{"id":3560,"date":"2021-05-12T07:46:34","date_gmt":"2021-05-12T04:46:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=3560"},"modified":"2021-06-09T13:24:59","modified_gmt":"2021-06-09T10:24:59","slug":"kestavan-kehityksen-tavoitteet-yliopisto-opetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/05\/12\/kestavan-kehityksen-tavoitteet-yliopisto-opetuksessa\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet yliopisto-opetuksessa"},"content":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6kohdat ja periaatteet<\/h4>\n

YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ohjelmalla Agenda 2030:ll\u00e4 on kova tavoite: \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen k\u00f6yhyyden poistaminen. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 k\u00f6yhyydell\u00e4 tarkoitetaan puutetta el\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksist\u00e4: ruuasta, vaatteista ja kodista. Maailmanpankin mukaan t\u00e4llaisessa k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ne, joilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n alle 1,60 \u20ac p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Agenda 2030:n kantava periaate on, ett\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4 oman onnensa nojaan. Siksi YK kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota sellaisiin ihmisiin ja ryhmiin, jotka on usein unohdettu ja j\u00e4tetty sivuun. Kaikille halutaan antaa mahdollisuus tulla kuulluksi, vaikuttaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 arvostettuna yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4. N\u00e4in Agenda 2030 kiinnitt\u00e4\u00e4 vahvasti huomiota kest\u00e4v\u00e4n kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen, mutta ei unohda my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ekologista tai taloudellista ulottuvuutta.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on mutkikas ja monis\u00e4ikeinen vyyhti. T\u00e4t\u00e4 kuvastaa se, ett\u00e4 Agenda 2030:ss\u00e4 on 17 p\u00e4\u00e4tavoitetta (goals<\/em>) ja 169 alatavoitetta (targets<\/em>) sek\u00e4 lukuisia indikaattoreita. Johdannossa sanotaan, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on toimintasuunnitelma ihmisten, maapallon ja hyvinvoinnin hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Agenda 2030:n valmistelu alkoi Rio de Janeirossa vuonna 2012 j\u00e4rjestetyst\u00e4 Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huippukokouksesta. Valmisteluun osallistuivat YK:n j\u00e4senvaltiot, Maailmanpankki ja Kansainv\u00e4linen valuuttaj\u00e4rjest\u00f6 IMF, kansainv\u00e4liset kehityspankit, kymmenet tutkimuslaitokset, yliopistot ja eri alojen asiantuntijat sek\u00e4 sadat ja tuhannet kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t.<\/p>\n

Agenda 2030 hyv\u00e4ksyttiin YK:n huippukokouksessa 2015 ja ohjelma astui voimaan seuraavan vuoden alussa.<\/p>\n

Ohjelman tavoitteet ovat universaaleja ja ne sitovat niin k\u00f6yhi\u00e4 kuin rikkaita maita. Tarkoitus on k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Lukijalta kyynel jo vierii, kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet linkittyv\u00e4t tiiviisti toisiinsa. Ne ovat jakamattomia eli toisistaan erottamattomia, kuten ihmisoikeudetkin.<\/p>\n

YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet on laajasti omaksuttu koulutuksen ja tutkimuksen sek\u00e4 politiikan ja talousel\u00e4m\u00e4n puheenparteen. Tavoitteisiin viitataan ja niit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n niin kouluissa ja yliopistoissa kuin politiikan p\u00f6ydiss\u00e4 ja yritysten vastuullisuusraporteissa. Jotta tavoitteet eiv\u00e4t j\u00e4isi h\u00f6mp\u00e4ksi tai viherpesuksi, niiden saavuttamiselle tarvitaan koeteltavia ja mitattavia kriteerej\u00e4.<\/p>\n

Agenda 2030 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota globaalien ongelmien v\u00e4lisiin yhteyksiin. Yhden tavoitteen saavuttaminen muiden kustannuksella ei ole kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 ei ole esimerkiksi taloudellinen kehitys, joka tuhoaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja riist\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Tavoitteet ovat siis kokonaisuus, eik\u00e4 yht\u00e4 voi toteuttaa ilman muita.<\/p>\n

Sukupuolten v\u00e4linen tasa-arvo ja naisten oikeudet liittyv\u00e4t niin perustavanlaatuisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen, ett\u00e4 ne on nostettu paitsi omaksi tavoitteekseen (tavoite 5) my\u00f6s koko kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ohjelman l\u00e4pileikkaavaksi teemaksi.<\/p>\n

Taustalla on ajatus, ett\u00e4 sukupuolten v\u00e4linen tasa-arvo ja naisten oikeudet ovat itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4, mutta niist\u00e4 seuraa hyv\u00e4\u00e4 my\u00f6s koko yhteiskunnalle. Naisten koulutus parantaa tutkitusti koko perheen hyvinvointia. Lis\u00e4ksi naisten ja tytt\u00f6jen tasa-arvoinen osallistuminen sek\u00e4 yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet miesten ja poikien kanssa varmistavat, ett\u00e4 koko yhteis\u00f6 voi kukoistaa.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys opetuksessa<\/h4>\n

Yliopistojenkin opettajat voivat liitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita opetussis\u00e4lt\u00f6ihin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 apuna YK:n listaa. Siihen tutustuminen auttaa ottamaan huomioon kest\u00e4v\u00e4n kehityksen keskeisi\u00e4 aiheita ja kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 opetuksen alakohtaisista sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 pit\u00e4isi tinki\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on l\u00e4pileikkaava aihe eik\u00e4 \u201dankeuttaja\u201d, joka vie merkityksen kaikelta muulta. Sen pohtiminen, mik\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden suhde kurssin keskeisiin k\u00e4sitteisiin, teorioihin ja malleihin sek\u00e4 havainnollistuksiin vahvistaa ymm\u00e4rryst\u00e4 sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 ett\u00e4 kurssin ydinaineksesta.<\/p>\n

Opettajan on ensinn\u00e4kin itse hy\u00f6dyllist\u00e4 tutustua kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin. Ne esitell\u00e4\u00e4n Suomen YK-liiton sivulla<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ottamalla kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita huomioon omien kurssiensa sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 opettajat voivat syvent\u00e4\u00e4 opiskelijoiden ymm\u00e4rryst\u00e4 monista asioista \u2013 kuten tavoista, joilla ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous liittyv\u00e4t toisiinsa. On kasvatuksellisesti ja sivistyksellisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia my\u00f6s, miten opiskelijat itse voivat edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n

Yliopisto-opetuksen erityispiirre on yhteys tieteeseen ja uusimpaan tutkimukseen. Vaasan yliopiston tieteenalat ja tutkimussuunnat huomioon ottaen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet 7\u20139, 11\u201312 ja 16 voivat olla monien vaasalaisten kurssien kannalta relevantteja:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ehdotan seuraavassa tapoja, joilla opettajat voivat yhdist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita opetussis\u00e4lt\u00f6ihin. Eri tavat voivat olla p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 siis sulje toisiaan pois. Erityisesti tavat 2\u20136 edellytt\u00e4v\u00e4t opettajalta asiayhteyksien rakentamista ja tulkinnallista aktiivisuutta.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4idea on, ett\u00e4 liikkeelle l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ilmeisimpien yhteyksien tunnistamisesta kurssin ydinaineksen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden v\u00e4lill\u00e4. Listalla edet\u00e4\u00e4n tapoihin, jotka ovat v\u00e4hemm\u00e4n, jos lainkaan, riippuvaisia opetussis\u00e4lt\u00f6jen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden suorista yhteyksist\u00e4.<\/p>\n

Ensin siis selvitet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kurssilla, moduulissa tai tutkinto-ohjelmassa jo tehd\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden huomioimiseksi. Seuraavaksi pohditaan keinoja, joilla huomioon ottamista voidaan tukea tai kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    \n
  1. \u201dV\u00e4litt\u00f6m\u00e4n tunnistamisen tapa\u201d: Opettaja tunnistaa, ett\u00e4 h\u00e4nen kurssinsa k\u00e4sittelee yht\u00e4 tai useampaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitetta. Tunnistaminen voi tapahtua jo kurssin otsikon ja syllabuksessa mainittujen avaink\u00e4sitteiden perusteella. N\u00e4in on esimerkiksi Vaasan yliopiston kursseilla LIIK2002 Kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja eettisyys liiketoiminnassa (tavoitteet 8, 9 ja 12) ja TECH1010 Energy and Sustainability (tavoitteet 7, 9 ja 13).<\/li>\n
  2. \u201dRelevantteja piirteit\u00e4 etsiv\u00e4 tapa\u201d: Opettaja etsii kurssinsa aiheesta ja kysymyksist\u00e4 piirteit\u00e4, jotka ovat relevantteja yhden tai useamman kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteen kannalta. T\u00e4m\u00e4 tapa eroaa edellisest\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 opettaja joutuu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n vaivaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen yhteyksien tunnistamisessa ja perustelemisessa. Tunnistaminen ei ole kuitenkaan v\u00e4kin\u00e4ist\u00e4, jos kurssilla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kannalta merkityksellisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, kuten tasa-arvoa, tulonjakoa ja ilmastonmuutosta.<\/li>\n
  3. \u201dTulkitseva tapa\u201d: Opettaja tulkitsee kurssinsa aiheeseen ja kysymyksiin liittyv\u00e4n piirteit\u00e4, joita on yhdess\u00e4 tai useammassa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteessa. T\u00e4m\u00e4 vaatii opettajalta asioiden v\u00e4listen yhteyksien rakentamista ja kurssiaiheiden k\u00e4sittely\u00e4 valikoiduista n\u00e4k\u00f6kulmista, joiden kautta yhteys kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin muodostuu. Esimerkiksi monia kuluttajatutkimuksen aiheita, kuten kulutusvalintoja ja niiden ilmastovaikutuksia, voi luontevasti tarkastella kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisuuskysymysten n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/li>\n
  4. \u201dHavainnollistusten tapa\u201d: Opettaja keksii kurssinsa aiheisiin ja kysymyksiin liittyvi\u00e4 esimerkkikertomuksia ja muita havainnollistuksia, joiden avulla kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita tulee mukaan kurssille. T\u00e4m\u00e4 tapa kehitt\u00e4\u00e4 edelliseen kohtaan liittyv\u00e4\u00e4 tulkinnan rakentamista ja uudistamista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioihin keskittyv\u00e4ll\u00e4 kurssilla opettaja voi kertoa, ett\u00e4 turpeen verotusta on kiristetty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mik\u00e4 on rajusti leikannut tuottajien tuloja ja aiheuttanut heille paljon huolta ja murhetta. Opettaja pyyt\u00e4\u00e4 kurssin osallistujia pohtimaan, mit\u00e4 sote-innovaatioita t\u00e4llaisessa tilanteessa tarvittaisiin ja mik\u00e4 on niiden suhde kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin (esim. v\u00e4line tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseksi).<\/li>\n
  5. \u201dKehyst\u00e4misen tapa\u201d: Kehyst\u00e4minen tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa tai kertomusta, jonka kautta aihetta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 yhteys kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen syntyy. Opettaja voi kehyst\u00e4\u00e4 kurssinsa tai sen osan niin, ett\u00e4 tarkasteltaviin kysymyksiin liittyy yksi tai useampi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteista. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 tapa edellytt\u00e4\u00e4 aktiivista tulkintapanosta opettajalta, joka rakentaa kokonaisk\u00e4sityst\u00e4 kurssin teemasta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kehyst\u00e4misen tapoja erotellaan alla esitetyiss\u00e4 kohdissa A-D.<\/li>\n
  6. \u201dAssosioiva tapa\u201d: Opettaja laajentaa ja kehitt\u00e4\u00e4 kurssinsa aihetta ja kysymyksi\u00e4 niin, ett\u00e4 mukaan otetaan lis\u00e4piirteit\u00e4, joita on yhdess\u00e4 tai useammassa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteessa. T\u00e4m\u00e4kin tapaa vaatii opettajalta \u2013 samoin kuin opiskelijoilta \u2013 luovuutta ja yhteyksien rakentamista eri aiheiden v\u00e4lille. Siin\u00e4 voi auttaa esimerkiksi miellekartan tekeminen, jossa kurssin ydinaineksen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden v\u00e4lille rakennetaan siltoja.<\/li>\n
  7. \u201dErillisen aiheen tapa\u201d: Opettaja n\u00e4kee, ett\u00e4 h\u00e4nen kurssinsa aihe ja kysymykset koskevat muuta kuin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita. Silti h\u00e4n haluaa ottaa kurssinsa yhteydess\u00e4 esille erillisen\u00e4 kysymyksen\u00e4 my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen, koska pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Opettaja voi keskustella opiskelijoiden kanssa siit\u00e4, millaisia yhteyksi\u00e4 kurssin sis\u00e4lt\u00f6jen ja sovellusten sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden v\u00e4lille voisi rakentaa.<\/li>\n<\/ol>\n

    Tunnistaessaan opetussis\u00e4lt\u00f6jen\u00a0ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 opettajalla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n seuraavia kehystystekniikoita. Ne liittyv\u00e4t edell\u00e4 esitellyist\u00e4 tavoista erityisesti tulkintaa rakentaviin kohtiin 2\u20136. Erottelu perustuu Jos\u00e9 Luis Berm\u00fadezin kirjaan Frame It Again: New Tools for Rational Decision-Making<\/em>, Cambridge: Cambridge University Press (2021, s. 245):<\/p>\n

    A. Kurssin aiheiden harkittu hajauttaminen ja uudelleen j\u00e4rjestely niin, ett\u00e4 syntyneist\u00e4 \u201drailoista\u201d voi nousta esiin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kannalta relevantteja ideoita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioihin keskittyv\u00e4ll\u00e4 kurssilla voi aihetta analysoidessa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, mitk\u00e4 innovaatioiden yhdistelm\u00e4t palvelevat mit\u00e4kin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ulottuvuutta.<\/p>\n

    B. Mielikuvituksen k\u00e4ytt\u00f6 niin, ett\u00e4 kuvittelee itsens\u00e4 eri tilanteisiin ja olosuhteisiin. N\u00e4in kurssin sis\u00e4lt\u00f6ihin saadaan kuljetettua kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita vaikkapa esimerkkikertomusten avulla (tapa 4).<\/p>\n

    C. N\u00e4k\u00f6kulman joustavuus, jonka avulla samaa aihetta voidaan tarkastella eri n\u00e4k\u00f6kulmista \u2013 my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Opettaja voi vaihdella kurssinsa l\u00e4hestymistapaa ekologisesta yhteiskunnalliseen ja yhteiskunnallisesta taloudelliseen ja pohtia, miten t\u00e4llaiset muutokset vaikuttavat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden relevanssiin.<\/p>\n

    D. Opetussis\u00e4lt\u00f6ihin liittyvien syysuhteiden tunnistaminen ja vastakkainasettelu. T\u00e4ll\u00e4 tavalla kurssin aiheiden voi huomata resonoivan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden kanssa ja kurssin aiheista voi n\u00e4hd\u00e4 seuraavan jotain, joka on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden kannalta merkityksellist\u00e4.<\/p>\n

    N\u00e4iden kehystystekniikoiden avulla voi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita tuoda mukaan erilaisille kursseille. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettaja ei sulje eri vaihtoehtoja suoralta k\u00e4delt\u00e4 pois, vaan on valmis pohtimaan erilaisia mahdollisuuksia. T\u00e4h\u00e4n pohdintaan on hy\u00f6dyllist\u00e4 kutsua mukaan opiskelijoita ja kollegoja.<\/p>\n

    Opiskelijoita voi pyyt\u00e4\u00e4 tutustumaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin, ja heit\u00e4 voi pyyt\u00e4\u00e4 kirjoittamaan luentop\u00e4iv\u00e4kirjaa, jossa pohditaan kurssin sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

    Yliopisto-opetukseen kuuluu my\u00f6s kriittisyys. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden yhteensopivuutta ja kest\u00e4vyyden eri ulottuvuuksien tasapainoa.<\/p>\n

    Tunnistetut ja valitut kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet voi kertoa syllabuksessa ja oppimistavoitteissa ja merkit\u00e4 n\u00e4kyviin kurssin Moodle-sivulle. Suomen YK-liiton sivulta ladattavat tavoitekuvakkeet<\/a> toimivat visualisointina.<\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Opettaja voi tunnistaa ja valita YK:n listalta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita omille kursseilleen.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":3565,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-3560","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3560"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3560"}],"version-history":[{"count":158,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3560\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4021,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3560\/revisions\/4021"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3560"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3560"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3560"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}