{"id":2596,"date":"2021-01-06T15:48:07","date_gmt":"2021-01-06T13:48:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=2596"},"modified":"2021-01-15T13:30:16","modified_gmt":"2021-01-15T11:30:16","slug":"objektiivinen-ja-subjektiivinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/01\/06\/objektiivinen-ja-subjektiivinen\/","title":{"rendered":"Objektiivinen ja subjektiivinen"},"content":{"rendered":"<p>N\u00e4in omin silmin, ett\u00e4 paikallani keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 oli lahjapaketti. Oli nimip\u00e4iv\u00e4ni aamu, ja oletin, ett\u00e4 vaimoni oli laittanut paketin p\u00f6yd\u00e4lle edellisen\u00e4 iltana. Aioin jo avata paketin, mutta p\u00e4\u00e4tinkin, ett\u00e4 teen sen vasta sitten, kun vaimoni on noussut ja tullut aamupalalle. Vein v\u00e4liss\u00e4 koiramme lenkille. Kun palasin takaisin, vaimoni oli tullut keitti\u00f6\u00f6n ja paketti h\u00e4vinnyt. Yritin katsoa, olisiko paketti siirretty toiseen paikkaan, mutta ei merkki\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4. Mietin, olisiko minun pit\u00e4nyt avata paketti heti, kun n\u00e4in sen. Luuliko vaimoni, ett\u00e4 en pit\u00e4nyt lahjasta, koska en ollut koskenut siihen? Kysyin h\u00e4nelt\u00e4, miss\u00e4 lahjapaketti on. Vaimoni h\u00e4mm\u00e4styi ja kysyi, mik\u00e4 lahja. \u201dSe, joka oli p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4, kun tulin alakertaan.\u201d Vaimoni ei tuntunut ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n, mist\u00e4 puhun. Itsekin jo aloin ep\u00e4ill\u00e4 n\u00e4hneeni n\u00e4kyj\u00e4. Ajattelin, miten todelliselta paketti olikaan tuntunut. Saman tien vaimoni kuitenkin hoksasi: \u201dAi se paketti. Se on l\u00e4ksi\u00e4islahja yhdelle ty\u00f6kaverilleni. Laitoin sen jo laukkuuni.\u201d<\/p>\n<p>Kertomus valaisee objektiivisen ja subjektiivisen monitahoista suhdetta. Tosiasiat, havainnot ja odotukset yhdess\u00e4 muodostavat vyyhden, jota yrit\u00e4mme parhaamme mukaan tulkita ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Havaintoni paketista oli oikea ja objektiivinen. Tulkintani \u2013 se, ett\u00e4 paketti on nimip\u00e4iv\u00e4lahja \u2013 oli subjektiivinen ja virheellinen.<\/p>\n<h4>Objektiivisuuden ja subjektiivisuuden ulottuvuuksia<\/h4>\n<p>Objektiivinen on sek\u00e4 metafyysinen ett\u00e4 episteeminen k\u00e4site. Metafyysisen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 se viittaa kielest\u00e4 ja mielest\u00e4 riippumattomaan todellisuuteen. Episteemisen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 objektiivinen viittaa empiirisiin havaintoihin, kriittiseen ajatteluun ja toistettavissa oleviin kokeisiin.<\/p>\n<p>Objektiivista ja subjektiivista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein informaation m\u00e4\u00e4rein\u00e4. Objektiivisella tarkoitetaan puolueetonta, kun taas subjektiivisella on puolueellinen s\u00e4vy.<\/p>\n<p>Havainto ja tosiasia voivat olla objektiivisia. Sill\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 havainto on tehty tarkasti ja huolellisesti ja ett\u00e4 tosiasiav\u00e4ite on hyvin perusteltu ja paikkansapit\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Objektiivinen ja subjektiivinen ovat kuitenkin harmillisen ep\u00e4tarkkoja ja monimerkityksisi\u00e4 m\u00e4\u00e4reit\u00e4. Asiayhteyden mukaan sama sana voi tarkoittaa hyvin erilaisia eik\u00e4 aina niin yhteensopivia asioita.<\/p>\n<p>Objektiivinen voi tarkoittaa ainakin seuraavia: totta ja todellista, empiirisille evidenssille perustuvaa, tieteellisill\u00e4 menetelmill\u00e4 todennettua, yksitt\u00e4isest\u00e4 tutkijasta riippumatonta, mielest\u00e4 ja kielest\u00e4 riippumatonta, asiantuntijoiden arvioimaa, henkil\u00f6kohtaisesta asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4, julkista ja avointa, yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4, kriittist\u00e4, j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4, toistettavaa, aineellista, fysikaalista, kvantitatiiviselle aineistolle perustuvaa, luontoa koskevaa, luonnontieteellist\u00e4.<\/p>\n<p>Subjektiivinen taas voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita: yksil\u00f6n omakohtaisesta tulkinnasta tai k\u00e4sityksest\u00e4 johtuvaa, yksil\u00f6n omiin, ainutkertaisiin kokemuksiin perustuvaa, vain yksil\u00f6n omassa tietoisuudessa l\u00e4sn\u00e4 olevaa, henkil\u00f6kohtaiseen mieltymykseen perustuvaa, yksil\u00f6lle merkityksellist\u00e4, muille ihmisille v\u00e4littym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, perusteetonta luuloa tai uskomusta, ei-toistettavissa olevaa, vailla n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 olevaa, ihmisten odotuksista ja havaintokyvyst\u00e4 riippuvaista, puutteellisesti perusteltua, toiveajattelua, harhaluuloa, virheellist\u00e4 ja ep\u00e4todellista, yksityist\u00e4 ja salattua, pienen piiri k\u00e4sityst\u00e4, puolueellista, ep\u00e4kriittist\u00e4, tunneper\u00e4ist\u00e4, aineetonta, henkist\u00e4, taidetta ja kulttuuria koskevaa, laadulliselle aineistolle perustuvaa, humanistista.<\/p>\n<p>Objektiivinen voi siis tarkoittaa sek\u00e4 empiiriselle evidenssille perustuvaa ett\u00e4 yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4. Ne ovat kuitenkin eri m\u00e4\u00e4reit\u00e4: se, ett\u00e4 jokin on yleisesti hyv\u00e4ksytty, ei automaattisesti takaa, ett\u00e4 sen puolesta on riippumatonta n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kollektiivinen erehtyminen on mahdollista.<\/p>\n<p>Subjektiivinen taas voi tarkoittaa sek\u00e4 yksil\u00f6n omiin, ainutkertaisiin kokemuksiin perustuvaa ett\u00e4 makuasiaa. Nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole yksi ja sama asia.<\/p>\n<h4>Objektiivisuus ja subjektiivisuus riippuvat eri asioista<\/h4>\n<p>Joku voisi olettaa, ett\u00e4 mit\u00e4 henkil\u00f6kohtaisempi on tutkijan suhde aiheeseensa, sit\u00e4 suurempi riski on upota subjektiivisuuden suohon. Riski ei kuitenkaan automaattisesti realisoidu. Vaikka ilmastonmuutos huolettaa tutkijaa henkil\u00f6kohtaisesti, se ei automaattisesti tarkoita, ett\u00e4 h\u00e4nen tutkimuksensa aiheesta olisi huonoa ja v\u00e4rittynytt\u00e4.<\/p>\n<p>Objektiivinen tarkoittaa perusmerkityksess\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 antautuu periaatteessa kenen tahansa riitt\u00e4v\u00e4n kyvykk\u00e4\u00e4n ja asiantuntevan henkil\u00f6n havaintojen ja tarkastelun kohteeksi. Kokenut l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tunnistaa sy\u00f6p\u00e4kasvaimen r\u00f6ntgenkuvasta, jossa maallikko ei n\u00e4e kuin tummien s\u00e4vyjen sekamelskaa. Riippumattomien asiantuntijoiden tulisi tarkistaa havainnot, toistaa koe tai tehd\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia. Jos saadaan sama tulos, sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 objektiivisena totuutena.<\/p>\n<p>Objektiivisuus on siis tarkastelijan kyvyist\u00e4 ja taidoista riippuvaista. Subjektiivisuus taas on tarkastelijan asenteesta ja henkil\u00f6kohtaisesta suhtautumisesta riippuvaista.<\/p>\n<p>Objektiivisuudella on siten kaksi puolta: se on sek\u00e4 havainnon kohteen ett\u00e4 havaitsijan m\u00e4\u00e4re. Kohteeseen viitatessaan objektiivisuus tarkoittaa havaittavuutta ja kohdetta koskevan k\u00e4sitteist\u00f6n vakiintuneisuutta ja yksik\u00e4sitteisyytt\u00e4. Havaitsijan viitatessaan objektiivisuus tarkoittaa havaintokyky\u00e4, asiantuntemusta ja puolueettomuutta.<\/p>\n<p>Objektiivinen ja subjektiivinen ly\u00f6v\u00e4t k\u00e4tt\u00e4 toisilleen sellaisissa tapauksissa, joissa ne viittaavat silminn\u00e4kij\u00f6iden todistukseen ja siihen, ett\u00e4 tulkinta on riippuvainen havaintojen kuvaamiseen k\u00e4ytettyjen ilmausten tarkkuudesta ja puolueettomuudesta. Objektiivinen ja subjektiivinen sulautuvat yhteen erityisesti silloin, kun objektiivisen totuuden tunnetuksi tekeminen on yksil\u00f6lle (esim. syytt\u00f6m\u00e4lle syytetylle) henkil\u00f6kohtaisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 saa taipuvaiseksi ajattelemaan, ett\u00e4 objektiivinen ja subjektiivinen eiv\u00e4t ole vain toisensa poissulkevia \u00e4\u00e4rip\u00e4it\u00e4, vaan niiden v\u00e4lill\u00e4 on piirteit\u00e4 molemmista.<\/p>\n<h4>Objektiivisuus eri tieteenaloilla<\/h4>\n<p>Luonnontieteellisen tutkimuksen sanotaan olevan objektiivisempaa kuin humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen. Eri tieteenaloilla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eri menetelmi\u00e4 ja objektiivisuuden kriteerej\u00e4.<\/p>\n<p>Luonnontieteiden objektiivisuus on ensinn\u00e4kin sit\u00e4, ett\u00e4 tutkija on tutkimuskohteestaan fyysisesti erillinen. Kun geologi koputtelee kalliota, h\u00e4n ei tutki itse\u00e4\u00e4n. Silti luonnontieteiss\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ihmisen vaikutusta voida v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kokonaan eliminoida, sill\u00e4 tutkijan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t havaintolaitteet voivat vaikuttaa kokeen kulkuun ja lopputulokseen.<\/p>\n<p>Miksi objektiivisuus ja siihen liittyv\u00e4 tutkimustulosten toistettavuus on helpompi saavuttaa luonnontieteiss\u00e4 kuin ihmistieteiss\u00e4? Syit\u00e4 ovat ainakin seuraavat: luonnontieteiden tutkimuskohteet ovat usein aineellisia ja konkreettisia, ihmistieteiden taas aineettomia ja abstrakteja. Luonnontieteiden tutkimuskohteita voidaan siten havaita suoraan empiirisesti, kun taas ihmistieteiss\u00e4 tutkimuskohteiden ominaisuudet ovat usein vain p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4 havaittavasta toiminnasta. Siksi erityisesti ihmistieteiss\u00e4 tulkinta ja ymm\u00e4rt\u00e4minen ovat keskeisi\u00e4 tavoitteita. Tulkinta ihmistieteiss\u00e4 vastaa luonnontieteiss\u00e4 teorianmuodostusta ja yksitt\u00e4isten teoreettisten oletusten tekemist\u00e4 (Ilkka Niiniluoto, <em>Tieteellinen p\u00e4\u00e4ttely ja selitt\u00e4minen<\/em>, Helsinki: Otava 1983, 167).<\/p>\n<p>Ihmistieteiss\u00e4 tutkija on itsekin toimija yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa todellisuudessa ja siten osa tutkimuksensa laajaa taustaa ja asiayhteytt\u00e4. Ihmistieteiss\u00e4 tutkimuksen kohteena on aina ihmisten toiminnan kautta syntynyt todellisuus, joka on olemassa ihmisten antamien merkitysten varassa. T\u00e4m\u00e4n sosiaalisen todellisuuden kokeminen ja tulkinta tapahtuvat yksil\u00f6n omassa tietoisuudessa. Objektiivinen ja subjektiivinen kietoutuvat yhteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Objektiiviseksi kehutaan, subjektiiviseksi moititaan. Subjektiivisuutta ei voi kuitenkaan kokonaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":2597,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-2596","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/01\/06\/objektiivinen-ja-subjektiivinen\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2021-01-06T15:48:07+02:00\">06.01.2021<\/time><\/a><\/span><span class=\"comment-count\">2<\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2021\/01\/06\/objektiivinen-ja-subjektiivinen\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/12\/hattupainen-omakuva-1936-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/12\/hattupainen-omakuva-1936-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/12\/hattupainen-omakuva-1936-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/12\/hattupainen-omakuva-1936-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2020\/12\/hattupainen-omakuva-1936-1280x720.jpg 1280w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2596"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2596"}],"version-history":[{"count":126,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2596\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2828,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2596\/revisions\/2828"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2597"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2596"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2596"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2596"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}