{"id":29,"date":"2018-12-26T10:20:19","date_gmt":"2018-12-26T08:20:19","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e908e71556b91408e711e995b653ce900357135713"},"modified":"2019-12-18T21:50:27","modified_gmt":"2019-12-18T19:50:27","slug":"kovaa-sudokukamaa-suoraan-suoneen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2018\/12\/26\/kovaa-sudokukamaa-suoraan-suoneen\/","title":{"rendered":"Kovaa sudokukamaa suoraan suoneen"},"content":{"rendered":"
Sudokut, nuo lehtien numeroruudukot, niihin koukkuun j\u00e4in, mutta irti p\u00e4\u00e4sin ja syyn ymm\u00e4rsin: yliannostukseen ratkesin.<\/div>\n

Sudokujen ratkaiseminen on t\u00e4ysin turhaa eli ajanvietett\u00e4 sanan tuhlailevimmassa merkityksess\u00e4, ellei sitten opettavaista. Ensinn\u00e4kin sudokut havainnollistavat loogismatemaattisten ja muiden ongelmien eroa. Sudokujen ratkaisut ovat aineettomia, yksik\u00e4sitteisi\u00e4 ja varmoja. Monien muiden ongelmien ratkaisut ovat kaikkea muuta.<\/p>\n

Toinen sudokujen antama opetus koskee pelien syv\u00e4rakennetta. Peleiss\u00e4 voidaan erottaa perustavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja strategiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Perustavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t pelin: sen, miten pit\u00e4\u00e4 toimia, jotta peli\u00e4 pelattaisiin. T\u00e4llaiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kertovat esimerkiksi, millaisia ovat pelikentt\u00e4 ja -v\u00e4lineet, pelaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4, sallitut siirrot ja pelin tavoite.<\/p>\n

Jalkapallossa on eri s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kuin shakissa. Silti kumpaakin voi pelata hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4sti tai puolustavasti. Koska sudokussa tai pasianssissa ei pelata toista vastaan, vaan yksin, siin\u00e4 ei ole hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 eik\u00e4 puolustavaa strategiaa. Tosin ”hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4ksi” voitaisiin katsoa yritys ratkaista sudoku mahdollisimman nopeasti. Se altistaa virheille, kun taas huolellisuus vie aikaa.<\/p>\n

Pelin tarkoitus voidaan erottaa omaksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen. Sit\u00e4 voidaan kutsua my\u00f6s pelin mielekkyysehdoksi. Jalkapalloa voitaisiin pelata s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan niin, ett\u00e4 toinen joukkue ei liiku lainkaan, vaan seisoo pujottelukeppim\u00e4isesti paikoillaan. Se ei kuitenkaan toteuttaisi pelin tarkoitusta eli maalien tekemist\u00e4 ja voittamista. Samoin shakissa pelin pointtina on ly\u00f6d\u00e4 vastustaja. On tietysti mahdollista, ett\u00e4 pelaaja tai joukkue haluaa h\u00e4vit\u00e4 tahallaan. Se katsotaan ep\u00e4urheilijamaiseksi k\u00e4yt\u00f6kseksi.<\/p>\n

Sudokussa on omat perustavat s\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4. Niihin kuuluu ensinn\u00e4kin kent\u00e4n koko: tavallisesti 9 x 9 ruutua. Tarkoitus on t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jokaiselle vaaka- ja pystyriville sek\u00e4 yhdeks\u00e4lle 3 x 3 -osaruudukolle numerot yhdest\u00e4 yhdeks\u00e4\u00e4n. Sudokussa pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s valmiiksi t\u00e4ytettyj\u00e4 ruutuja. Matemaatikot ovat selvitt\u00e4neet, ett\u00e4 niiden v\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4 on 17. Ilman etuk\u00e4teist\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sudokulla ei ole yksik\u00e4sitteist\u00e4 (= vain yht\u00e4 oikeaa) ratkaisua.<\/p>\n

Vaikeissa sudokuissa pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 kovasti. T\u00e4yttyyk\u00f6 ruudukko niin kuin pit\u00e4\u00e4 vai meneek\u00f6 solmuun? T\u00e4llaista sanotaan ep\u00e4suoraksi p\u00e4\u00e4ttelyksi. P\u00e4\u00e4ttelyss\u00e4 onnistuminen ja ratkaisun l\u00f6ytyminen on palkitsevaa.<\/p>\n

Jos palkkaa saisi vaikkapa viisi euroa sudokulta, se voisi viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 pelihaluja. Toisaalta sudokuammattilaisuus voisi vied\u00e4 peli-ilon. Ansioty\u00f6 tuo paineita ja lis\u00e4huolia, jotka puuttuvat amat\u00f6\u00f6rilt\u00e4.<\/p>\n

Itse asiassa rauha ja paineettomuus voivat vahvistaa my\u00f6s ansioty\u00f6n tuloksellisuutta. N\u00e4in on, jos ty\u00f6skentely on sis\u00e4isesti motivoitunutta niin kuin sudokun ratkojalla. Silloin tulee ihan itsest\u00e4\u00e4n toteuttaneeksi zen-periaatetta: ”Keskity siihen, mit\u00e4 olet tekem\u00e4ss\u00e4!” Jos katse on koko ajan muualla, kuten tulevaisuudessa tai tulosodotuksissa, kompastuu \u00e4kki\u00e4 siihen, mik\u00e4 on kohdalla juuri nyt.<\/p>\n

Filosofia on yliopistojen sudoku: henkisesti palkitsevaa, mutta hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavalla – pace<\/em> opetusministeri\u00f6 – olen luonnehtinut filosofiaa luennoilla. Joitakin se innostaa niin paljon, ett\u00e4 ryhtyv\u00e4t saman tien alan opiskelijoiksi. Siin\u00e4 on jotain kapinallista: James Dean, rock and roll ja takapihan tupakkarinki. Sit\u00e4 voi olla vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksy\u00e4, ja useimmiten itsekin perustelen filosofiaa ajattelutaitojen kehittymisell\u00e4, ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4, kokonaisk\u00e4sityksen saamisella, el\u00e4m\u00e4nkatsomuksen avartumisella. Sellaiseksi t\u00e4m\u00e4 sosiaalinen todellisuutemme on rakennettu: pit\u00e4\u00e4 olla hy\u00f6ty\u00e4, mieluimmin mitattavaa, ja pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 tulosta. Muuten rikkoo s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4se mukaan ”oikeaan” peliin, vaan j\u00e4\u00e4 Sisyfokseksi ratkomaan ikuisesti sudokuja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sudokut, nuo lehtien numeroruudukot, niihin koukkuun j\u00e4in, mutta irti p\u00e4\u00e4sin ja syyn ymm\u00e4rsin: yliannostukseen ratkesin. Sudokujen ratkaiseminen on t\u00e4ysin turhaa eli ajanvietett\u00e4 sanan tuhlailevimmassa merkityksess\u00e4, ellei sitten opettavaista. Ensinn\u00e4kin sudokut havainnollistavat loogismatemaattisten ja muiden ongelmien eroa. Sudokujen ratkaisut ovat aineettomia, yksik\u00e4sitteisi\u00e4 ja varmoja. Monien muiden ongelmien ratkaisut ovat kaikkea muuta. Toinen sudokujen antama opetus koskee […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-29","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":286,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions\/286"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}