pandoran lipas. Mit\u00e4 tuloksista pit\u00e4isi ajatella ja varsinkin mit\u00e4 niiden perusteella tulisi muuttaa ja mill\u00e4 lihaksilla? T\u00e4llaisten kysymysten takia monet, elleiv\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-37","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=37"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":294,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions\/294"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=37"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=37"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=37"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}