{"id":2977,"date":"2021-02-17T11:11:47","date_gmt":"2021-02-17T09:11:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=2977"},"modified":"2021-02-19T10:43:01","modified_gmt":"2021-02-19T08:43:01","slug":"mita-kuuluu-kaipola","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/02\/17\/mita-kuuluu-kaipola\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 kuuluu, Kaipola?"},"content":{"rendered":"

Viime elokuussa UPM, yksi Suomen suurimmista yrityksist\u00e4, ilmoitti sulkevansa sanomalehti- ja luettelopaperia valmistavan Kaipolan tehtaan J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4n lounaispuolella. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan tehdas oli kuitenkin voitollinen. Siit\u00e4p\u00e4 her\u00e4si keskustelua, millainen liikevoitto on kohtuullinen ja riitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinia (sd.) my\u00f6ten ihmeteltiin, miksi UPM p\u00e4\u00e4tti sulkea Kaipolan paperitehtaan juuri nyt, kun ajat ovat muutenkin vaikeat. P\u00e4\u00e4ministeri kiinnitti huomiota my\u00f6s siihen, ett\u00e4 UPM on maksanut osinkoja viime vuosina reippaasti. Ei siis ihme, ett\u00e4 kansalaiset miettiv\u00e4t, ovatko omistajat kyltym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

Asioista perill\u00e4 olevat tahot riensiv\u00e4t pian ripitt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ministeri\u00e4 yritysjohdon neuvomisesta. Sanottiin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ministerill\u00e4 ei ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n kaikkea olennaista tietoa tehtaan tilasta ja tulevaisuudenn\u00e4kymist\u00e4. Bj\u00f6rn Wahlroosin johtamalla UPM:n hallituksella oli parempaa tietoa. P\u00e4\u00e4ministeri\u00e4 ja muita poliitikkoja kehotettiin pysym\u00e4\u00e4n lestiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Viimeinen Kaipolan kolmesta paperikoneesta pys\u00e4htyi vuoden vaihteessa. UPM:n johto ei uskonut tehtaan tulevaisuuteen. Yhti\u00f6n arvioitiin menestyv\u00e4n paremmin ja tuottavan enemm\u00e4n voittoa omistajilleen, kun Kaipola suljetaan. UPM:n johdon silmiss\u00e4 siinsiv\u00e4t muualle kuin J\u00e4ms\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4t investoinnit ja niist\u00e4 koituva liiketoiminnan rahavirta.<\/p>\n

Voiton maksimoinnin vastakohtaa kutsutaan kohtuutaloudeksi<\/a>. Sen synonyymin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n degrowth-sanaa, joka on suomennettu talouslaskuksi. Talouslasku ja kohtuutalous eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yksi ja sama asia. Jos oiotaan mutkia, voidaan sanoa, ett\u00e4 degrowth-ajattelijat suhtautuvat talouskasvuun viel\u00e4 torjuvammin kuin kohtuutalouden kannattajat.<\/p>\n

Yritystoiminnassa talouslaskun tavoite haiskahtaa lainvastaiselta. Talouslasku uhkaa tehd\u00e4 yhti\u00f6st\u00e4 tarkoituksellisesti tappiollisen ja konkurssikyps\u00e4n. Kohtuutalouteen ei t\u00e4llaista tavoitetta liity.<\/p>\n

Kohtuutalous perustuu k\u00e4sitykselle, ett\u00e4 maapallon kantokyky luo reunaehdot, joihin talouden on sopeuduttava. Tavoitteena on talousj\u00e4rjestelm\u00e4, joka tuottaa oikeudenmukaista hyvinvointia ymp\u00e4rist\u00f6n asettamissa rajoissa (Kohtuutalouden ratkaisut, Suomen luonnonsuojeluliitto, 2015<\/a>).<\/p>\n

Kohtuutalouden kannattajat suhtautuvat kriittisesti talouskasvun tavoitteeseen \u2013 v\u00e4itettiin kasvua jatkuvaksi, kest\u00e4v\u00e4ksi tai vihre\u00e4ksi. He my\u00f6s kyseenalaistavat talouden kulttuurisen ylivallan. Kohtuutaloudella tavoitellaan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa hyvinvointi pystyt\u00e4\u00e4n turvaamaan talouskasvusta ja globaalista kilpailukyvyst\u00e4 riippumatta.<\/p>\n

Jo kuuluu tuolien siirtely\u00e4, kun moni nousee todistamaan: \u201dKohtuutalous on toiveajattelua.\u201d Ja toden totta! Vaikka kohtuutalous ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita samaa kuin degrowth, molempia yhdist\u00e4\u00e4 talouskasvun kritiikki. \u201dNurinkurista\u201d, sanovat tolkun ihmiset, jotka muistuttavat talouskasvun olevan hyvinvointivaltion kivijalka.<\/p>\n

Talouslaskulla viitataan yleens\u00e4 kansantulon supistumiseen ja yksityisen kulutuksen v\u00e4henemiseen, ei niink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isten yritysten kutistumiseen. Talouslaskun eri muodot kytkeytyv\u00e4t kuitenkin toisiinsa.<\/p>\n

Todellisen el\u00e4m\u00e4n talouslaskut ovat olleet enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n hallitsemattomia ja ep\u00e4mieluisia. Ajatellaan vaikkapa koronavuotta tai Kreikan velkakriisi\u00e4.<\/p>\n

Talouslasku johtaa tehtaiden sulkemiseen ja elintason laskuun \u2013 siis juuri siihen, mit\u00e4 J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4 koetaan nyt Kaipolan sulkemisen my\u00f6t\u00e4. UPM:n johto vedonnee siihen, ett\u00e4 kuivia oksia pit\u00e4\u00e4 karsia, jotta puu s\u00e4ilyisi.<\/p>\n

Osakeyhti\u00f6laki<\/a> (1:5 \u00a7) ei kuitenkaan edellyt\u00e4 liikevoiton maksimointia. Sen sijaan se edellytt\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n johdolta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joiden voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 olettaa pit\u00e4v\u00e4n yhti\u00f6n voittojen tiell\u00e4. Sill\u00e4 tiell\u00e4 pysyminen voi kuitenkin vaatia juuri voittojen maksimointia globaaleilla markkinoilla kilpailtaessa. T\u00e4st\u00e4 seuraa helposti ongelmia, kuten varallisuuden keskittymist\u00e4 ja luonnonvarojen kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Juuri n\u00e4ihin ongelmiin on esitetty ratkaisuksi degrowthia. Kriitikot taas sanovat, ett\u00e4 degrowth on omaan jalkaansa ampumista. Ei siis ihme, ett\u00e4 degrowth on ker\u00e4nnyt suhteellisen v\u00e4h\u00e4n kannatusta. Degrowth-ajattelijoiden, kuten Serge Latouchen, Tim Jacksonin ja Peter Victorin mielest\u00e4 todellista omaan jalkaansa ampumista ovat kuitenkin kapitalismi ja jatkuvan talouskasvun tavoittelu \u2013 ne kun uhmaavat maapallon kantokyky\u00e4.<\/p>\n

Jyrk\u00e4n degrowthin vaihtoehdoksi on tarjottu riitt\u00e4vyytt\u00e4. Riitt\u00e4vyyden k\u00e4site on valitettavasti kovin monitulkintainen ja n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuvainen. Kaipolassa k\u00e4site sai kuitenkin lihaa luiden ymp\u00e4rille. J\u00e4ms\u00e4l\u00e4isten mielest\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 olisi ollut l\u00e4hes 70 vuotta vanhan paperitehtaan s\u00e4ilytt\u00e4minen ja omistajien tyytyminen pienemp\u00e4\u00e4n voittoon.<\/p>\n

\"\"Riitt\u00e4vyytt\u00e4 voidaan havainnollistaa my\u00f6s donitsilla (Kate Raworth, Doughnut Economics: Seven Ways to Think Like a 21st-Century Economics<\/em>, White River Junction, VT: Chelsea Green Publishing, 2017, 9, 44; Donitsitaloustiede<\/em>, suom. Juha Pietil\u00e4inen, Helsinki: Terra Cognita, 2018). Donitsimallissa riitt\u00e4vyys on kahden rajan v\u00e4liin muodostuva keskialue. Alarajana on ihmisten tarpeiden riitt\u00e4v\u00e4 (mit\u00e4 ikin\u00e4 se tarkoittaakaan) tyydytt\u00e4minen (sosiaalinen minimi). Yl\u00e4rajana on puolestaan ekologinen kest\u00e4vyys: kasvi- ja el\u00e4inlajien monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden s\u00e4ilyminen (ekologinen raja) (Linnanen ym. 2020, 12<\/a>).<\/p>\n

Kaipolassa oli kuitenkin tarjolla my\u00f6s toisenlainen donitsi, johon UPM:n johto tarttui. Tuon donitsin alarajana oli yhti\u00f6n tulevaisuuden ja toimintaedellytysten turvaaminen. Tehtaan ty\u00f6ntekij\u00f6ille olisi paremmin maistunut donitsi, jossa reik\u00e4 rajautui heid\u00e4n ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 sek\u00e4 J\u00e4ms\u00e4n kaupungin hyvinvointiin.<\/p>\n

UPM:n donitsi on paistettu markkinatalouden ydint\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Tuo ydin on kaupank\u00e4ynti kilpailluilla markkinoilla. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ei markkinaperusteisuus kuitenkaan yksin riit\u00e4, vaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja julkista sektoria tarvitaan ohjaamaan toimintaa niin, ett\u00e4 pysyt\u00e4\u00e4n sosiaalisen minimin ja ekologisen rajan v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t ongelmat kyll\u00e4 tunnetaan. Yksi niist\u00e4 on se, ett\u00e4 globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset ja tehtaat joutuvat lopettamaan, jos niiden tuotteet eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n

<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n
<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaipolasta tuli kenenk\u00e4\u00e4n tahtomatta muistomerkki erilaisille k\u00e4sityksille riitt\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":2981,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-2977","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2977"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2977"}],"version-history":[{"count":147,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2977\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3146,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2977\/revisions\/3146"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2981"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2977"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2977"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2977"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}