{"id":30,"date":"2018-12-12T07:48:16","date_gmt":"2018-12-12T05:48:16","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8fdd18551694cfdd111e891704be97c46a4c3a4c3"},"modified":"2019-12-18T21:50:35","modified_gmt":"2019-12-18T19:50:35","slug":"syntinen-saatana-kurja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2018\/12\/12\/syntinen-saatana-kurja\/","title":{"rendered":"Syntinen, saatana, kurja"},"content":{"rendered":"
Olihan se mullistavaa, kun Nokia aikoinaan mainosti: ”Connecting people.”<\/div>\n

Monen mielest\u00e4 ”connecting people” sopi kuvaamaan yht\u00e4 hyvin esimerkiksi joulua, yhdess\u00e4olon juhlaa. Sellaisen yhten\u00e4iskulttuurin aika on kuitenkin peruuttamattomasti ohi kuin Nokian johtoasema k\u00e4nnykk\u00e4markkinoilla. Tilalle on tullut monikulttuurinen Suomi, enk\u00e4 viittaa erityisesti maahanmuuttoon, vaan yleisesti tapojen ja katsomusten moninaisuuteen.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4kodin joulujuhlaa ei voida viett\u00e4\u00e4 kirkossa. Se on p\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota monet vaasalaiset vanhemmat ovat kummeksuneet ja pit\u00e4neet h\u00e4t\u00e4varjelun liioitteluna. Enemmist\u00f6 perheist\u00e4 kuuluu kirkkoon. Lis\u00e4ksi on katsottu, ett\u00e4 kirkossa pidett\u00e4v\u00e4 joulujuhla kuuluu perinteeseen kuin puna Petterin kuonoon. Nyt tuo perinne on hallinnollisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kumottu. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen arvostelijat ovat vet\u00e4neet esiin kortin, jonka mukaan muidenkin uskontojen edustajat \u00e4imistelev\u00e4t uskonnon lakaisemista maton alle.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 palasi mieleeni kansanlaulu ”Seitsem\u00e4n miehen voima”. Laulu on Aleksis Kiven ”Seitsem\u00e4n veljeksest\u00e4” (1873). Laulun viides s\u00e4keist\u00f6 kuuluu n\u00e4in:<\/p>\n

Simeoni, liuhuparta,
valittaa se ihmisparka,
syntinen, saatana, kurja,
syntinen, saatana, kurja.<\/pre>\n
Tampere syksyll\u00e4 -78. Olen oppilaana Tammelan ala-asteella. Kaikki viidennet luokat on komennettu lauluharjoituksiin koulun juhlasaliin. Harjoiteltavana on ”Seitsem\u00e4n miehen voima”. Kun laulu lauletaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, oppilaat ovat t\u00e4ysin palkein mukana. Juhlasalin katto nousee metrin, kun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ”syntiseen, saatanaan, kurjaan”. Kuuluu tirskuntaa ja laulun loputtua vitsikk\u00e4it\u00e4 huomautuksia.<\/p>\n
Harjoituksiin tulee tauko, kun opettajakunta rynnii rehtorin johdolla neuvonpitoon. Keskustelu vaikuttaa vakavalta ja keskittyneelt\u00e4, vaikken kuulekaan sit\u00e4 salin takaosaan. Ei tarvitse olla kummoinenkaan mentalisti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen, ett\u00e4 keskustelussa maalaillaan t\u00e4llaista: ”’Syntinen, saatana, kurja’ vie oppilaat turmioon. Kohta kanslian puhelin soi, ja vihaiset vanhemmat tulevat lankoja pitkin. Tammelan ala-aste on otsikoissa: ’Koulussa opetetaan kiroilemaan!'”<\/p>\n
Neuvottelu p\u00e4\u00e4ttyy ja musiikinopettaja ilmoittaa: ”Jatkossa ’Seitsem\u00e4n miehen voimasta’ ei lauleta viidett\u00e4 s\u00e4keist\u00f6\u00e4, koska sanamuodot eiv\u00e4t sovi tilaisuuden luonteeseen.” Mik\u00e4 kulttuurinen h\u00e4pe\u00e4 ja katastrofi! Laulu on sent\u00e4\u00e4n kansallisromaanistamme, ja yksi veljeksist\u00e4 j\u00e4\u00e4 ilman s\u00e4keist\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kulttuurissa on aina jotain, joka rajaa ja erottaa. Rajoja kirjataan oikeuksiin ja vapauksiin, kieltoihin ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin. Rajoja piirtyy my\u00f6s erilaisia tapoja, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja katsomuksia edustavien ihmisten v\u00e4lille. Se on tullut piinallisen selv\u00e4ksi my\u00f6s Vaasan joulujuhlajupakassa.<\/p>\n
Tietysti kulttuuri rajojen piirt\u00e4misineen my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4. Rajat j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t maailmaa ja tekev\u00e4t siit\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4n (Mary Douglas, Natural Symbols: Explorations in Cosmology<\/em>, second edition, New York: Routledge, 2003, 53).<\/p>\n
Suomessa ja muissa l\u00e4nsimaisissa demokratioissa pyrit\u00e4\u00e4n ottamaan – vaikkakin kuinka puutteellisesti – huomioon, ett\u00e4 ihmiset edustavat erilaisia tapoja ja katsomuksia. T\u00e4m\u00e4 on kirjattu lakiin perusoikeuksina, kuten sanan- ja mielipiteenvapautena, kokoontumisvapautena ja uskonnonvapautena.<\/p>\n
Negatiivinen uskonnonvapaus on vapautta uskonnon harjoittamisesta. T\u00e4t\u00e4 vapautta varjellaan, kun rukoukset ja muu uskonnonharjoitus rajataan pois julkisten koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien toiminnasta. Se ei kumoa positiivista uskonnonvapautta: uskonnonharjoitukseen voi jokainen osallistua omalla ajalla niin paljon kuin sielu siet\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi koulun ja p\u00e4iv\u00e4kodin juhlat saisivat mieluusti olla sellaisia, ett\u00e4 niihin voivat osallistua kaikki lapset yhdess\u00e4, ilman vanhempien \u00e4p\u00f6ttely\u00e4 ja ET-ryhm\u00e4n vet\u00e4ytymist\u00e4 askartelemaan.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 ovat asiallisia perusteita puoltamaan Vaasan joulujuhlalinjausta. Asiassa on kuitenkin monta puolta kuin s\u00e4keist\u00f6j\u00e4 ”Seitsem\u00e4n miehen voimassa”. Monille, ellei useimmille, kysymys ei ole ensisijaisesti uskonnonvapaudesta, vaan oikeudesta perinteisiin, oikeudesta kinkkuun ja lanttulaatikkoon, oikeudesta tehd\u00e4 niin kuin ennenkin. T\u00e4m\u00e4 ”sis\u00e4inen konservatiivi” her\u00e4\u00e4 talviunilta usein juhlapyhin\u00e4 ja on n\u00e4lk\u00e4inen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Olihan se mullistavaa, kun Nokia aikoinaan mainosti: ”Connecting people.” Monen mielest\u00e4 ”connecting people” sopi kuvaamaan yht\u00e4 hyvin esimerkiksi joulua, yhdess\u00e4olon juhlaa. Sellaisen yhten\u00e4iskulttuurin aika on kuitenkin peruuttamattomasti ohi kuin Nokian johtoasema k\u00e4nnykk\u00e4markkinoilla. Tilalle on tullut monikulttuurinen Suomi, enk\u00e4 viittaa erityisesti maahanmuuttoon, vaan yleisesti tapojen ja katsomusten moninaisuuteen. P\u00e4iv\u00e4kodin joulujuhlaa ei voida viett\u00e4\u00e4 kirkossa. Se on […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":287,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions\/287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}