{"id":36,"date":"2018-09-19T07:36:49","date_gmt":"2018-09-19T04:36:49","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8bbc59f59c4eabbc511e8973895d3777338d038d0"},"modified":"2019-12-18T21:51:11","modified_gmt":"2019-12-18T19:51:11","slug":"edith-piafin-katumus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2018\/09\/19\/edith-piafin-katumus\/","title":{"rendered":"\u00c9dith Piafin katumus"},"content":{"rendered":"
Piafia kuunnellessa on helppoa yhty\u00e4 siihen, etten kadu mit\u00e4\u00e4n.<\/div>\n

Ranskalainen r<\/em> riipii ja raapii, ja torvet pauhaavat. Mutta kun laulu loppuu, tied\u00e4n liioitelleeni: kadun sent\u00e4\u00e4n jotain.<\/p>\n

\u00c9dith Piaf (1915-1963) oli rakastettu ja palvottu ”Pariisin varpunen”: kooltaan pieni mutta \u00e4\u00e4nelt\u00e4\u00e4n suuri ja vastustamaton. ”Non, je ne regrette rien” eli ”Ei, en kadu mit\u00e4\u00e4n” (1960) on yksi h\u00e4nen hienoimmista ja mieleenpainuvimmista lauluistaan. Sen tekemisen aikaan jo vakavasti sairaan laulajan \u00e4\u00e4nest\u00e4 kuuluu rohkeus ja kiitollisuus siit\u00e4, ett\u00e4 on saanut el\u00e4\u00e4 ja rakastaa.<\/p>\n

Suomeksi laulun sanoitti Sauvo Puhtila alias Saukki ja ensimm\u00e4isen\u00e4 sen levytti Vera Telenius vuonna 1974. Teleniuksen laulussa ”En kadu mit\u00e4\u00e4n<\/a>” on upeita Twin Peaks -s\u00e4vyj\u00e4. Kokonaisuutena pid\u00e4n kuitenkin enemm\u00e4n Irina Milanin versiosta ”Join kaiken pois<\/a>” (1975). Sanat ovat Eino Leinon ja Milanin itsens\u00e4. Milan tavoittaa upeasti alkuper\u00e4isen laulun tunnelman ja Piafin traagisen el\u00e4m\u00e4ntunnon, kun kaikki on kumottu kurkusta alas.<\/p><\/blockquote>\n

Moni tulkitsee Piafin laulavan siit\u00e4, ett\u00e4 ei kannata katua mit\u00e4\u00e4n. Ei pid\u00e4 muuttua Lootin vaimon tavoin taaksep\u00e4in katsovaksi suolapatsaaksi. Pit\u00e4\u00e4 katsoa eteenp\u00e4in, oli tehnyt ja tapahtunut mit\u00e4 tahansa.<\/p>\n

Katuva katsoo menneisyyteen ja on vaarassa takertua ja kompastua siihen. Sit\u00e4 Piaf varoo ylv\u00e4\u00e4sti: ”Ei, en kadu mit\u00e4\u00e4n”.<\/p>\n

Katumusta arvostellaan j\u00e4lkiviisaudeksi. Se tulee aina liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Viisas olisi j\u00e4tt\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4 sen, mit\u00e4 harkitsematon katuu. Toisaalta on kuitenkin parempi katsoa kuin katua eli harmitella j\u00e4lkik\u00e4teen, mit\u00e4 j\u00e4i n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 ja kokematta. Mielest\u00e4ni juuri t\u00e4h\u00e4n Piaf viittaa, kun h\u00e4n sanoo, ett\u00e4 ei v\u00e4lit\u00e4 menneisyydest\u00e4 ja on el\u00e4m\u00e4n kanssa sujut.<\/p>\n

On olemassa kuitenkin my\u00f6s toisenlaista katumusta. Voit katua tekojasi (ja tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misi\u00e4si), koska ne olivat v\u00e4\u00e4rin. Voit katua tekojasi my\u00f6s, koska ne aiheuttivat vahinkoa itsellesi tai muille. Edellisess\u00e4 tapauksessa kadut tekojasi niiden itsens\u00e4 vuoksi ja j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 seurausten vuoksi.<\/p>\n

Erityisesti teon itsens\u00e4 katuminen edellytt\u00e4\u00e4 syyllisyyden- ja velvollisuudentuntoa. T\u00e4llainen katuva on pahoillaan siit\u00e4, ett\u00e4 on loukannut toista ja rikkonut t\u00e4t\u00e4 vastaan. Seurausten katuminen liittyy hy\u00f6tyjen ja haittojen arviointiin ja sen n\u00e4kemiseen, ett\u00e4 tehty teko on haitallinen ja vahingollinen. Usein (mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina) n\u00e4m\u00e4 katumuksen muodot k\u00e4yv\u00e4t k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4: olet pahoillasi sek\u00e4 itse teosta ett\u00e4 seurauksista.<\/p>\n

Tekojen itsens\u00e4 katuminen liittyy vahvasti siihen, ett\u00e4 teoilla luomme ja ilmaisemme itse\u00e4mme. Jos siis kadumme tekojamme, voimme olla pahoillamme paitsi siit\u00e4, mit\u00e4 olemme tehneet, my\u00f6s siit\u00e4, millaisia olemme.<\/p>\n

Saatat kuitenkin pit\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista katumusta kovin itsekeskeisen\u00e4. ”Ei, en kadu mit\u00e4\u00e4n” voikin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 seuraavanlaista pohdintaa: itsetutkistelu on sopivassa m\u00e4\u00e4rin hyv\u00e4ksi, mutta syyllisyydess\u00e4 ja katumuksessa rypeminen menee yli kohtuuden.<\/p>\n

Vaikka katumus suuntautuu menneisyyteen, voi se tavoittaa my\u00f6s tulevaa. Katumus kulkee aidon anteeksipyynn\u00f6n<\/a> edell\u00e4. Yhdess\u00e4 ne voivat olla anteeksiannon edellytys, vaikka eiv\u00e4t pakota v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 k\u00e4rsinytt\u00e4 antamaan anteeksi. Katuva tekee pes\u00e4eroa aiemmin tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n on pahoillaan siit\u00e4, mit\u00e4 on tehnyt toiselle, ja haluaa kertoa sen t\u00e4lle. H\u00e4n ilmaisee my\u00f6s, ett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tekisi samaa tekoa, jos saisi valita uudelleen. N\u00e4in katumus on menneisyyden kautta tulevaisuuteen kulkeva polku.<\/p>\n

Vaikka menneisyyteen ei pid\u00e4 takertua, katumus osoittaa inhimillisyytt\u00e4 ja vastuuntuntoa. Jos ei koskaan kadu mit\u00e4\u00e4n, on turta tai itsekritiikit\u00f6n. ”Joka hiton jutusta, jonka teet t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, sinun pit\u00e4\u00e4 maksaa”, kerrotaan Piafin sanoneen viime sanoikseen. Se viittaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4n katui sittenkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Piafia kuunnellessa on helppoa yhty\u00e4 siihen, etten kadu mit\u00e4\u00e4n. Ranskalainen r riipii ja raapii, ja torvet pauhaavat. Mutta kun laulu loppuu, tied\u00e4n liioitelleeni: kadun sent\u00e4\u00e4n jotain. \u00c9dith Piaf (1915-1963) oli rakastettu ja palvottu ”Pariisin varpunen”: kooltaan pieni mutta \u00e4\u00e4nelt\u00e4\u00e4n suuri ja vastustamaton. ”Non, je ne regrette rien” eli ”Ei, en kadu mit\u00e4\u00e4n” (1960) on yksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-36","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":293,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions\/293"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}