{"id":28,"date":"2019-01-09T14:32:46","date_gmt":"2019-01-09T12:32:46","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e9140aab53b3a8140a11e98749c73a603735e435e4"},"modified":"2019-12-18T21:50:15","modified_gmt":"2019-12-18T19:50:15","slug":"anarkismi-yhteiskunta-ilman-valtiovaltaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2019\/01\/09\/anarkismi-yhteiskunta-ilman-valtiovaltaa\/","title":{"rendered":"Anarkismi: yhteiskunta ilman valtiovaltaa"},"content":{"rendered":"
Anarkismi valaa uskoa ihmisten omatoimisuuteen ja yhteisty\u00f6kykyyn kuin Kaurism\u00e4en elokuvat.<\/div>\n

Aki Kaurism\u00e4en elokuvissa (kuten Mies vailla menneisyytt\u00e4 ja Toivon tulla puolen) yksin\u00e4iset ja vaikeuksissa olevat tukeutuvat toisiinsa, eiv\u00e4t valtioon, ja saavat yhdess\u00e4 aikaan enemm\u00e4n kuin yksin. Kuvio on anarkistinen.<\/p>\n

Antti Hautam\u00e4ki on \u00e4skett\u00e4in kirjoittanut anarkismista poliittisena liikkeen\u00e4<\/a>. Siit\u00e4 avautuu kiinnostavia n\u00e4kymi\u00e4 my\u00f6s johtamisen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja tarpeeseen.<\/p>\n

Anarkia tulee kreikan sanasta anarkhia<\/em>, joka tarkoittaa hallituksettomuutta. Liike syntyi ja kehittyi 1800-luvun poliittisessa sekamelskassa. Sellaiset eri suuntiin vet\u00e4v\u00e4t aatteet kuin liberalismi, sosialismi ja kansallismielisyys olivat kasvattaneet suosiotaan Euroopassa. Yleisesti kaivattiin yhteiskunnallisia muutoksia ja parannusta ty\u00f6l\u00e4isten surkeisiin oloihin.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 tavoitteet innoittivat my\u00f6s ranskalaista Pierre-Joseph Proudhonia (1809-1865). H\u00e4n unelmoi tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta, ja h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n anarkismin is\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Proudhonin ylevist\u00e4 tavoitteista huolimatta anarkismi yhdistet\u00e4\u00e4n usein terroriin ja sekasortoon. Er\u00e4\u00e4t anarkistit kannattivatkin v\u00e4kivaltaa ja murhasivat valtaapit\u00e4vi\u00e4. Yksi tunnetuimmista tapauksista on Michele Angiolillo, joka ampui Espanjan p\u00e4\u00e4ministerin vuonna 1902. Jotkut anarkistit katsoivat, ett\u00e4 ihmisten mobilisointiin tarvitaan \u00e4\u00e4ritekoja. V\u00e4kivaltaa harjoitti kuitenkin vain hyvin pieni joukko. Monet tunnetut anarkistit kuten Henry David Thoreau, Bart de Ligt ja Dorothy Day olivat pasifisteja.<\/p>\n

Tavallista on my\u00f6s yhdist\u00e4\u00e4 anarkismi ep\u00e4j\u00e4rjestykseen. Siin\u00e4 kyseenalaistetaan anarkistien suuri unelma: yhteiskunta ilman valtiovaltaa.<\/p>\n

Anarkismi on yhteiskunnallisten aatteiden mustekala: taipuisa ja monilonkeroinen. Sen historiallisia p\u00e4\u00e4suuntauksia ovat anarkoindividualismi (W. Godwin, M. Stirner), anarkokommunismi (P. Kropotkin, \u00c9. Pouget), anarkosydikalismi (Proudhon) ja anarkofeminismi (E. Goldman).<\/p>\n

Jos eri suuntauksia verrataan yleisell\u00e4 tasolla, p\u00e4\u00e4jakaja on suhtautuminen omistamiseen. Anarkokommunistit vastustivat ja individualistit puolustivat yksityisomaisuutta. Molemmille vapaus oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Anarkokommunistien vapausk\u00e4sitys oli positiivinen: yhteisomistus antaa kaikille vapauden ja mahdollisuuden toteuttaa itse\u00e4\u00e4n. Anarkoindividualisteille eli libertaareille taas yksityisomistus oli vapauden ehto, ja suuntauksen vapausk\u00e4sitys oli negatiivinen: vapautta pakkovallasta.<\/p>\n

Toinen anarkismin p\u00e4\u00e4suuntauksia erottava tekij\u00e4 onkin suhtautuminen valtaan ja valtioon. Libertaarit, kuten Robert Nozick, hyv\u00e4ksyv\u00e4t minimivaltion: sit\u00e4 tarvitaan erityisesti omistusoikeuden ja sopimusoikeuden suojelemiseksi. Muuten valtion tulee puuttua mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n ihmisten toimintaan. Valtion ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa pid\u00e4 asettaa ihmisille tai yhteiskunnalle tavoitteita, vaan jokaisen pit\u00e4\u00e4 saada tavoitella omaa hyv\u00e4\u00e4ns\u00e4 niin kuin parhaaksi n\u00e4kee.<\/p>\n

My\u00f6s anarkokommunistit vastustivat keskitetty\u00e4 valtaa, puolueita ja valtiota. Anarkokommunisteille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli alueiden ja tuotantolaitosten itsehallinto ja kaikkien kansalaisten osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon. Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksessa oli mukana my\u00f6s anarkisteja, mutta kun Leninin johtamat bolsevikit ottivat vallan, he tuhosivat anarkistit ja pysyttiv\u00e4t anarkismin vastakohdan: puolue-eliitin yksinvallan.<\/p>\n

Kaikki kaikessa anarkisteille on yksil\u00f6n arvo ja vapaus. Juuri yksil\u00f6n vapauden takia liike suhtautuu kielteisesti kaikkeen ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tapahtuvaan ohjaukseen ja holhoamiseen. Anarkistit uskovat ihmisten j\u00e4rkeen ja kykyyn sopia.<\/p>\n

Anarkismin eteen piirtyy kuitenkin paljon kysymysmerkkej\u00e4. Mainitsen vain muutamia:<\/p>\n

Voi olla, ett\u00e4 anarkistit odottavat paikallisilta ratkaisuilta ja sopimiselta liikoja. Ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osuuskunnat ja muut pienyhteis\u00f6t tuovat kansalaisille enemm\u00e4n vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia kuin valtio. Valta voi kasaantua my\u00f6s pienyhteis\u00f6iss\u00e4, ja siksi niiss\u00e4kin pit\u00e4\u00e4 puolustaa demokratiaa.<\/p>\n

Yhteisten asioiden hoitaminen ilman valtiovaltaa sopii parhaiten pieniin ja keskisuuriin ongelmiin. Jos taas pit\u00e4\u00e4 hoitaa kansainv\u00e4lisiin mittoihin paisuneita ongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja pakolaisongelmaa, tulee \u00e4kki\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 YK:ta ja Euroopan unionia.<\/p>\n

Osuuskunnat ja suuryritykset voisivat olla vaihtoehto valtioille. Veikkaan kuitenkin, ett\u00e4 puutteistaan huolimatta Euroopan unioni j\u00e4senvaltioineen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 raukoilla rajoilla suurempaa luottamusta kuin Facebook, Amazon, Apple, Netflix ja Google yhteens\u00e4.<\/p>\n

Anarkistisessa yhteiskunnassa johtajia tarvitaan korkeintaan keskustelun viritt\u00e4jiksi ja solmujen avaajiksi. Anarkistien mukaan keskustelu ja yhteistoiminta ovat paras tapa hoitaa asioita. T\u00e4m\u00e4 muistuttaa kovasti ruotsalaista ty\u00f6kulttuuria ja diskuteerausta, tai vaikkapa Vincitin ja Supercellin kaltaisten yritysten johtamiskulttuuria.<\/p>\n

Joku voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osuuskunnat tyyliin Valio, S-ryhm\u00e4 ja Mets\u00e4liitto ovat anarkistisin yritysmuoto: ne harjoittavat taloustoimintaa j\u00e4sentens\u00e4 eduksi, mik\u00e4 soittaa samaa s\u00e4velt\u00e4 syndikalistisen joukkotoiminnan kanssa. Seuraavan kerran, kun vilautat S-korttia, voitkin sanoa: ”Olen anarkisti.”<\/p>\n

Irwinin ”Haistakaa paska koko valtiovalta”<\/a> sopisi anarkistien arkkiveisuksi. Kappale joutui Yleisradiossa soittokieltoon pian ilmestytty\u00e4\u00e4n vuonna 1976, ja muita radiokanaviahan ei Suomessa tuolloin viel\u00e4 ollutkaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anarkismi valaa uskoa ihmisten omatoimisuuteen ja yhteisty\u00f6kykyyn kuin Kaurism\u00e4en elokuvat. Aki Kaurism\u00e4en elokuvissa (kuten Mies vailla menneisyytt\u00e4 ja Toivon tulla puolen) yksin\u00e4iset ja vaikeuksissa olevat tukeutuvat toisiinsa, eiv\u00e4t valtioon, ja saavat yhdess\u00e4 aikaan enemm\u00e4n kuin yksin. Kuvio on anarkistinen. Antti Hautam\u00e4ki on \u00e4skett\u00e4in kirjoittanut anarkismista poliittisena liikkeen\u00e4. Siit\u00e4 avautuu kiinnostavia n\u00e4kymi\u00e4 my\u00f6s johtamisen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":285,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions\/285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}