{"id":3532,"date":"2021-04-28T07:53:35","date_gmt":"2021-04-28T04:53:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=3532"},"modified":"2021-04-28T17:31:58","modified_gmt":"2021-04-28T14:31:58","slug":"rohkea-avaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/04\/28\/rohkea-avaus\/","title":{"rendered":"Rohkea avaus"},"content":{"rendered":"

Helsingin Sanomat kertoi hiljattain<\/a>, ett\u00e4 Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6 luopuu \u201drohkeista avauksista\u201d. Niihin s\u00e4\u00e4ti\u00f6 kannusti apurahan hakijoita.<\/p>\n

Monia, ellei useimpia, hakijoita ujostutti selitt\u00e4\u00e4 ja perustella hankkeensa rohkeutta. Rohkeuden pohtiminen tuntui teenn\u00e4iselt\u00e4, ellei mahdottomalta. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 sai my\u00f6s palautetta, ett\u00e4 \u201drohkea avaus\u201d on vitsi.<\/p>\n

Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6 aikoo jatkossa keskitty\u00e4 vapaaseen tieteeseen ja taiteeseen. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtajan Ulla Tuomarlan mukaan rohkeutta pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin edelleen arvossa, ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6 kannustaa rajanylityksiin. Hakija voi itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, tapahtuuko rajanylitys aiheessa, menetelm\u00e4ss\u00e4 vai estetiikassa.<\/p>\n

Rohkea arvaus<\/h4>\n

Rohkeutta on arvostettu maailman sivu. Rohkeus on klassinen luonteen hyve viisauden, itsehillinn\u00e4n ja oikeudenmukaisuuden rinnalla. Antiikissa rohkeutta pidettiin erityisesti sotilaan hyveen\u00e4.<\/p>\n

Karl Popper (1902\u20131994) korosti rohkeuden merkityst\u00e4 tieteess\u00e4. H\u00e4n arvosteli Wienin piiri\u00e4 ja sen edustamaa loogista positivismia tieteen luonteen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4. Popper kehitti tieteellisest\u00e4 tutkimuksesta omaa teoriaansa, jonka h\u00e4n esitti kirjassa Logik der Forschung<\/em> (1934) (engl. The Logic of Scientific Discovery<\/em>, 1959).<\/p>\n

Popper katsoi, ett\u00e4 loogisten positivistien esitt\u00e4m\u00e4t mielekk\u00e4\u00e4n kielen kriteerit on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja omaksuttava toisenlainen tieteen demarkaatio- eli rajanvetokriteeri. Popperin mukaan tieteellisen v\u00e4itteen tulee olla sellainen, ett\u00e4 kokemus voi osoittaa sen v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Tieteellisten v\u00e4itteiden ja teorioiden tulee olla havaintojen perusteella falsifioitavissa eli kumottavissa.<\/p>\n

Popperin perusajatus on pelkistettyn\u00e4 seuraava: Tieteess\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n lakeja ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia. Niit\u00e4 ilmaistaan yleistyksill\u00e4. Kaikkia yleistyksi\u00e4 ei voida empiirisesti verifioida positivistien edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Esimerkiksi lausetta \u201dKaikki korpit ovat mustia\u201d on mahdotonta todentaa tutkimalla kaikki yksitt\u00e4iset korpit. Jokainen havainto j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa seuraavalle, jonka kohteena saattaakin olla valkoinen korppi. Mik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 mustia korppeja ei siis riit\u00e4 aukottomasti todistamaan, ett\u00e4 kaikki korpit ovat mustia. Sen sijaan yksikin vastaesimerkki riitt\u00e4\u00e4 kumoamaan universaaliv\u00e4itteen.<\/p>\n

Popper korosti, ett\u00e4 vaikka tieteellisi\u00e4 teorioita ei voida osoittaa tosiksi, niiden t\u00e4ytyy olla koeteltavissa. Koeteltavuus tarkoittaa juuri falsifioinnin mahdollisuutta.<\/p>\n

Popperin toinen keskeinen tieteenfilosofinen n\u00e4kemys liittyy Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6nkin per\u00e4\u00e4nkuuluttamiin \u201drohkeisiin avauksiin\u201d. Popper esitti Conjectures and Refutations: The Growth of Scientific Knowledge<\/em> -kirjassaan (1963, suom. Arvauksia ja kumoamisia: tieteellisen tiedon kasvu<\/em>, 1995), ett\u00e4 tieteelliset teoriat ovat usein pelkki\u00e4 arvauksia. Teorian muodostukseen tulee kuitenkin rohkaista, vaikka uusi teoria poikkeaisi huomattavasti vallitsevasta k\u00e4sityksest\u00e4. Tiede nimitt\u00e4in edistyy arvausten ja kumoamisten kautta. Kaikki pit\u00e4\u00e4 kuitenkin alistaa kritiikille ja kokeille, sill\u00e4 tiedon kasvu on olennaisesti erehdyksen eliminoimista.<\/p>\n

Popperin mukaan tieteess\u00e4 tulee siksi pyrki\u00e4 keksim\u00e4\u00e4n \u201drohkeita arvauksia\u201d (bold conjectures<\/em>), joita yritet\u00e4\u00e4n \u201dankarien empiiristen testien\u201d avulla kumota (severe refutations<\/em>). Opimme maailmasta vain yritysten ja erehdysten, arvausten ja kumoamisten kautta.<\/p>\n

Juuri t\u00e4h\u00e4n Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6kin kannusti \u201drohkeilla avauksillaan\u201d. Lis\u00e4ksi tutkijoita kannustettiin tieteenalarajojen ylitt\u00e4miseen, menetelm\u00e4llisiin innovaatioihin ja vaikeiden kysymysten pariin.<\/p>\n

Popperin n\u00e4kemyksen ongelmana on pidetty sit\u00e4, ett\u00e4 rohkeiden arvausten kumoamisella on v\u00e4h\u00e4inen informaatioarvo. Ilkka Niiniluoto pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vakavana perusteena Popperin falsifikationismia vastaan (Niiniluoto, Critical Scientific Realism<\/em>, 1999, s. 168, n. 11).<\/p>\n

Jos rohkea eli ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen mutta informatiivinen hypoteesi onnistutaan falsifioimaan, saadaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen vastakohta on tosi. Otetaan esimerkiksi hypoteesi, ett\u00e4 Kuu on juustoa. (Pahoittelen, ett\u00e4 esimerkkini on teenn\u00e4inen ja ep\u00e4uskottava.) Jos t\u00e4m\u00e4 \u201drohkea\u201d hypoteesi kumoutuu, saadaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kuu ei ole juustoa. Tuon tiedon informaatioarvo on nolla.<\/p>\n

Yll\u00e4tysperiaate<\/h4>\n

Onneksi sent\u00e4\u00e4n jotkin informatiiviset hypoteesit vahvistuvat ja jotkin mielenkiintoiset ennusteet toteutuvat. Muuten tieteen tulokset j\u00e4isiv\u00e4t laihoiksi.<\/p>\n

Seuraavaksi on syyt\u00e4 kysy\u00e4, osoittavatko kaikki toteutuneet ennusteet, ett\u00e4 niiden perustana oleva teoria on tosi. Vastaus on kielteinen: teoriaa ei voida pit\u00e4\u00e4 totena pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 se tuottaa tosiksi osoittautuneita ennusteita.<\/p>\n

Teoriaa ei voida pit\u00e4\u00e4 edes todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 se tuottaa tosia ennusteita. Jokin toinen teoria voi toimia viel\u00e4 paremmin eli tuottaa tosia ennusteita paitsi k\u00e4sill\u00e4 olevassa tapauksessa my\u00f6s monissa muissa, joissa kilpaileva teoria ei toimi.<\/p>\n

It\u00e4-Suomen yliopiston emeritusprofessori Seppo Sajama selitti vuosia sitten, miksi t\u00e4m\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 v\u00e4ite on uskottava. Oletetaan \u201dteorian\u201d v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 marketissa ostoksilla k\u00e4yv\u00e4 Pertti on voimanoston maailmanmestari. Jos \u201dteoria\u201d on tosi, voidaan ennustaa, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy kantamaan ostoksensa autoon. Ja toden totta, Pertti tekee sen! Onko \u201dteoria\u201d nyt saanut vahvaa tukea havainnosta? \u2013 Ei ole, koska melkein kuka tahansa pystyy samaan.<\/p>\n

T\u00e4llaisten triviaalien teoriaa \u201dvahvistavien\u201d havaintojen eliminoimiseksi Elliott Sober esitt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tysperiaatetta. Se kehottaa vertaamaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahta hypoteesia ja katsomaan, onko tehty havainto yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 niiden valossa.<\/p>\n

Yll\u00e4tysperiaate kuuluu seuraavasti: Havainto o<\/em> tukee vahvasti hypoteesia h1<\/sub><\/em> verrattuna hypoteesiin h2<\/sub><\/em> t\u00e4sm\u00e4lleen silloin, kun molemmat seuraavista ehdoista t\u00e4yttyv\u00e4t:<\/p>\n

    \n
  1. Jos h1<\/sub><\/em> olisi tosi, ei olisi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos o<\/em> olisi tosi.<\/li>\n
  2. Jos h2<\/sub><\/em> olisi tosi, olisi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos o<\/em> olisi tosi.<\/li>\n<\/ol>\n

    Kysymys ei ole siit\u00e4, ovatko itse hypoteesit h1<\/sub><\/em> ja h2<\/sub><\/em> yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, vaan siit\u00e4, onko havainto o<\/em> yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 suhteessa niihin (Elliott Sober, Core Questions in Philosophy Core Questions in Philosophy: A Text with Readings<\/em>, 4. p., 2004, s. 30-31). Voimanostajan tapauksessa kilpailevat hypoteesit ovat h1<\/sub><\/em>\u00a0\u201dPertti on voimanoston maailmanmestari\u201d ja h2<\/sub><\/em>\u00a0\u201dPertti on tavallinen riski kaveri\u201d. Havainto o<\/em> on \u201dPertti kantaa itse ostoksensa autoon\u201d. Hypoteesin h1<\/sub><\/em> uskottavuus kaatuu ehtoon 2, sill\u00e4 ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, jos tavallinen riski kaveri jaksaa kantaa ostoksensa autoon.<\/p>\n

    Yll\u00e4tysperiaate on kuitenkin subjektiivinen ja taustatiedoista ja asiayhteydest\u00e4 riippuvainen. Siit\u00e4 seuraa ilmeinen vaikeus, ett\u00e4 eri ihmisten mielest\u00e4 eri asiat ovat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

    My\u00f6s Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n \u201drohkeiden avausten\u201d periaate oli subjektiivinen ja tulkinnanvarainen. Se tuotti sek\u00e4 hakijoille ett\u00e4 hakemusten arvioijille harmaita hiuksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Rohkeiden avausten aika on ohi, eik\u00e4 rohkeilla arvauksillakaan hyvin mene.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":3534,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-3532","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3532"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3532"}],"version-history":[{"count":76,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3532\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3666,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3532\/revisions\/3666"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3534"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3532"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3532"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3532"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}