{"id":246,"date":"2009-11-11T13:44:39","date_gmt":"2009-11-11T11:44:39","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e25fd21c05e9f25fd211e2b135e7e00da87ba37ba3"},"modified":"2019-12-19T07:36:22","modified_gmt":"2019-12-19T05:36:22","slug":"huippututkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2009\/11\/11\/huippututkimus\/","title":{"rendered":"Huippututkimus"},"content":{"rendered":"
Yliopistoja ja tieteellist\u00e4 tutkimusta koskevaan keskusteluun on parin viime vuosikymmenen aikana pesiytynyt sana ’huippu’. Perinteisempi tavoite olisi akateeminen etevyys: yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli jo keskiajalla tutkimukseen perustuvan ylimm\u00e4n opetuksen antaminen ja mestareiden kouluttaminen.<\/div>\n
\n

Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 viime vuosisadan filosofeista, Cambridgen yliopiston professori Ludwig Wittgenstein oli huippunero. H\u00e4n julkaisi kuitenkin vain kaksi teosta: Tractatus logico-philosophicus -nimisen merkillisen, mutta hyvin vaikutusvaltaiseksi muodostuneen tutkielman ja lyhyehk\u00f6n esitelm\u00e4n etiikasta. Vaikka Wittgensteinilta on julkaistu postuumista paljon muitakin kirjoituksia, h\u00e4n olisi j\u00e4tt\u00e4nyt t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nykyiset huippututkimuksen kriteerit.<\/p>\n

Akateeminen maailma on t\u00e4ynn\u00e4 arviointia. Se alkaa p\u00e4\u00e4sykokeiden, tenttisuoritusten ja gradujen arvioinnista, jatkuu v\u00e4it\u00f6skirjojen, artikkelien ja monografioiden arvioinnilla, ja p\u00e4\u00e4tyy viranhakijoiden ja hankehakemusten arviointiin. T\u00e4m\u00e4n jatkuvan arvioinnin lis\u00e4ksi tehd\u00e4\u00e4n muutaman vuoden v\u00e4lein erityisi\u00e4 yliopistokohtaisia tutkimuksen ja opetuksen arviointeja. Tieteen tilaa ja tasoa arvioidaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti my\u00f6s valtakunnallisesti.<\/p>\n

Alituinen arviointi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin kysymyksi\u00e4: Voiko arviointia olla liikaa? K\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6 arviointi jo itse\u00e4\u00e4n vastaan? V\u00e4hent\u00e4\u00e4k\u00f6 se luovuutta ja tieteen riippumattomuutta? Ruokkiiko se itsekeskeisyytt\u00e4 ja oman edun tavoittelua?<\/p>\n

Arviointien hyv\u00e4n\u00e4 tarkoituksena on huippujen ja tulevaisuuden lupausten tunnistaminen ja tukeminen. Tavoitteena voi kuitenkin my\u00f6s olla n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien ja tuottamattomien alojen v\u00e4hitt\u00e4inen karsiminen. Kriitikot kysyv\u00e4t, eiv\u00e4tk\u00f6 pikemminkin t\u00e4llaiset alat tarvitsisi kannustusta. Miten esimerkiksi suomalaisen urheilun k\u00e4visi, jos tuettaisiin vain m\u00e4kihyppy\u00e4 ja keih\u00e4\u00e4nheittoa?<\/p>\n

Nykyisen standardik\u00e4sityksen mukaan huippututkimusta edustavat sellaiset tutkijat, laitokset ja yksik\u00f6t, jotka julkaisevat paljon tutkimuksia arvostetuissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 lehdiss\u00e4 ja julkaisusarjoissa; joita siteerataan arvostetuissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 julkaisuissa ja jotka tekev\u00e4t paljon kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Sis\u00e4ll\u00f6kk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 arviointiperusteita olisivat esimerkiksi tutkimuksen luovuus ja omaper\u00e4isyys sek\u00e4 tieteen edistyminen. N\u00e4ihin ja moniin muihin kriteereihin liittyy kuitenkin tulkinta- ja todentamisongelmia sek\u00e4 tieteenalojen eroista johtuvia yhteismitattomuusongelmia. Miten niit\u00e4 voitaisiin ratkaista?<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yliopistoja ja tieteellist\u00e4 tutkimusta koskevaan keskusteluun on parin viime vuosikymmenen aikana pesiytynyt sana ’huippu’. Perinteisempi tavoite olisi akateeminen etevyys: yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli jo keskiajalla tutkimukseen perustuvan ylimm\u00e4n opetuksen antaminen ja mestareiden kouluttaminen. Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 viime vuosisadan filosofeista, Cambridgen yliopiston professori Ludwig Wittgenstein oli huippunero. H\u00e4n julkaisi kuitenkin vain kaksi teosta: Tractatus logico-philosophicus -nimisen merkillisen, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-246","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=246"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":454,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246\/revisions\/454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=246"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=246"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=246"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}