{"id":24,"date":"2019-03-03T11:57:59","date_gmt":"2019-03-03T09:57:59","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e93d9ad3af20623d9a11e990e61562f2eda2f2a2f2"},"modified":"2019-12-18T21:12:57","modified_gmt":"2019-12-18T19:12:57","slug":"pohjalaisuuden-erikoislaatu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2019\/03\/03\/pohjalaisuuden-erikoislaatu\/","title":{"rendered":"Pohjalaisuuden erikoislaatu"},"content":{"rendered":"
Ajan haalistamissa kuvissa lakeuden kansan mielenmaisemaa v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t suoruus, hurjuus ja yksitotisuus.<\/div>\n

Historian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 haetaan usein malliksi H\u00e4rm\u00e4n h\u00e4jyt<\/a> ja j\u00e4\u00e4k\u00e4riliike<\/a>. Pari sataa vuotta sitten puukkojunkkarit rellestiv\u00e4t kuokkavieraina h\u00e4iss\u00e4<\/a>, kierteliv\u00e4t humalap\u00e4iss\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri pit\u00e4ji\u00e4, harrastivat uhkapelej\u00e4 ja varastelua. Hillitt\u00f6mimm\u00e4t syyllistyiv\u00e4t murhiin ja tappoihin.<\/p>\n

Saksassa koulutetut j\u00e4\u00e4k\u00e4rit nousivat maihin Vaasassa helmikuussa 1918 keskelle sis\u00e4llissotaa. Enemmist\u00f6 j\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 oli kotoisin pohjalaisista maataloista ja ty\u00f6l\u00e4iskodeista. J\u00e4\u00e4k\u00e4rit oli julistettu viralliseksi Suomen armeijaksi, ja Helsingist\u00e4 paennut senaatti oli kuullut lakeuden kutsun<\/a>. Vaasa toimi valkoisen Suomen p\u00e4\u00e4kaupunkina.<\/p>\n

Itse muutin perheeni kanssa Helsingist\u00e4 Vaasaan juhannuskoivujen katveeseen vuonna 2010. Ajelin komeasti kolmostiet\u00e4 isolla kuorma-autolla halki H\u00e4meen metsien ja Etel\u00e4-Pohjanmaan peltojen.<\/p>\n

Koskenkorvan tehtaat tekiv\u00e4t vaikutuksen muuttofirman miehiin. Eiv\u00e4t olleet ennen n\u00e4hneet, mist\u00e4 viina tulee. Laihian uudelle py\u00f6r\u00e4tielle he naureskelivat. Miksi nuukana pidetyt ovat rakentaneet py\u00f6r\u00e4tien keskelle peltoja? Polkeeko kukaan Hulmilla?<\/p>\n

Minulla tai rouvallani ei ole sukujuuria Pohjanmaalla. Asuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sent\u00e4\u00e4n anoppini serkku. Muuttomme Vaasaan oli piirtoja tyhj\u00e4lle paperille. It\u00e4-Suomesta kotoisin oleva rouva p\u00e4ivitteli, miten mahtaa karjalaistytt\u00f6 sopeutua pohjalaisten joukkoon.<\/p>\n

Pian havaitsimme, ett\u00e4 Vaasa onkin erilaista Pohjanmaata kuin Laihialta it\u00e4\u00e4n. Vaasassa ei juuri kuule murretta, ellei sellaiseksi lasketa hellusta<\/em> ja ylihyv\u00e4\u00e4<\/em>. Kun kaupassa palveltiin ruotsiksi, tuntui kuin olisi ulkomaille tultu. Hejd\u00e5<\/em> alkoi taittua itselt\u00e4nikin.<\/p>\n

Pohjalaisen uutisista ja seudulla kauemmin asuneiden puheista ymm\u00e4rsimme, ett\u00e4 rannikon ja Etel\u00e4-Pohjanmaan v\u00e4lill\u00e4 on vissi ero. Ruotsin ja suomen kielell\u00e4 on siin\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 rooli, mutta vahvemmin vaikuttaa Vaasan ja Sein\u00e4joen k\u00f6ydenveto. Paljasjalkaisena tamperelaisena olen kuullut ja unohtanut monet turkulaisvitsit, mutta Pohjanmaalla tunnutaan olevan tosissaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei kerrota vitsej\u00e4, vaan ilma on sakeana maakuntapainin hienhajua.<\/p>\n

Siin\u00e4 kisassa tuijotetaan kasvun ja talouden lukuihin. Kun Sein\u00e4joen keskussairaala sai laajan p\u00e4ivystyksen statuksen, Vaasa j\u00e4i ilman. Asia harmitti Vaasassa kuin Juha Miedon sadasosasekunnin tappio Thomas Wassbergille.<\/p>\n

Pohjanmaata pidet\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4maakuntana ja seutuna, jossa estoitta trossataan eli kehutaan itse\u00e4. Sein\u00e4joella trossataan paikallisliikenteest\u00e4, josta vastaa Komia Liikenne. Ihan tavallisilta nuo bussit kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t junttimaista nime\u00e4 ja logoa lukuun ottamatta. Etel\u00e4-Pohjanmaan maakuntamuseossa p\u00e4\u00e4see tutustumaan trossaamiseen sein\u00e4kirjoituksia my\u00f6ten.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n olen oppinut itse\u00e4ni kokeneemmilta: taiten tehty trossaaminen on itsekehua pinnalta, mutta sis\u00e4ll\u00e4 sykkii itseironian l\u00e4mmin syd\u00e4n. Sen l\u00e4mp\u00f6 karkaa kuitenkin helposti harakoille.<\/p>\n

Vaasassa trossataan Pohjoismaiden suurimmasta energia-alan yrityskeskittym\u00e4st\u00e4 vailla itseironian h\u00e4iv\u00e4\u00e4. Olisi majesteettirikos lausua klusterista poikkipuolista sanaa. T\u00e4llainen ”t\u00e4m\u00e4 kaatuu, niin kaikki menee” -kuvio on tyypillinen pikkupaikkakunnille. Niinp\u00e4 \u00c4ht\u00e4riss\u00e4 asuu yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pandojen vastustajia kuin Tuurissa kyl\u00e4kauppakriitikkoja.<\/p>\n

Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitoksesta on kohkattu koko sen ajan kuin olen perheineni Pr\u00e4nt\u00f6\u00f6ll\u00e4 asunut. Liitoksen perusteluksi on tarjottu koon merkityst\u00e4: Jos hynttyyt olisivat olleet yhdess\u00e4, Vaasan keskussairaala olisi varmasti saanut laajan p\u00e4ivystyksen. Vaasassa on kuntaliitokselle vahva kannatus, maaseutumaisessa ja ruotsinkielisenemmist\u00f6isess\u00e4 Mustasaaressa ei niink\u00e4\u00e4n. Jos liitos toteutuu, se ei muuksi muuta sit\u00e4, ett\u00e4 Vaasa on kaunis mutta hieman syrj\u00e4inen pikkukaupunki.<\/p>\n

Vaasankin veri vapisee<\/a>. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 salaa vavistaan, ettei meist\u00e4 tyk\u00e4t\u00e4. Turha pelko. Moni ulkomaalainenkin viihtyy t\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun j\u00e4lkeen monikulttuurisimmassa Suomessa.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Etel\u00e4pohjalaisuuteen perehdyt\u00e4\u00e4n Oiva Ketonen -luennolla Sein\u00e4joen kirjastossa keskiviikkona 6.3. klo 17. Emeritusprofessori Heikki Ylikangas luennoi aiheesta ”Etel\u00e4-Pohjanmaan erikoislaadun pohja ja perusta”. Esityst\u00e4 kommentoi tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto. Tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t Etel\u00e4-Pohjanmaan rahasto ja Vaasan yliopisto<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajan haalistamissa kuvissa lakeuden kansan mielenmaisemaa v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t suoruus, hurjuus ja yksitotisuus. Historian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 haetaan usein malliksi H\u00e4rm\u00e4n h\u00e4jyt ja j\u00e4\u00e4k\u00e4riliike. Pari sataa vuotta sitten puukkojunkkarit rellestiv\u00e4t kuokkavieraina h\u00e4iss\u00e4, kierteliv\u00e4t humalap\u00e4iss\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri pit\u00e4ji\u00e4, harrastivat uhkapelej\u00e4 ja varastelua. Hillitt\u00f6mimm\u00e4t syyllistyiv\u00e4t murhiin ja tappoihin. Saksassa koulutetut j\u00e4\u00e4k\u00e4rit nousivat maihin Vaasassa helmikuussa 1918 keskelle sis\u00e4llissotaa. Enemmist\u00f6 j\u00e4\u00e4k\u00e4reist\u00e4 oli kotoisin […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-24","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=24"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":267,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/24\/revisions\/267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=24"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=24"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=24"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}